Rikas jos oisin?

Ollapa rikas! Näin moni tuntuu ajattelevan. Sen verran paljon meille tuupataan säästövinkkejä, sijoitusvinkkejä ja ”älä osta perämoottoria vaan osakkeita” -vinkkejä. Varakkaita myös ihaillaan aiempaa enemmän. Samaan aikaan sosiaaliturva heikentyy ja rikkaita hellitään veronalennuksilla. Kukapa ei tahtoisi miljonäärien klubiin. Ajan henkeen kuuluu, että aina voi esittää varakkaampaa kuin on: ”fake it till you make it”, eli teeskentele, kunnes menestyt. Tässä muutama tutkimuksiin perustuva vinkki, jos haluat käyttäytyä kuin ökyrikas.

Ohje 1) Ole julkea. Etuile jonoissa ja kiilaa liikenteessä muiden eteen.
Ohje 2) Pidä itseäsi muita parempana, on siihen syytä tai ei. Ajattele, että olet saavuttanut kaiken omalla työlläsi, eikä onnella ole osaa menestykseesi.
Ohje 3) Unohda myötätunto.
Ohje 4) Älä missään tapauksessa hetkauta evääsi ilmaiseksi.
Ohje 5) Hae itsevarmana virkoihin, joihin et ole varsinaisesti pätevä. YLE.fi Laura hallamaa

Ohjaako raha mieltä? Varakkuuden yllättävät vaikutukset käyttäytymiseen ja empatiaan

Kirjoittajan näkökulma: Tämän artikkelin pohdiskelu herättää myös itsetutkiskelua. Varakkaana tai myös lisäksi varattomana kasvaneena ja eläneenä tunnistan, että omat kokemukseni ja näkökulmani maailmaan ovat väistämättä rajautuneet. En voi täysin ymmärtää vähävaraisten tai varakkaiden arjen haasteita tai sosiaalisten tukiverkostojen kriittisyyttä samalla tavalla kuin ne itse kokevat. Tämä rajoittaa kokemusperäistä empatiaa – emme näe mitä emme ole nähneet, emme tunne mitä emme ole kokenut. Varallisuus voi siis muovata näkemyksiämme huomaamattamme.

Tutkimustieto tarjoaa yhä vahvempia todisteita siitä, että varakkuus ja korkeampi sosiaalinen asema voivat todellakin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, arvoihin ja kykyyn tuntea empatiaa. Nämä vaikutukset eivät johdu yksilön luonteesta, vaan pikemminkin siitä, miten varallisuus ja etuoikeus muokkaavat psykologisia prosesseja.

1. Varakkuus lisää itsekkyyttä ja epäeettistä käyttäytymistä

Psykologi Paul Piffin UC Berkeleyn tutkimukset ovat valottaneet varakkuuden psykologisia vaikutuksia mullistavalla tavalla:

• Manipuloitu Monopoli: Kokeessa "rikkaiksi" tehdyt pelaajat (joilla oli alussa kaksinkertainen rahamäärä, palkka ja kaksi noppaa) alkoivat käyttäytyä huomattavasti itsekkäämmin. He löivät nappuloitaan kovemmin lautaa vasten, juhlivat voittojaan näkyvämmin ja söivät enemmän tarjottuja herkkuja. Pelin jälkeen he pitivät voittoaan ansiona omia taitojaan, vaikka etu oli annettu ulkoisesti. Tutkimus osoittaa, kuinka etuoikeus voi vääristää käsitystä omista ansioista.
• Karkit lapsilta: Toisessa kokeessa osallistujat, jotka kuvittelivat olevansa taloudellisesti paremmassa asemassa kuin muut, ottivat karkkipurkista kaksi kertaa enemmän karkkeja – vaikka tiesivät niden olevan tarkoitettu viereisen huoneen lapsille. Rikkausasenteen aktivoiminen lisäsi itsekkyyttä ja vähensi anteliaisuutta.
• Liikennerikkomukset: Kenttätutkimukset San Franciscon alueella paljastivat, että kalliimpien autojen (kuten BMW, Mercedes) kuljettajat rikkoivat liikennesääntöjä huomattavasti useammin. He kiilasivat risteyksissä 12.4% todennäköisemmin ja jättivät pysähtymättä jalankulkijoiden eteen 34.9% todennäköisemmin kuin halvempien autojen kuljettajat.

2. Empatian kyky heikkenee varallisuuden kasvaessa

Myötätunto muiden kärsimystä kohtaan näyttää heikkenevän varallisuuden kasvaessa:

• Filmi syöpälapsista: Kun eri tuloluokkien ihmiset katselivat samaa tunteita herättävää leikkausta syöpäsairaista lapsista, varakkaimmat osallistujat raportoivat vähäisimmät myötätuntoreaktiot. Varallisuus näyttää heikentävän kykyä samaistua eri sosioekonomisessa asemassa olevien kärsimykseen.
• Raha muuttaa toimintatapoja: Tutkija Kathleen Vohsin tutkimukset osoittavat, että pelkästään rahaan liittyvien mielikuvien aktivoiminen saa ihmiset käyttäytymään vähemmän sosiaalisesti. Koehenkilöt antoivat vähemmän aikaa apua tarvitseville, lahjoittivat vähemmän hyväntekeväisyyteen ja suosivat yksilöllisiä aktiviteetteja yhteisöllisten sijaan. Vohs toteaa: "Raha vie toiminnallisuustilaan... Tämä voi tulla muiden ihmisten tunteiden tai välittämisen kustannuksella."
• Onnellisuuden muuttuva luonne: Paul Piff huomauttaa: "Varallisuus ei takaa onnellisuutta, mutta saattaa altistaa erilaisille sen muodoille – voit iloita enemmän itsestäsi kuin ystävistäsi ja suhteistasi." Tämä viittaa siihen, että rikkaat saattavat etsiä ja kokea tyytyväisyyttä enemmän henkilökohtaisista saavutuksista kuin sosiaalisista siteistä.

