Suunnanmuutos.

 28.10.2026, 172 päivää vaaleihin

* 

 Kirjoitelmani 

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?  ( viimeisimmät päivitykset 1.10.8 , 5.1.7 ja 6.1.1 )

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//

Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )

 *

Viisi ratkaisevaa korjausliikettä hyvinvointivaltion ja arjen turvallisuuden jälleenrakentamiseksi

Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on ajautunut tilaan, jossa syytösten heittely, mielikuvapolitiikka ja sosiaalisen median teatteri peittävät alleensa arjen kylmät tosiasiat. Julkisuudessa keskustelu tiivistyy usein edellisen hallituksen syyttelyyn tai abstraktiin puheeseen "pakkoraosta" ja "välttämättömyyksistä". Samaan aikaan tavalliset kansalaiset, pienyrittäjät, eläkeläiset ja lapsiperheet kamppailevat heikkenevän ostovoiman, pidentyvien hoitojonojen ja lisääntyvän turvattomuuden kanssa.

Kun mielikuvien ja iskulauseiden taakse katsotaan, kansalaisten viesti on poikkeuksellisen yksiselitteinen: yhteiskuntapolitiikan suunta on muutettava. Kyse ei ole pelkästä puolueiden välisestä valtapelistä, vaan arjen perusedellytysten turvaamisesta.

Tähän kirjoitukseen on koottu laajamittainen analyysi ja viisikohtainen korjauslista niistä keskeisistä asioista, joita suomalaiset toivovat päätöksenteolta kaikkein eniten. Mukanansa on esimerkkejä todellisista sosiaalisen median keskusteluista ja arjen äänistä, jotka ilmentävät, miltä tehtyjen päätösten seuraukset näyttävät ruohojuuritasolla.

1. Julkisen terveydenhuollon pelastaminen ja sote-palveluiden saavutettavuus

Hyvinvointivaltion tärkein lupaus on ollut se, että sairastumisen tai hätätilanteen hetkellä jokainen saa laadukasta hoitoa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä peruspilari murenee parhaillaan silmiemme edessä. Terveyskeskusten hoitojonot ovat venyneet viikoiksi, päivystykset ruuhkautuvat ja asiakasmaksujen korotukset ajavat pienituloisia tinkimään välttämättömistä lääkkeistä.

Samaan aikaan julkisista varoista on ohjattu satoja miljoonia euroja Kela-korvausten korotuksiin yksityisille terveysjättiläisille. Asiantuntijat ovat osoittaneet, ettei tämä toimi ole purkanut julkisen puolen jonoja, vaan se on toiminut suorana julkisena tukena niille, joilla oli jo entuudestaan varaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluita.

Kommenttikentän ääni:
"Lähimpään terveyskeskukseen ei saa enää aikoja ja lääkärille pääsyä varten pitäisi matkustaa kymmeniä kilometrejä. Samaan aikaan terveyspörriäiset takovat miljoonavoittoja veronmaksajien piikkiin ja ministerit hykertelevät Kela-korvausten korotuksille. Ei tämä ole mitään säästöä – tämä on julkisen terveydenhuollon hallittua alasajoa."

Korjausliike:

• Rahoituksen ohjaaminen julkisen palvelutuotannon vahvistamiseen: Lopetetaan verovarojen pumppaaminen yksityisten terveysjättien osinkoihin ja ohjataan varat suoraan julkisten terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen.
• Asiakasmaksujen kohtuullistaminen: Varmistetaan, ettei kenenkään lääkäriin pääsy tai lääkkeiden hankinta vaarannu rahanpuutteen vuoksi.
• Työolojen ja sitoutumisen parantaminen: Julkisen puolen hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työoloja on kohennettava, jotta alan vaihtoa ja pakoa vuokralääkärifirmoihin saadaan hillittyä.

