Sisältö

SISH (”state-inflicted social harm”)

Kategoria: Pissiä muroissa

Ja kuten olen jo oppinut tekemään. Kysyn ensin tekoälyltä ( useammalta yleensä) ja selailen artikkeileita asiasta ja kyselen niiden pohjalta uudelleen tekoälyltä. Niin tein nytkin.

Tämä kokoamani SISH artikkeli sivustollani on pääosin lisämateriaalia muiden kirjoitusteni tueksi.

SISH mainittu SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2024: 61:122–143

 Austeriteetti , Trick down / = SISH  ketjureaktio

Britannian valtion aiheuttama sosiaalinen haitta (SISH) on kriittisen kriminologian ja sosiologian käsite, joka viittaa systemaattisiin haittoihin, joita valtion instituutiot, politiikat tai toiminta aiheuttavat kansalaisilleen tai yhteiskunnan osaryhmille. Nämä haitat voivat olla suoria tai epäsuoria, tahallisia tai tahattomia, ja ne liittyvät usein rakenteelliseen väkivaltaan, epätasa-arvoon ja institutionaaliseen laiminlyöntiin. Alla laaja-alaiseen käsittely aiheesta:

1. Määritelmä ja teoreettinen tausta

  • SISH (State-Inflicted Social Harm) laajentaa perinteistä rikosoikeudellista näkökulmaa keskittymällä laillisiin mutta haitallisiin valtion toimintoihin. Käsite syntyi kritiikiksi valtion "välinpitämättömyydelle" tai jopa aktiiviselle vahingon aiheuttamiselle systemaattisen epäoikeudenmukaisuuden kautta.
  • Teoreettiset juuret: Kriittinen kriminologia (esim. Penny Green, Tony Ward), Johan Galtungin "rakenteellinen väkivalta" ja David Whyteen "sosiaalisen haitan lähestymistapa". Näissä korostetaan, että valtion rooli haittojen luojana on usein institutionalisoitu ja normalisoitu.
  • Keskeisiä teemoja:
    • Valtaepätasapaino ja resurssien jakautuminen.
    • Politiikkojen pitkäaikaiset seuraukset (esim. köyhyys, terveyserojen kasvu).
    • Institutionaalinen syrjintä (rotu, luokka, sukupuoli).

2. Historiallisia ja nykypäivän esimerkkejä

Historiallinen konteksti:

  • Imperialismi ja kolonialismi: Britannian imperiumin resurssien riisto (esim. Intian nälänhädät, Irlannin nälänhäät 1840-luvulla), väkivaltainen vastarinnan murskaus (esim. Kenian Mau Mau-kapina 1950-luvulla).
  • Teollistumisen ajan sosiaaliset epäkohdat: Lastyövoiman hyväksikäyttö, slummien synty ilman julkisen terveyden infrastruktuuria.

Nykypäivän politiikat:

  • Austeriteetti (2010-luku): Leikkaukset julkisen sektorin rahoitukseen (NHS, koulutus, sosiaaliturva) johtivat köyhyyden kasvuun, ruoka-avun riippuvuuteen ja terveyspalveluiden heikkenemiseen. YK:n mukaan politiikka rikkoi ihmisoikeuksia.
  • Hostile Environment -politiikka: Maahanmuuttajien systemaattinen syrjintä (Windrush-skandaali 2017–2018), jossa Britannian kansalaisia karkotettiin virheellisesti.
  • Grenfell Tower -tulipalo (2017): Turvallisuusmääräysten laiminlyönti ja asunnottomien asemaan vaikuttaneet säästöt.
  • COVID-19: Hidastetut toimet, PPE-puute, vanhustenhoitolaitosten hoitovirheet.
  • Brexit: Kaupalliset häiriöt, Pohjois-Irlannin protokollan kriisi, etnisten vähemmistöjen syrjintä.