3. Mielikuvat omasta ansioituneisuudesta ja vertailu muihin

Varakkuus usein vahvistaa käsitystä omasta ansioituneisuudesta ja muuttaa vertailukohteita:

• "Tein sen itse" -mentaliteetti: Tutkimukset paljastavat, että varakkaat ihmiset uskovat yleisemmin saavuttaneensa menestyksensä yksinomaan omilla taidoillaan ja työllään, vähätellen ulkoisia tekijöitä kuten onnea, perintöä tai yhteiskunnallista etuoikeutta. Monopoli-kokeen voittajat selittivät manipuloitua etuaan omilla taidoillaan.
• Vertailu nousee: Harvardin professori Michael Nortonin mukaan varakkaat vertailevat asemaansa yhä korkeampiin vertailuryhmiin. "Menestynkö paremmin kuin ennen?" ja "Menestynkö paremmin kuin muut?" ovat keskeisiä kysymyksiä. Koska raha on helppo mittari, jatkuva vertailu ylöspäin voi johtaa siihen, ettei varakkuuskaan tunnetu riittävältä.
• Arvojen muutos: Sosiaalipsykologien, kuten Nancy Marcusin, tutkimusten mukaan varakkaammat arvostavat enemmän yksilöllisyyttä, ainutlaatuisuutta ja saavutuksia (esim. valitsemalla harvinaisen värin kynä), kun taas alemmissa sosiaaliluokissa korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta (yhteisesti suosittu kynän väri).

4. Yhteiskunnalliset vaikutukset: Oikeudenmukaisuus ja päätöksenteko

Näillä psykologisilla suuntauksilla voi olla konkreettisia seurauksia:

• Sosiaaliturvan ja verotuksen näkemykset: Kommenttiosioiden ja kolumnien (kuten Laura Hallamaan kirjoitukset) perusteella varakkailla on usein kriittisempi näkemys sosiaalitukia kohtaan ja heidän keskustelussaan korostuu verokritiikki. He saattavat pitää vaaleja tehottoina ja vähätellä demokratiaa.
• Poliittinen päätöksenteko: Keskustelua käydään siitä, voivatko nämä asenteet näkyä politiikassa. Esimerkiksi Suomessa kommentoijat ovat esittäneet huolen, että "empatia on todellakin kadoksissa varakkailta" ja että päätökset voivat johtaa esimerkiksi köyhempien lasten heikentyneeseen asemaan.
• Hyväntekeväisyyden kaksijakoisuus: Varakkaiden hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta sitä on myös arvosteltu. Kritiikki kohdistuu siihen, että se voi antaa lahjoittajille "kohtuuttoman vallan päättää siitä, mitä haluaa tukea", toimien joskus verosuunnittelun välineenä ja ohjaamalla yhteiskunnallisia resursseja pois demokraattisesti päätetyistä prioriteeteista.

Tasapainoa: Rajaukset ja varoitukset

On tärkeää muistaa:

• Ei kaikki rikkaat: Tutkimukset osoittavat tilastollisia suuntauksia, ei absoluuttisia totuuksia. Rikkaiden joukossa on paljon empaattisia ja anteliaita ihmisiä. Kuten yksi kommentoija toteaa: "Ei rikkaus tee ilkeämmäksi – varokaa yleistyksiä."
• Konteksti ratkaisee: Suurin osa tutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa, jossa erot ovat suuria. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa on korkeampi tasa-arvo, vahva julkinen sektori ja progressiivinen verotus, vaikutukset voivat olla erilaiset. Ympäristö muokkaa käyttäytymistä.
• Raha vai kasvatus? Osa kritiikistä kohdistuu tutkimuksen tulkintaan. Jotkut korostavat, että ongelma ei välttämättä ole raha itsessään, vaan "huono kasvatus" tai se, että "raha usein tärvelee ihmisen, tuoden esiin ihmisyyden negatiiviset puolet". Varallisuus voi mahdollistaa tietynlaista käyttäytymistä, mutta ei aina aiheuta sitä.

Yhteenveto: Tietoisuus on avain

Tutkimus kertoo selkeää kieltä: varakkuus ja korkea sosiaalinen asema voivat altistaa itsekkäämmälle, vähemmän empaattiselle ja epäeettisemmälle käyttäytymiselle. Ne voivat vahvistaa käsitystä omasta ansioituneisuudesta ja rajoittaa näkökulmaa siihen, miltä elämä näyttää eri tuloluokissa.

Tämä ei ole tuomio varakkaille, vaan kutsu tietoisuuteen. Omakohtaisena näkökulmana korostan, että varakkuus voi luoda näkymättömiä silmälaseja, jotka rajoittavat kokemusmaailmaa ja samalla empatian kykyä. Tunnistaessamme nämä mahdolliset vaikutukset – itsessämme ja yhteiskunnassamme – voimme ponnistaa kohti empaattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Raha voi ohjata mieltä, mutta tietoisuus antaa meille mahdollisuuden ohjata takaisin.