2. Köyhyyden pysäyttäminen ja perusturvan suojaosien palauttaminen

Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset on julkisuudessa kehystetty "työnteon kannustimiksi". Todellisuudessa leikkaukset ovat osuneet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin: työttömiin, osa-aikatyöntekijöihin, yksinhuoltajiin ja sairauden vuoksi työelämästä syrjässä oleviin.

Erityisen tuhoisa päätös on ollut työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosien sekä lapsikorotusten poistaminen. Kun pienimuotoisesta keikkatyöstä saatava tulo leikkaa sosiaaliturvaa välittömästi täysimääräisesti, pätkätöiden vastaanottamisesta on tehty taloudellisesti kannattamatonta.

Kommenttikentän ääni:
"Ennen pystyin ottamaan vastaan muutaman päivän sijaisuuksia ilman, että koko perheen toimeentulo meni sekaisin. Suojaosan poiston jälkeen jokainen keikka leikkaa tuet välittömästi, ja viraston papereiden pyörittelyyn menee kuukausi. Hallitus väittää kannustavansa työhön, mutta teki työn vastaanottamisesta pelkkää loukkua."

Korjausliike:

• Suojaosien ja lapsikorotusten palauttaminen: Palautetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat nopeasti, jotta lyhytaikaisen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen on aina kannattavaa ja turvallista.
• Sosiaaliturvan leikkausten peruminen: Pysäytetään lapsiperheköyhyyden syveneminen ja korjataan toimeentulotuen ja asumistuen ehtoja siten, että ihmisillä säilyy inhimillinen elintaso.
• Syynmukaisen sosiaaliturvan selkeyttäminen: Siirrytään rangaistusmekanismeista ja kyttäysbyrokratiasta luottamukseen perustuvaan järjestelmään, joka tukee ihmisen omaa aktiivisuutta.

3. Kestävä työllisyys, kotimainen ostovoima ja pienyrittäjyyden edellytykset

Julkisessa talouspuheessa toistetaan usein ajatusta, että yritysten investoinnit ja työllisyys syntyvät pelkästään veroja keventämällä ja työehtoja heikentämällä. Reaalitaloudessa ja kivijalkakaupoissa pätee kuitenkin toinen lainalaisuus: yksikään yrittäjä ei palkkaa työntekijää tai investoi vain matalan veroprosentin vuoksi, jos myymälässä ei käy asiakkaita.

Kun pieni- ja keskituloisten ostovoima leikataan samalla kun arvonlisäveroa (ALV) nostetaan, tuloksena on kotimaisen kysynnän hyytyminen. Pienyrittäjät, leipurit, parturiliikkeet ja remonttimiehet menettävät asiakkaansa. Matalasuhdanteessa tehdyt leikkaukset syövät kansantuloa (fiskaalinen kerroin), mikä pienentää valtion verotuloja ja ajaa talouden näivettymiskierteeseen.

Kommenttikentän ääni:
"Puhutaan 'yrittäjäystävällisyydestä', mutta ALV-korotus ja asiakkaiden lompakon tyhjentäminen iskivät suoraan meidän kivijalkayrittäjien kassaan. Jos ihmisillä ei ole rahaa käyttää palveluita, ei siinä auta mikään juhlapuhe. Me tarvitsemme asiakkaita, joilla on varaa ostaa."

Korjausliike:

• Kotimaisen ostovoiman vahvistaminen (Trickle-up): Varmistetaan, että pieni- ja keskituloisten ostovoima säilyy, sillä heidän kuluttamansa eurot palaavat 100-prosenttisesti kotimaiseen talouden kiertokulkuun.
• Pien- ja mikroyrittäjyyden aito tukeminen: Luovutaan ALV-kannan korotuksista ja helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista sekä yrittäjän sosiaaliturvaa.
• TKI-investoinnit ja osaaminen: Panostetaan aitoon kasvuun, tutkimukseen ja kehitykseen leikkausten ja näivettämisen sijaan.

4. Koulutustasa-arvo, varhaiskasvatus ja nuorten tulevaisuus

Suomen historiallisen menestyksen ja korkean elintason salaisuus on ollut maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä. Viime vuosina oppimistulosten lasku, peruskoulujen eriytyminen ja ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen väheneminen ovat herättäneet suurta huolta.

