Meno kiihtyy: Hallituksen kireät talouskurit kiristävät velkaralliaan itseään
Suomen hallitus on julistanut velanoton taittamisen ykköstavoitteekseen. Mutta kovin ottein toteutettujen säästöjen ja veronkevennysten kääntöpuolena on sisämarkkinoiden heikentyminen – mikä pahentaa juuri sitä velkaantumista, jota pyritään hillitsemään. Samaan kierteeseen ajautuu työllisyyspolitiikka: työmarkkinoiden joustoja ja tukileikkauksia perustellaan työpaikkojen luomisella, vaikka ne toistaiseksi ovat lähinnä kasvattaneet työttömyyttä ja epävarmuutta. Hallituskauden aloitettua kriittisimmät tahot ennustivat "oravanpyörän" keksimisestä. Leikataaan ja talous supistuu, leikataan lisää ja talous supistuu jne..
Aiheeseen liittyen kulutus ja ostovoima laskee, Talouspolitiikka pahoin epäonnistunut, työvoimapolitiikka on pahoin epäonnistunut, Sosiaaliturvan murroksessa, Työttömän kujanjuoksu, Miksi koulutus on ala-arvoista? Miten muka ostovoima olisi nousemassa?, Valhe on aina valhe, Mihin tavoite hyvinvointivaltiosta on jäänyt? Kun äänestit, halusitko sinä tätä suuntaa? Ohjaako varallisuus mieltäsi? Miksi meno vain kiihtyy!?, Ennuste työllistämisestä on todella synkkä, Leikatenko lainat maksetaan?, Ei mennyt niin kuin piti.
Onko Orpon hallitus onnistunut?, Onko Kokoomuksen talousosaaminen myytti? Loiko hallitus tarkoituksella duunariköyhyyden? Miksi uusklassinen talousteoria tukee työttömyyttä?, Onko työttömyys jopa tavoite? Onko tämä nyt oikein?
1. Talouspolitiikka: Vipuja, velkaa ja vastuuttomuutta
Hallitus väittää toimivansa ”vastuullisesti”, mutta käyttää kertaluonteisia kirjanpitotemppuja velanoton peittelyyn. Esimerkiksi Valtion asuntorahaston varojen siirtäminen ja Eläkerahaston ”pikavippi” parantavat tilinpäätöksen lukuja, mutta eivät juurisyihin. Samanaikaisesti veronkevennykset kohdistuvat suurituloisiin, ja leikkaukset pienituloisiin.
”Todellinen velka kasvaa nykyhallituksen kaudella nopeammin kuin edellisen, koronasta huolimatta”, toteaa talousasiantuntija. VATT:n mukaan veronalennukset heikentävät julkista taloutta ja nojaavat liian optimistisiin kasvuolettamuksiin. Tässä mielessä talouskurista huolimatta meno kiihtyy: valtio ottaa enemmän velkaa rahoittaakseen verokevennyksiä, mikä heikentää investointikykyä pitkällä aikavälillä.
2. Työmarkkinauudistukset: Epävarmuus syö työpaikat
Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta työttömien määrä on noussut jo 50 000:lla. Pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 1990-luvun laman tasoja. Työmarkkinauudistusten keskiössä on irtisanomisten helpottaminen, työsuhdeturvan heikentäminen ja työttömyysturvan leikkaukset (mm. omavastuuajan pidentäminen, lapsikorotusten poisto).
Kriitikoiden mukaan nämä toimet lisäävät työnantajien valtaa mutta luovat työntekijöille pelon ilmapiirin. Irtisanomisen pelko lamaa kulutusta, ja tukien leikkaukset pienentävät ostovoimaa. Tanskan malli – johon hallitus vetoaa – toimisi vain, jos turvaverkkoja vahvistettaisiin samanaikaisesti. Nyt Suomessa toteutetaan vain ”keppi”-osa.
3. Hyvinvointivaltion rapautuminen syventää kriisiä
Sosiaalipalveluiden rahoitus kärsii säästöistä: vanhusten hoito, mielenterveyspalvelut ja päivystykset ajautuvat kriisiin. ”Suomi on kuin köyhä kaivosvaltio: mineraalivaroja riittää, mutta kunnallispalveluilla ei ole varaa hoitaa kansaa”, kuvaa sosiaalieconomisti. Tuloerot kasvavat, ja pienituloisten ostovoima laskee.
Köyhyys ja asunnottomuus lisääntyvät erityisesti haavoittuvissa asemissa olevilla ryhmillä. Hallituksen politiikkaa arvostellaan myös ideologisesta johdonmukaisuudesta: ”Tämä ei ole hallitus, joka uskoo hyvinvointivaltioon. Sen toimet palvelevat rikasta eliittiä”, toteaa tutkija.
4. Kierre: Kun kurista tulee itseään ruokkiva voima
Sisäinen ristiriita hallituksen strategiassa on ilmeinen:
- Säästöt heikentävät kysyntää → yritysten myynti laskee → verotulot pienenevät → velanotto kasvaa.
- Työmarkkinoiden epävarmuus lamaa kulutusta → talous sakkaa → työttömyys kasvaa.
- Palveluiden heikkeneminen lisää terveys- ja sosiaaliongelmia → pitkällä tähtäimellä kustannukset nousevat.
”Tässä ei ole kyse talouskurista, vaan itseään ruokkivasta alamäestä”, tiivistää kriitikko.
Uloskierre vaatii rohkeutta uudelleenajatteluun
Velkarallin katkaiseminen edellyttäisi investointeja kasvuun ja sisämarkkinoiden elvyttämiseen – ei niiden heikentämistä. Työllisyyden parantaminen edellyttäisi turvaverkkojen, koulutuksen ja työpaikkatuen vahvistamista, ei työntekijöiden aseman horjuttamista.
Jotkut asiantuntijat ehdottavat jopa perustuloa tai työn käsitteen laajentamista: ”Ihmiset tarvitsevat tilaa osallistua yhteiskuntaan omalla tavallaan ilman pelkoa köyhtymisestä”, argumentoi tutkija.
Yksi asia on varma: jos meno jatkuu nykyisellä kiireellä, velan määrä kasvaa – ja Suomen talouden perustat heikkenevät entisestään.
Lähteet: Hallituksen talouspolitiikkaa ja työmarkkinauudistuksia arvioineet tutkimukset (VATT, ETLA), järjestöjen ja tutkijoiden analyysit talous- ja hyvinvointipolitiikasta, sekä YK:n ihmisoikeusraportit Suomesta.
