Työ on kohta erikoistarjouksessa!
Työ ei ole enää se, mitä se kerran oli. Se on muuttumassa halpahalli-tarjoukseksi, jota tarjotaan vain niille, jotka ovat valmiita ottamaan sen eivätkä vaadi paljon. Hallituksen politiikka ja työmarkkinauudistukset ovat herättäneet laajaa kritiikkiä, ja niiden todelliset vaikutukset näyttävät olevan kaukana hallituksen esittämistä tavoitteista.
Aiheeseen liittyen kulutus ja ostovoima laskee, Talouspolitiikka pahoin epäonnistunut, työvoimapolitiikka on pahoin epäonnistunut, Sosiaaliturvan murroksessa, Työttömän kujanjuoksu, Miksi koulutus on ala-arvoista? Miten muka ostovoima olisi nousemassa?, Valhe on aina valhe, Mihin tavoite hyvinvointivaltiosta on jäänyt? Kun äänestit, halusitko sinä tätä suuntaa? Ohjaako varallisuus mieltäsi? Miksi meno vain kiihtyy!?, Ennuste työllistämisestä on todella synkkä, Leikatenko lainat maksetaan?, Ei mennyt niin kuin piti. Työn hinnan toripäivät!
Onko Orpon hallitus onnistunut?, Onko Kokoomuksen talousosaaminen myytti? Loiko hallitus tarkoituksella duunariköyhyyden? Miksi uusklassinen talousteoria tukee työttömyyttä?, Onko työttömyys jopa tavoite? Onko tämä nyt oikein? Onko elämäsi ollut täynnä mahdollisuuksia?, Onko Persvako Pekka heräävä vielä todellisuuteen?
Hallituksen tavoitteet vs. todellisuus
Hallituksen tavoitteena ainakin näennäisesti on lisätä työllisten määrää 100 000 henkilöllä ja tasapainottaa julkista taloutta. Mutta todellisuudessa työllisyys on vähentynyt 50 000 henkilöllä, ja työttömiä on lähes 40 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen työttömyysaste on EU:n toiseksi korkein, ja pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 1990-luvun laman huippuvuosia.
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienipalkkaisiin työntekijöihin. Ansiopäivärahaa leikataan 20 % kahden kuukauden työttömyyden jälkeen, ja toimeentulotukea aiotaan kiristää edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömät joutuvat elämään vähemmällä, ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia löytää uutta työtä.
Työvelvoite ja orjatyömarkkinat
Työvelvoite on kuin orjatyömarkkinat, jossa työttömät joutuvat hyväksymään heikompia työehtoja vain säilyttääkseen toimeentulonsa. Tämä murentaa ihmisarvoa ja muuttaa työn kontrollin välineeksi elannon sijaan. Hallituksen politiikka näyttää luovan tilanteen, jossa työ ei enää ole arvokasta, vaan se on vain keino elää.
Onko tämä se Suomi, jonka haluamme? Maa, jossa työ on halpahalli-tarjous ja ihmisarvo on alistettu taloudellisen kasvun ja työllisyyslukujen alle? On aika herätä ja vaatia muutosta, ennen kuin työ muuttuu erikoistarjoukseksi, jota kukaan ei halua. Moni kokee tilanteen sellaiseksi ettei ulospääsyä ole kuin ryhtymällä yrittäjäksi. ( yrittäjäksi vaikka väkisin ) kehoittaisin miettimään kahdesti.
Kriittinen näkökulma
Useiden lähteiden mukaan Orpon hallituksen työttömiin kohdistama politiikka ja työmarkkinauudistukset ovat herättäneet laajaa kritiikkiä, ja niiden todellisten vaikutusten uskotaan olevan ristiriidassa hallituksen esittämien tavoitteiden kanssa. Monet kommentoijat ja asiantuntijat jakavat näkemyksesi siitä, että työn hinta on laskemassa ja työntekijöiden asema heikkenemässä.
Hallituksen ilmoitetut tavoitteet ja toimet: Orpon hallitusohjelman tavoitteena on työllisten määrän kasvattaminen 100 000 henkilöllä ja julkisen talouden tasapainottaminen. Hallitus korostaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteiden parantamista sosiaaliturvaa ja verotusta uudistamalla. Veronkevennyksiä on perusteltu talouskasvun kiihdyttäjänä ja investointeja lisäävinä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on todennut, että hallituksen veropolitiikkaan "liittyy riskiä", mutta sitä on "pakko ottaa" nykyisessä tilanteessa.