Koulutuksesta leikkaaminen tai toisen asteen maksuttomuuden murentaminen on lyhytnäköisintä mahdollista talouspolitiikkaa. Se heikentää maan tulevaa osaamispohjaa ja lisää nuorten syrjäytymisriskiä.

Kommenttikentän ääni:
"Jos me leikkaamme nuorten koulutuksesta ja ammatillisesta opetuksesta, me leikkaamme Suomen tulevaisuudesta. Ei meillä ole varaa jättää yhtäkään ikäluokkaa oman onnensa nojaan pelkkien lyhyen aikavälin budjettitavoitteiden takia."

Korjausliike:

• Peruskoulun rauhallisen oppimisympäristön turvaaminen: Pienennetään ryhmäkokoja ja varmistetaan riittävä erityisopetus sekä oppimisen tuki.
• Toisen asteen maksuttomuuden säilyttäminen: pidetään huoli siitä, että jokaisella nuorella on yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa lukio tai ammatillinen tutkinto taustasta riippumatta.
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen resurssointi: Varmistetaan korkeakoulujen perusrahoitus ja riittävät aloituspaikat, jotta osaajapulaan voidaan vastata.

5. Poliittisen moraalikadon, valheiden ja leimaamiskulttuurin lopettaminen

Yhteiskunnallisen murroksen ja taloudellisten haasteiden keskellä suurin uhka demokratialle on luottamuksen mureneminen. Sosiaalisesta mediasta on tullut politiikan teatterinäyttämö, jossa monimutkaisia ongelmia yksinkertaistetaan meemeillä, vastapuolta leimataan "kommareiksi" tai "fasisteiksi", ja vaalilupauksista joustetaan heti vaalituloksen selvittyä.

Ihmiset ovat väsyneitä retorisiin silmänkääntötemppuihin, joissa leikkauksia kutsutaan "uudistuksiksi" ja heikennyksiä "kannustimiksi". Luottamuksen palauttaminen edellyttää paluuta asialliseen, faktoihin perustuvaan päätöksentekoon ja toisen ihmisen kunnioittamiseen.

Kommenttikentän ääni:
"Ennen vaaleja luvattiin, että pienen ihmisen pussista ei leikata ja että bensan hinta puolittuu. Vaalien jälkeen kaikki lupaavat puheet unohdettiin ja leikkuri osui juuri heikoimpaan. Kyllä tässä maassa kaivataan ennen kaikkea rehellisyyttä ja sanansa pitämistä."

Korjausliike:

• Rehellinen ja avoin päätöksenteko: Päätösten vaikutusarvioinnit on tehtävä avoimesti ja rehellisesti, ilman tilastollisia silmänkääntötemppuja tai vääristeltyjä ennusteita.
• Someteatterin ja polarisaation korvaaminen asialinjalla: Keskitytään vastakkainasettelun lietsonnan sijasta ratkaisujen etsimiseen ja rakentavaan vuoropuheluun.
• Poliittisen lukutaidon vahvistaminen: Kannustetaan kansalaisia katsomaan vaalilauseiden taakse ja arvioimaan poliitikkoja heidän tekojensa, ei pelkkien puheiden perusteella.

Yhteenveto: Suunta ratkaistaan teoilla ja valinnoilla

Hyvinvointivaltio ei ole historiallinen sattuma eikä luonnonlaki, joka murenee itsestään. Se on tietoinen poliittinen ja moraalinen valinta, joka on rakennettu yhteisellä työllä, luottamuksella ja keskinäisellä solidaarisuudella.

Tässä kirjoituksessa esitetyt viisi korjausliikettä osoittavat, että vaihtoehtoja nykyiselle näivettämislinjalle on olemassa. Suomen taloutta ja yhteiskuntaa ei korjata leikkaamalla heikoimmilta ja ajamalla julkisia palveluita alas, vaan vahvistamalla kotimaista kysyntää, turvaamalla terveys ja koulutus sekä palauttamalla luottamus tulevaisuuteen.

