Sisältö

Viimeisimmät

SISH (”state-inflicted social harm”)

Kategoria: Pissiä muroissa

Ja kuten olen jo oppinut tekemään. Kysyn ensin tekoälyltä ( useammalta yleensä) ja selailen artikkeileita asiasta ja kyselen niiden pohjalta uudelleen tekoälyltä. Niin tein nytkin.

Tämä kokoamani SISH artikkeli sivustollani on pääosin lisämateriaalia muiden kirjoitusteni tueksi.

( Huom! Britanniassa on alettu SISH ilmiön tuomiin seikkoihin tehdä vastatoimia. Onko siis SISH pian historiaa, jää nähtäväksi. Suomen hallitus kuitenkin vielä uskoo poliittisilla päätöksillään hyötyvänsä SISH ilmiöstä )

SISH mainittu SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2024: 61:122–143

 Austeriteetti , Trick down / = SISH  ketjureaktio

Britannian valtion aiheuttama sosiaalinen haitta (SISH) on kriittisen kriminologian ja sosiologian käsite, joka viittaa systemaattisiin haittoihin, joita valtion instituutiot, politiikat tai toiminta aiheuttavat kansalaisilleen tai yhteiskunnan osaryhmille. Nämä haitat voivat olla suoria tai epäsuoria, tahallisia tai tahattomia, ja ne liittyvät usein rakenteelliseen väkivaltaan, epätasa-arvoon ja institutionaaliseen laiminlyöntiin. Alla laaja-alaiseen käsittely aiheesta:

Niukkuuspolitiikan hintaa: Britannian austerity-kurssin ja rikollisuuden yhteys

Britannian austerity-politiikka (niukkuuspolitiikka) ja "trickle down" -talousteoria ovat luoneet yhteiskunnallisen ketjureaktion, joka näkyy rikollisuuden kasvuna usealla tasolla:

Julkisten palveluiden leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti poliisivoimia - Britanniassa poistettiin noin 20,000 poliisin virkaa vuosien 2010-2018 välillä, mikä on johtanut rikosten selvitysasteen romahtamiseen.

Samaan aikaan sosiaalitukien ja -palvelujen leikkaukset ovat:

  • Lisänneet köyhyyttä ja taloudellista epävarmuutta
  • Kasvattaneet nuorisotyöttömyyttä, kun nuorisopalveluista leikattiin lähes 70%
  • Heikentäneet mielenterveyspalveluita, päihdehoitoja ja vankiloiden kuntouttavia toimintoja

Nämä ovat synnyttäneet erityisesti haavoittuvimpien nuorten keskuudessa väylän katujengeille ja huumekaupalle. Samalla "trickle down" -teorian lupaamat varallisuusvaikutukset eivät ole valuneet alaspäin, vaan eriarvoisuus on kasvanut merkittävästi.

Britannian rikollisuustilastoissa tämä on näkynyt puukkorikollisuuden, väkivaltarikosten ja huumekuolemien merkittävänä kasvuna, erityisesti köyhimmillä alueilla. SISH-ketjureaktio (säästöt, eriarvoisuus, sosiaalinen hajoaminen, huono-osaisuus) on tuottanut yhteiskunnallista epävakautta, jonka hintaa maksetaan pitkään.

1. Määritelmä ja teoreettinen tausta

  • SISH (State-Inflicted Social Harm) laajentaa perinteistä rikosoikeudellista näkökulmaa keskittymällä laillisiin mutta haitallisiin valtion toimintoihin. Käsite syntyi kritiikiksi valtion "välinpitämättömyydelle" tai jopa aktiiviselle vahingon aiheuttamiselle systemaattisen epäoikeudenmukaisuuden kautta.
  • Teoreettiset juuret: Kriittinen kriminologia (esim. Penny Green, Tony Ward), Johan Galtungin "rakenteellinen väkivalta" ja David Whyteen "sosiaalisen haitan lähestymistapa". Näissä korostetaan, että valtion rooli haittojen luojana on usein institutionalisoitu ja normalisoitu.
  • Keskeisiä teemoja:
    • Valtaepätasapaino ja resurssien jakautuminen.
    • Politiikkojen pitkäaikaiset seuraukset (esim. köyhyys, terveyserojen kasvu).
    • Institutionaalinen syrjintä (rotu, luokka, sukupuoli).

