Pikaopas somekeskusteluihin: Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Poliittisissa verkkokeskusteluissa törmää jatkuvasti väitteeseen, että suurituloisten veronkevennykset elvyttäisivät taloutta, koska "rikkaat kuluttavat enemmän". Tämä pikaopas antaa selkeän, taloustieteeseen ja arjen logiikkaan pohjaavan työkalun tämän myytin murtamiseen.

// Tutustu Trickle Down //

1. Ydinkäsite: Mikä on "rajakulutusalttius"?

Kansantaloustieteen termi rajakulutusalttisuus (Marginal Propensity to Consume) tarkoittaa yksinkertaisesti tätä: Mitä tapahtuu jokaiselle saadulle lisäeurolle?

• Matala rajakulutusalttisuus (Hyvätuloiset): Kun ihmisellä on jo valmiiksi rahaa kaikkien arjen tarpeiden tyydyttämiseen, uusi lisäeuro ei muuta hänen jokapäiväistä kulutustaan. Raha menee säästöihin, pörssiin, kiinteistöihin tai ulkomaanmatkoihin. Raha poistuu kotimaisesta arjen kiertokulusta.
• Korkea rajakulutusalttisuus (Pienituloiset): Pienituloisen rajakulutusalttisuus on lähes 100 prosenttia. Jokainen lisäeuro – tai jokainen leikkaamatta jätetty euro – menee välittömästi ruokakauppaan, apteekkiin, suutarille tai sähkölaskuun. Raha palaa saman tien pyörittämään paikallista taloutta.

2. Lenkkimakkaraesimerkki pähkinänkuoressa

”Hyvätuloinen ei osta kahdeksaa lenkkimakkaraa joka kerta syödäkseen vain yhden, eikä hän osta kuutta paria kotimaisia kenkiä käyttääkseen vain yhtä paria kerrallaan.”

Ihmisen fysiologisilla ja arkisilla tarpeilla on rajansa. Veronkevennys hyvätuloiselle ei lisää leivän, makkaran, suutarpalveluiden tai parturikäyntien myyntiä kotimaassa. Sitä vastoin pienituloiselta leikattu euro on suoraan pois paikallisen kivijalkayrittäjän kassasta.

3. ”Ostovoima kasvaa” -otsikot ja lottomatematiikka

Aika ajoin julkisuuteen nousee hehkuttavia otsikoita siitä, kuinka ”kansalaisten ostovoima kasvaa”. Keskiarvona väite saattaa pitääkin paikkansa, mutta sillä ei ole sellaista talouden kiertokulkua kehittävää vaikutusta kuin uskotellaan.

Mitä otsikoiden takana todellisuudessa tapahtuu?

Ostovoiman kehitys ei jakaudu koko kansan kesken tasaisesti, vaan se eriytyy rajusti. "Ostovoiman kasvu" -hokema sisältääkin klassista lottomatematiikkaa:

• Lotto-vertaus: Jos sadasta ihmisestä yksi voittaa Lotossa päävoiton ja muut menettävät rivimaksunsa, koko ryhmän keskimääräinen ”tulokasvu” näyttää tilastoissa komealta. Päävoitto nostaa keskiarvoa, mutta se ei lohduta tyhjin käsin jäänyttä enemmistöä.
• Todellisuus taloudessa: Kun suurituloisimman viiden prosentin ostovoima kasvaa yli 10 prosenttia veronkevenysten ansiosta, ja samaan aikaan pienituloisimpien ostovoima laskee yli 5 prosenttia leikkausten ja ALV-korotusten vuoksi, tilastollinen keskiarvo kääntyy plussalle.
• Talouden kiertokulku pysähtyy: Tämä tilastollinen ostovoimakasvu ei realisoidu euroina paikallisessa kivijalkakaupassa. Eliitti ja suurituloiset eivät osta yhtään makkaraa tai kenkäparia enempää kuin ennenkään, vaan lisäraha jää taseisiin. Samaan aikaan tavallisen kansan leikattu ostovoima leikkaa suoraan reaalimyyntiä ja ajaa pienyrittäjiä ahdinkoon.

4. Neljä valmista pikavastausta somen keskustelukenttiin

A. Kun joku väittää: ”Kyllä rikkaat ostavat enemmän kuin köyhät!”

Vastaus: ”Kyse ei ole siitä, mitä ostettiin eilen, vaan siitä mitä tapahtuu saadulle lisäeurolle. Hyvätuloinen ei syö kahta lenkkimakkaraa enempää vain siksi että sai veronkevennyksen. Pienituloisella jokainen lisäeuro menee 100-prosenttisesti kotimaiseen arjen kiertoon pyörittämään paikallisen yrittäjän liikevaihtoa.”

B. Kun joku väittää: ”Ostovoimahan kasvaa tilastojen mukaan koko kansalla!”

Vastaus: ”’Ostovoima kasvaa’ -hokema on lottomatematiikkaa. Jos pieni osa saa euromääräisesti valtavasti lisää ja nostaa koko maan keskiarvoa, tilasto näyttää kauniilta. Mutta kun pienituloisimpien ostovoima samalla heikkenee, tällä tilastokasvulla ei ole mitään elvyttävää vaikutusta reaalitalouteen. Eliitti ei osta yhtään enempää makkaraa kuin ennenkään.”

C. Kun joku väittää: ”Suurituloisten kevennykset valuvat kaikkien hyväksi (Trickle-down)”

Vastaus: ”Valumatalous on kumottu sekä tutkimuksissa että arjessa. Kun raha annetaan yläpäähän, se jää taseisiin ja säästöihin. Oikea talousmoottori toimii alhaalta ylöspäin (Trickle-up): kun tavallisella kansalla ja pienituloisella on ostovoimaa, kivijalkayrittäjät saavat asiakkaita ja työllisyys paranee.”

D. Kun joku väittää: ”Tuilla elävien veronmaksu on vain rahan siirtelyä taskusta toiseen”

Vastaus: ”Pienituloisen saama euro ei jää makaamaan mihinkään taskuun. Se palaa välittömästi kaupan kassalle, josta valtio kerää siitä ALV:n ja kauppias maksaa palkat ja verot. Pienituloisen ostovoiman turvaaminen on suoraa tukea kotimaiselle pienyrittäjyydelle.”

5. Arjen muistisääntö

• Säästö ylhäällä = Pysähtynyt raha
• Ostovoima alhaalta = Pyörivä talous (Trickle-up)
• Tilastollinen ostovoimakasvu = Lottomatematiikkaa, joka kätkee reaalitalouden hyytymisen