Muutos ei tapahdu itsestään, eikä se synny pelkästään sosiaalisen median kommenttikentissä. Se syntyy aktiivisesta kansalaisuudesta, kriittisestä poliittisesta lukutaidosta ja ennen kaikkea päätöksistä äänestysurnilla.

Suunnanmuutos on mahdoton vain silloin, jos alistumme uskomaan, ettei vaihtoehtoja ole.

Tällä kertaa nukkuvat ratkaisevat tulevaisuuden

Tiesitkö miten Sipilän hallituksestakin selvittiin?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaalianalyyseissa seurataan tiiviisti eri puolueiden kannatusmittauksia, gallup-vaihteluita ja puheenjohtajien tenttimenestystä. Kuitenkin jokaisissa vaaleissa piilee yksi valtava tekijä, joka pystyy pyyhkimään kaikki asiantuntijoiden ennusteet pöydältä sekunnissa: niin sanottu nukkuvien puolue.

Kun sadat tuhannet kansalaiset päättävät jättää äänestämättä, he eivät suinkaan hiljennä ääntään tai anna "vastalauseilmoitusta" poliittiselle järjestelmälle. Todellisuudessa he antavat valtakirjan niille, jotka käyvät uurnilla joka tapauksessa.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vaalimatematiikan kylmää logiikkaa, taktisen äänestämisen ansoja ja sitä, miksi juuri nyt – enemmän kuin kertaakaan vuosikymmeniin – jokaisen tavallisen suomalaisen on aika herätä.

Vaalimatematiikan kylmä logiikka: Kotiinjäänti on aina ääni voittajalle

( vaalimatematiikan lyhyt oppimäärä )

Suomen vaalijärjestelmä perustuu suhteelliseen vaalitapaan ja d’Hondtin menetelmään. Tämän järjestelmän ydin on yksinkertainen: jokainen annettu ääni muuttaa vertauslukuja ja suhteellisia voimasuhteita.

Kun ihminen jättää äänestämättä ajatellen, ettei "yhdessä äänessä ole mitään väliä", hän tekee itse asiassa matemaattisen valinnan:

1. Aktiivisten ryhmien suhteellinen valta kasvaa: Ne väestöryhmät ja kannattajakunnat, jotka käyvät uurnilla kurinalaisesti vaaleista toiseen, saavat passiivisuuden ansiosta suhteessa huomattavasti suuremman painoarvon.
2. Kynnyt edustajapaikoille madaltuu: Mitä alhaisemmaksi yleinen äänestysaktiivisuus jää, sitä pienemmällä äänimäärällä puolueet saavat kansanedustajia ja aluevaltuutettuja läpi.
3. Leikkauspolitiikan hiljainen hyväksyntä: Jos arjen heikennyksistä, sote- maksujen noususta, palveluiden karsimisesta ja ostovoiman murenemisesta kärsivät ihmiset jäävät kotiin, leikkauksia tekevät voimat tulkitsevat hiljaisuuden hyväksynnäksi ja jatkavat valitulla linjalla.

Vaalimatematiikka ei tunne sympatiaa eikä selityksiä. Jos 30–40 prosenttia äänioikeutetuista jättää äänestämättä, pienenkin aktiivisen vähemmistön on mahdollista nousta vaalivoittajaksi ja määrätä koko valtakunnan suunta.

Varoitus taktikoinnista: Mielikuva-ansat ja aito arvovalinta

Kun vaalit lähestyvät, julkisuudessa alkaa usein voimakas puhe "taktisesta äänestämisestä". Kansalaisia kehotetaan äänestämään tiettyä suurpuoluetta vain siksi, ettei joku toinen pääsisi valtaan, tai hylkäämään itselle läheisin vaihtoehto "hukkaäänen" pelossa.