Kriittiset näkökohdat
- Työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu:
- Vaikka hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa, Suomen työllisyys on sen toimien aikana todellisuudessa vähentynyt 50 000 henkilöllä. Työttömiä on lähes 40 000 enemmän ja avoimia työpaikkoja reilut 14 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
- Suomen työttömyysaste (9,1–9,2 %) on EU:n toiseksi korkein, kun EU-maiden keskiarvo on 5,8 %. Vasemmistoliiton mukaan tämä johtuu hallituksen päätöksistä, ei suhdanteista.
- Pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 1990-luvun laman huippuvuosia, ja asiantuntijat pelkäävät sen luovan "kurjuutta ja näköalattomuutta", jota on vaikea korjata.
- Sosiaaliturvan leikkaukset ja niiden kohdentuminen:
- Hallitus on leikannut työttömyysturvasta poistamalla lapsikorotukset ja korotusosat, pidentämällä omavastuuaikaa (5->7 pv), tuplaamalla työssäoloehdon (6->12 kk), poistamalla 300 euron suojaosan sekä jaksottamalla lomakorvaukset.
- Asumistukea on leikattu, ansiotulovähennys poistettu ja opiskelijat siirretty opintotuen asumislisälle.
- Kokonaisuutena leikkaukset ovat vähentäneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa.
- Toimeentulotukea aiotaan kiristää edelleen poistamalla ansiotulovähennys ja tekemällä perusosaan 20–50 % vähennys ilman harkintaa. Yksinasuvan työttömän tuki voisi pudota 345 euroon kuukaudessa.
- Työvelvoite ja "orjatyömarkkinat":
- Useat lähteet ja kommentoijat käsittelevät hallituksen pyrkimyksiä luoda "työvelvoite" osana sosiaaliturvaa. Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren on ehdottanut, että pitkäaikaistyöttömille asetettaisiin työvelvoite sosiaaliturvan ehtona.
- Kuitenkin kriitikoiden mukaan, jos toimeentulon menettäminen uhkaa kieltäytymisestä, kyse on tosiasiallisesti pakkotyöstä. Tämän on arvioitu johtavan "kahden kerroksen työmarkkinoihin", joissa toiset tekevät työtä palkalla ja toiset pakosta, syrjäyttäen matalapalkkatöitä ja pahentaen työttömyyttä.
- Tämä pelätään murentavan ihmisarvoa ja muuttavan työn kontrollin välineeksi elannon sijaan.
- Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan ja ihmisarvoiseen elämään, eikä ketään saa pakottaa työhön ilman lainmukaista perustetta.
- Työmarkkinajärjestöjen ja -ehtojen heikentäminen:
- Hallitus on pyrkinyt lyhentämään lomautusilmoitusaikaa ja poistamaan takaisinottovelvoitteen pieniltä yrityksiltä, alun perin ilman mahdollisuutta sopia paremmista ehdoista työehtosopimuksissa.
- Hallituksen toimien vuoksi Suomi on pudonnut kansainvälisessä työntekijöiden perusoikeuksien indeksissä kakkosluokkaan.
- Hallitus on myös päättänyt poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden, mikä uhkaa vähentää liittoihin kuuluvien työntekijöiden määrää ja heikentää liittojen kykyä neuvotella työehdoista ja palkankorotuksista.
- Työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen lakkauttaminen, jotka valvovat työlainsäädännön noudattamista, nähdään myös osana työntekijöiden aseman heikentämistä.
- Köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu:
- SOSTEn päivitetyn laskelman mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä 67 800 henkilöllä vuosina 2023–2027. Kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet tästä hallitusta toistuvasti.
- Veronalennukset hyödyttävät pääasiassa suurituloisia, kun taas alle 4 000 €/kk ansaitseville vero"alennus" on nolla tai negatiivinen. Tämä syventää tuloeroja.
- Hallituksen toimien katsotaan rikkovan Suomen sitoumuksia TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), jotka takaavat muun muassa oikeuden sosiaaliturvaan, riittävään toimeentuloon ja oikeudenmukaisiin työoloihin.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että lähteiden perusteella hallituksen toimet ovat aiheuttaneet kasvavaa työttömyyttä ja köyhyyttä, samalla kun ne heikentävät työmarkkinoiden järjestäytymistä ja työntekijöiden asemaa. Monet asiantuntijat ja kommentoijat näkevät tämän tietoisena politiikkana, joka pyrkii alentamaan työn hintaa ja luomaan tilanteen, jossa työttömät joutuvat hyväksymään heikompia työehtoja. Tämä on herättänyt voimakasta keskustelua siitä, onko Suomi siirtymässä kohti järjestelmää, jossa "työstä ei enää haluta maksaa kunnolla", ja jossa sosiaaliturvaan sidotusta "työvelvoitteesta" tulisi pakko.