3. Vaikutusalueet

  • Talous ja köyhyys: Austeriteetti on syventänyt köyhyyttä – 14 miljoonaa köyhää (2023). Ruoka-avun käyttö kasvoi 2 000 % vuosina 2010–2020.
  • Terveys: NHS:n alirahoitus ja privatisointi (esim. 7 miljoonaa jonossa hoitoa 2023). Elinajanodote laski ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
  • Yhteiskuntarauha: Hostile Environment -politiikka on luonut pelon ilmapiirin maahanmuuttajien keskuudessa. Brexit-jakautuneisuus.
  • Oikeudet ja turvallisuus: Prevent-strategian syrjivät vaikutukset muslimiyhteisöihin, poliisin "stop and search" -käytäntöjen epäsuhteet.

4. Kritiikki ja kiistat

  • Subjektiivisuus: Konservatiivit pitävät SISH:ää poliittisena narratiivina, joka vähättelee valtion hyväntahtoisuutta (esim. austerity "välttämättömänä pahan valintana").
  • Tahallisuus vs. tahattomuus: Jotkut haitat ovat politiikkaseurauksia (esim. Brexit), toiset systemaattista laiminlyöntiä (Grenfell).
  • Vastuun pakoilu: Haittoja ei voi helposti yhdistää yksittäisiin päättäjiin, mikä vaikeuttaa vastuunmääritystä.

5. Johtopäätökset

SISH on Britanniassa syvälle juurtunut ilmiö, jossa valtion rakenteet ja politiikat tuottavat haittaa erityisesti haavoittuville ryhmille. Sen ymmärtäminen edellyttää:

  • Systemaattista analyysia (esim. rotu, luokka, sukupuoli leikkautuvat haitoissa).
  • Poliittista vastuuta (demokratian vahvistaminen, läpinäkyvyys).
  • Vaihtoehtoja neoliberaalille mallille (julkisen sektorin investoinnit, tasa-arvo).

SISH-kritiikki kyseenalaistaa perinteisen käsityksen valtiosta "suojelijana" ja korostaa, että valtion toiminta voi olla sekä ratkaisujen lähde että ongelmien juuri.

1. Talouspolitiikan ja rikollisuuden yhteys: Teoreettiset näkökulmat

Austeriteetti ja köyhyys:

  • Austeriteetti heikentää sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, koulutusta ja nuorisotyötä, mikä syventää köyhyyttä ja epätoivoa. Köyhyyden ja rikollisuuden välillä on vahva korrelaatio (ks. Robert Mertonin "strain theory"), sillä ihmiset saattavat turvautua epälaillisiin keinoihin selviytyäkseen.
  • Esimerkiksi Ison-Britannian leikkaukset mielenterveyspalveluista (2010-luvulla) ja nuorisotyön rahoituksen puute ovat linkittyneet katujengien kasvuun ja nuorten väkivaltaan.

Trickle-down -ekonomiikka:

  • Trickle-down -mallin epäonnistuminen on johtanut tuloerojen kasvuun. Kun köyhät eivät koe taloudellista etua, syntyy sosiaalista epäluottamusta ja yhteiskunnan polarisaatiota, mikä voi normalisoida rikollisuutta (esim. varastelu, huumekauppa).
  • Taloustieteilijät (kuten Thomas Piketty) ovat korostaneet, että äärimmäinen tuloepätasa-arvo heikentää yhteiskunnan koheesiota ja lisää konfliktia.

2. Tilastollista näyttöä Isossa-Britanniassa

Köyhyys ja rikollisuus:

  • Köyhyys ja omaisuusrikokset: Köyhimmillä alueilla (esim. Lontoon itäosat, Merseyside) omaisuusrikollisuus (varastelu, murtovarkaudet) on keskimääräistä korkeampaa. Köyhyysindikaattorit (ruoka-avun käyttö, asunnottomuus) korreloivat alueellisen rikollisuuden kanssa.
  • Nuorisorikollisuus: Nuorisotyön rahoituksen leikkaukset (60 % leikkaukset 2010–2018) yhteydessä nuorten jengien määrä kasvoi 35 % (2010–2020). Lontoossa veitsirikollisuus nousi 2010-luvulla, ja asiantuntijat viittaavat koulujen ja nuorisotilojen sulkemisiin syynä.