Taktiseen äänestämiseen liittyy kuitenkin vakavia sudenkuoppia, joista on syytä varoittaa:

1. Pelko kompassina johtaa vääriin kompromisseihin

Kun äänestyspäätös tehdään pelon tai jonkin asian vastustamisen pohjalta, tullaan helposti äänestäneeksi politiikkaa, joka ei todellisuudessa vastaa omia arvoja. Tällöin äänestäjä saattaa tulla tukeneeksi linjaa, joka vaalien jälkeen tekee tismalleen samoja leikkauksia ja kompromisseja, joita äänestäjä halusi välttää.

2. Moniarvoisuuden kapeutuminen

Taktikointi keskittää ääniä parille suurimmalle toimijalle ja karsii poliittisesta kentästä rohkeat, inhimilliset ja rakentavat vaihtoehdot. Demokratian elinehto on se, että erilaiset äänet ja ruohonjuuritason näkemykset tulevat kuulluksi.

3. Katteettomat lupaukset ja takinkäännöt

Suurimmat populistiset mielikuvakampanjat nojaavat usein siihen, että ihmisille luvataan "helppoja ratkaisuja" tai "pienen ihmisen puolella olemista". Teot hallituksessa saattavat kuitenkin olla täysin päinvastaisia. Siksi tärkein mittari ei ole se, mikä puolue näyttää gallupeissa suurimmalta, vaan se, millaisia tekoja ja arvovalintoja ehdokkaat arjessa edustavat.

Paras ja kestävin tapa äänestää on seurata omaa arvo- ja ihmissydäntä. Ääni, joka annetaan omille aidoille arvoille ja luotettavalle toimijalle, ei ole koskaan hukkaääni.

Jos milloinkaan, nyt on aika herätä

Meille uskotellaan usein, että monet päätökset – kuten sosiaaliturvan leikkaukset, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset tai julkisen sektorin karsiminen – ovat "pakkorakoja" tai "vaihtoehdottomia välttämättömyyksiä".

Tämä on poliittista teatteria. Yhteiskunnassa ei ole mitään automaattia, joka pakottaisi murentamaan tavallisten ihmisten arkea.

Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin aikoinaan sodan jälkeisessä köyhässä Suomessa yhteisellä sopimuksella ja eettisellä valinnalla. Tänään monin verroin rikkaammassa maassa on kyse täsmälleen samasta asiasta: arvovalinnasta.

• Haluammeko yhteiskunnan, jossa muutama suuryhtiö ja rikas eliitti pärjää samalla kun tavallisen kansan, pienyrittäjien, eläkeläisten ja lapsiperheiden ostovoima murenee?
• Vai haluammeko palauttaa luottamuksen, kohtuullisuuden ja sen Suomen tavan olla yhdessä, jossa ketään ei jätetä yksin?

Vastaus näihin kysymyksiin ei löydy nettipalstojen huutokilpailuista, vaan vaaliuurnilta.

Tulevaisuus tehdään itse

Demokratia on arvokas ja hauras lahja. Se tarkoittaa sitä, että yhtenä päivänä muutaman vuoden välein jokaisen suomalaisen ääni on täsmälleen yhtä painava – olitpa sitten suurituloinen johtaja, pienyrittäjä, eläkeläinen, opiskelija tai työtön.

Jos jätät käyttämättä tämän oikeuden, annat muiden päättää, mihin sinun veroragasi käytetään, miten terveyskeskuksesi toimii ja miltä lastesi tulevaisuus näyttää.

Nyt ei ole aika kyyristellä tai lannistua. Jos milloinkaan, nyt on aika herätä, kaivaa äänioikeus esiin ja näyttää, millaisen hyvinvointivaltion me haluamme rakentaa.

Yhdessä eteenpäin.

Ja mitä sinä todellisuudessa voit tehdä!!!?

Osallistu ja vaikuta. Äänestä. Siinä on avaimet.

Tutustu aineistooni jossa pohditaan mitä tässä on tapahtunut ja kysytään suoraan: Mitä juuri sinä haluat?

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Äänestä!

Vielä on toivoa