2. Historiallisia ja nykypäivän esimerkkejä

Historiallinen konteksti:

  • Imperialismi ja kolonialismi: Britannian imperiumin resurssien riisto (esim. Intian nälänhädät, Irlannin nälänhäät 1840-luvulla), väkivaltainen vastarinnan murskaus (esim. Kenian Mau Mau-kapina 1950-luvulla).
  • Teollistumisen ajan sosiaaliset epäkohdat: Lastyövoiman hyväksikäyttö, slummien synty ilman julkisen terveyden infrastruktuuria.

Nykypäivän politiikat:

  • Austeriteetti (2010-luku): Leikkaukset julkisen sektorin rahoitukseen (NHS, koulutus, sosiaaliturva) johtivat köyhyyden kasvuun, ruoka-avun riippuvuuteen ja terveyspalveluiden heikkenemiseen. YK:n mukaan politiikka rikkoi ihmisoikeuksia.
  • Hostile Environment -politiikka: Maahanmuuttajien systemaattinen syrjintä (Windrush-skandaali 2017–2018), jossa Britannian kansalaisia karkotettiin virheellisesti.
  • Grenfell Tower -tulipalo (2017): Turvallisuusmääräysten laiminlyönti ja asunnottomien asemaan vaikuttaneet säästöt.
  • COVID-19: Hidastetut toimet, PPE-puute, vanhustenhoitolaitosten hoitovirheet.
  • Brexit: Kaupalliset häiriöt, Pohjois-Irlannin protokollan kriisi, etnisten vähemmistöjen syrjintä.

3. Vaikutusalueet

  • Talous ja köyhyys: Austeriteetti on syventänyt köyhyyttä – 14 miljoonaa köyhää (2023). Ruoka-avun käyttö kasvoi 2 000 % vuosina 2010–2020.
  • Terveys: NHS:n alirahoitus ja privatisointi (esim. 7 miljoonaa jonossa hoitoa 2023). Elinajanodote laski ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
  • Yhteiskuntarauha: Hostile Environment -politiikka on luonut pelon ilmapiirin maahanmuuttajien keskuudessa. Brexit-jakautuneisuus.
  • Oikeudet ja turvallisuus: Prevent-strategian syrjivät vaikutukset muslimiyhteisöihin, poliisin "stop and search" -käytäntöjen epäsuhteet.

4. Kritiikki ja kiistat

  • Subjektiivisuus: Konservatiivit pitävät SISH:ää poliittisena narratiivina, joka vähättelee valtion hyväntahtoisuutta (esim. austerity "välttämättömänä pahan valintana").
  • Tahallisuus vs. tahattomuus: Jotkut haitat ovat politiikkaseurauksia (esim. Brexit), toiset systemaattista laiminlyöntiä (Grenfell).
  • Vastuun pakoilu: Haittoja ei voi helposti yhdistää yksittäisiin päättäjiin, mikä vaikeuttaa vastuunmääritystä.

5. Johtopäätökset

SISH on Britanniassa syvälle juurtunut ilmiö, jossa valtion rakenteet ja politiikat tuottavat haittaa erityisesti haavoittuville ryhmille. Sen ymmärtäminen edellyttää:

  • Systemaattista analyysia (esim. rotu, luokka, sukupuoli leikkautuvat haitoissa).
  • Poliittista vastuuta (demokratian vahvistaminen, läpinäkyvyys).
  • Vaihtoehtoja neoliberaalille mallille (julkisen sektorin investoinnit, tasa-arvo).

SISH-kritiikki kyseenalaistaa perinteisen käsityksen valtiosta "suojelijana" ja korostaa, että valtion toiminta voi olla sekä ratkaisujen lähde että ongelmien juuri.

