Mitä on tapahtumassa?

Monetarismia, talousliberalismia, uusliberalismia.

Kokoomuksen märkä päiväuni.

Kyseessä on Oikeiston harha ja eliitin vallankumous. Olemme siirtymässä harvainvaltaan, eliitin oligargiaan. Jos kansalaiset äänestäisivät pelkästään järkeilemällä eli rationaalisesti omaa etuaan ajatellen, oikeiston kannatus olisi mitätön, ehkä vain 2%. Sen sijaan poliittinen kenttä on liukunut vahvan "TINA" retoriikan säestyksellä jatkuvasti oikealle – niin rajusti, että jopa entinen keskustalainenkin, tai muu "keskialueen kannattaja"  kokee nyt olevansa "kommunisti" muuttamatta omia arvojaan. 

Kokoomuksen ihanne talousliberalismin suoran jatkumona Yhdysvaltojen eliittien tietoiselle pyrkimykselle kumota FDR New Dealin saavutukset – hyvinvointirakenteita, jotka syntyivät vain vasemmiston ja kommunismin uhan pakottamina. Valtiollinen rooli katsotaan uhkaksi.

Minäkin väitän että kestävyysvaje- ja velkakriisipuheen olevan pelkkää sepitettä: tuottavuus on kuitenkin moninkertaistunut.

Aiheeseen suoraan liittyenHyvinvointivaltiota ei tuhota vahingossa, Trick down sekä FDR New Deal, Yleistuki tulossaKuka auttoi raskaalla hinnalla ; SISH ilmiö saapuu myös meille, Ideologisia päätöksiäTyöttömien määrä, Autoritaarinen ihanne valtaa alaa. Dynaamista huttua!

Meneekö kaikki lopunperin niin kuin vuosi sitten kitkerästi kirjoitin? Paskaa!

Nyt ns kusetuksen aika on ohi. Naamiot on riisuttu koska tavoite on siinä vaiheessa jolloin ei paluuta tai sen pelkoa enää niin suuresti ole. Kusetuksella oli kuitenkin aikansa

Lainalauseessa "oikeisto on luomassa uuden talouden paradigman eli monetarismin / talousliberalismin / uusliberalismin" viitataan 1900-luvun loppupuolella vahvistuneeseen talousajattelun suuntaukseen, joka korosti markkinoiden vapautta, valtion roolin vähentämistä taloudessa ja rahapolitiikan keskeisyyttä. Tämä "uusi paradigma" erosi aiemmista keynesiläisistä malleista, jotka painottivat valtion aktiivista roolia kysynnän ja työllisyyden tukemisessa. Selitän termit yksitellen:

1. Monetarismi

  • Määritelmä: Milton Friedmanin johtama koulukunta, joka korostaa rahapolitiikan ja rahan määrän hallinnan merkitystä talouden vakauttajana.
  • Keskeiset ajatukset:
    • Inflaatio johtuu liiallisesta rahan tarjonnasta.
    • Keskuspankkien tulisi keskittyä rahan määrän hallintaan (esim. inflaation pitäminen alhaisena) eikä aktiiviseen finanssipolitiikkaan.
    • Valtion tulisi välttää talouden "hienosäätöä".

2. Talousliberalismi

  • Määritelmä: Klassisen liberalismin perintö, joka korostaa vapaita markkinoita, yksityistä omistusta ja valtion vähyyttä.
  • Keskeiset ajatukset:
    • Markkinoiden "näkymätön käsi" (Adam Smith) ohjaa taloutta tehokkaasti.
    • Valtion tulisi rajoittua lainsäädäntöön ja infrastruktuuriin, ei markkinoiden häirintään.
    • Vapaa kauppa ja kilpailu ovat talouskasvun edellytys.

3. Uusliberalismi

  • Määritelmä: 1980-luvulla noussut ajattelutapa, joka yhdistää talousliberalismin ja globalisaation. Termiä käytetään usein kriittisessä mielessä.
  • Keskeiset ajatukset:
    • Julkisen sektorin yksityistäminen (esim. terveydenhuolto, koulutus).
    • Säännöstelyn purkaminen ja verotuksen keventäminen.
    • Globalisaation ja kansainvälisten instituutioiden (kuten IMF, Maailmanpankki) roolin vahvistaminen.

Miksi nämä liitetään yhteen?

  • Kaikki kolme suuntausta edustavat markkinakeskeistä talousajattelua, joka nousi 1970-luvun jälkeen Keynesiläisyyden kriisin (esim. öljykriisi, stagflaatio) seurauksena. Niiden yhteinen teema on vallan siirtäminen valtiolta markkinoille.
  • Historiallinen konteksti: Suuntaukset saivat poliittista voimaa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin kautena (1980-luku), joilla oli läheiset siteet Friedmanin ja Friedrich Hayekin ajatuksiin.

Kriittinen näkökulma

  • Termi "uusliberalismi" on usein arvostelun kohteena, koska sen nähdään johtaneen eriarvoisuuden kasvuun, julkisten palvelujen heikentymiseen ja finanssikriiseihin (esim. 2008).
  • Monetarismia on arvosteltu jäykkyydestä (esim. rahan määrän hallinnan vaikeus digiaikana).