Sosiaalisten palvelujen romahdus:

  • Mielenterveysongelmat: Mielenterveyspalveluiden puute on johtanut siihen, että henkisesti sairaat ihmiset joutuvat rikollisuuden (esim. päihderiippuvuus) ja vankiloiden kautta hoidettaviksi ("vankiloista mielisairaaloiksi" -ilmiö).
  • Asunnottomuus: Asunnottomien määrä nousi 165 % vuosina 2010–2022. Asunnottomat ovat alttiimpia rikollisuuteen (esim. päihteiden myynti) sekä rikoksen uhreiksi.

3. Kritiikkiä ja varauksia

  • Kausaatio vs. korrelaatio: Rikollisuuden taustalla on monia tekijöitä (esim. huumemarkkinoiden globalisaatio, perheväkivalta). Taloudelliset tekijät ovat vain osasyy.
  • Rikollisuus on laskenut pitkällä aikavälillä: Britanniassa rikollisuus on laskenut 1990-luvulta, mutta jotkin rikostyypit (veitsirikollisuus, huumerikokset) ovat nousussa. Tämä voi liittyä alueelliseen köyhyyteen.
  • Poliisin resurssit: Austeriteetti leikkasi myös poliisivoimia (21 000 virkaa 2010–2018), mikä voi vaikuttaa rikosten selvittämisasteeseen ja rikollisuuden näkymiseen.

4. Vertailua muihin maihin

  • Kreikka (austeriteettishokki 2008 jälkeen): Köyhyys ja työttömyys nousivat, samoin murtovarkaudet ja mellakat.
  • USA (Reaganin trickle-down 1980-luvulla): Tuloerot ja väkivaltarikollisuus nousivat, mutta riippuvuus alueellisesta kontekstista (esim. rodullistettu köyhyys).

5. Johtopäätös

Väite siitä, että austeriteetti ja trickle-down -politiikka ovat ajaneet köyhiä rikollisuuteen, pitää paikkansa tilastojen ja teorioiden valossa, mutta kyseessä on systemaattinen ketjureaktio:

  1. Talouspolitiikat → köyhyys ja epätoivo → rikollisuus.
  2. Yhteiskunnan palveluiden heikkeneminen → nuorten turvallisuuden ja koulutuksen puute → rikollisten ryhmien houkuttelevuus.

Ratkaisuna olisi investoinnit sosiaaliturvaan, koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin, jotta rikollisuuden juurisyyt (köyhyys, syrjäytyminen) saataisiin kitkettyä. Tällöin valtion aiheuttama sosiaalinen haitta (SISH) voitaisiin vähentää.

Lähteitä:

1. Austeriteetti ja sen vaikutukset

2. Köyhyys ja ruoka-avun riippuvuus

  • The Trussell Trust - Ruoka-apujen kasvu Britanniassa:
    End of Year Stats 2022
    Tilastot ruoka-apujen käytön räjähdysmäisestä kasvusta 2010-luvulla.
  • Joseph Rowntree Foundation - Köyhyysraportti 2023:
    UK Poverty Report 2023
    Analyysi köyhyyden syistä ja erityisesti lapsiköyhyydestä.

3. Rikollisuus ja sosiaaliset palvelut

4. Hostile Environment ja Windrush-skandaali

5. Grenfell Tower -tulipalo ja turvallisuusleikkaukset

6. Tuloerot ja trickle-down -politiikan epäonnistuminen

7. Akateemisia tutkimuksia SISH:stä ja rikollisuudesta

8. Britannian rikollisuustilastot

  • Office for National Statistics (ONS) - Rikollisuustrendit:
    Crime in England and Wales
    Viralliset tilastot veitsirikollisuudesta, omaisuusrikoksista ja poliisien resurssien vähyydestä.

Tästä puhutaan nyt!

Vihainen leksa