1. Talouspolitiikan ja rikollisuuden yhteys: Teoreettiset näkökulmat

Austeriteetti ja köyhyys:

  • Austeriteetti heikentää sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, koulutusta ja nuorisotyötä, mikä syventää köyhyyttä ja epätoivoa. Köyhyyden ja rikollisuuden välillä on vahva korrelaatio (ks. Robert Mertonin "strain theory"), sillä ihmiset saattavat turvautua epälaillisiin keinoihin selviytyäkseen.
  • Esimerkiksi Ison-Britannian leikkaukset mielenterveyspalveluista (2010-luvulla) ja nuorisotyön rahoituksen puute ovat linkittyneet katujengien kasvuun ja nuorten väkivaltaan.

Trickle-down -ekonomiikka:

  • Trickle-down -mallin epäonnistuminen on johtanut tuloerojen kasvuun. Kun köyhät eivät koe taloudellista etua, syntyy sosiaalista epäluottamusta ja yhteiskunnan polarisaatiota, mikä voi normalisoida rikollisuutta (esim. varastelu, huumekauppa).
  • Taloustieteilijät (kuten Thomas Piketty) ovat korostaneet, että äärimmäinen tuloepätasa-arvo heikentää yhteiskunnan koheesiota ja lisää konfliktia.

2. Tilastollista näyttöä Isossa-Britanniassa

Köyhyys ja rikollisuus:

  • Köyhyys ja omaisuusrikokset: Köyhimmillä alueilla (esim. Lontoon itäosat, Merseyside) omaisuusrikollisuus (varastelu, murtovarkaudet) on keskimääräistä korkeampaa. Köyhyysindikaattorit (ruoka-avun käyttö, asunnottomuus) korreloivat alueellisen rikollisuuden kanssa.
  • Nuorisorikollisuus: Nuorisotyön rahoituksen leikkaukset (60 % leikkaukset 2010–2018) yhteydessä nuorten jengien määrä kasvoi 35 % (2010–2020). Lontoossa veitsirikollisuus nousi 2010-luvulla, ja asiantuntijat viittaavat koulujen ja nuorisotilojen sulkemisiin syynä.

Sosiaalisten palvelujen romahdus:

  • Mielenterveysongelmat: Mielenterveyspalveluiden puute on johtanut siihen, että henkisesti sairaat ihmiset joutuvat rikollisuuden (esim. päihderiippuvuus) ja vankiloiden kautta hoidettaviksi ("vankiloista mielisairaaloiksi" -ilmiö).
  • Asunnottomuus: Asunnottomien määrä nousi 165 % vuosina 2010–2022. Asunnottomat ovat alttiimpia rikollisuuteen (esim. päihteiden myynti) sekä rikoksen uhreiksi.

3. Kritiikkiä ja varauksia

  • Kausaatio vs. korrelaatio: Rikollisuuden taustalla on monia tekijöitä (esim. huumemarkkinoiden globalisaatio, perheväkivalta). Taloudelliset tekijät ovat vain osasyy.
  • Rikollisuus on laskenut pitkällä aikavälillä: Britanniassa rikollisuus on laskenut 1990-luvulta, mutta jotkin rikostyypit (veitsirikollisuus, huumerikokset) ovat nousussa. Tämä voi liittyä alueelliseen köyhyyteen.
  • Poliisin resurssit: Austeriteetti leikkasi myös poliisivoimia (21 000 virkaa 2010–2018), mikä voi vaikuttaa rikosten selvittämisasteeseen ja rikollisuuden näkymiseen.

4. Vertailua muihin maihin

  • Kreikka (austeriteettishokki 2008 jälkeen): Köyhyys ja työttömyys nousivat, samoin murtovarkaudet ja mellakat.
  • USA (Reaganin trickle-down 1980-luvulla): Tuloerot ja väkivaltarikollisuus nousivat, mutta riippuvuus alueellisesta kontekstista (esim. rodullistettu köyhyys).

5. Johtopäätös

Väite siitä, että austeriteetti ja trickle-down -politiikka ovat ajaneet köyhiä rikollisuuteen, pitää paikkansa tilastojen ja teorioiden valossa, mutta kyseessä on systemaattinen ketjureaktio:

  1. Talouspolitiikat → köyhyys ja epätoivo → rikollisuus.
  2. Yhteiskunnan palveluiden heikkeneminen → nuorten turvallisuuden ja koulutuksen puute → rikollisten ryhmien houkuttelevuus.

Ratkaisuna olisi investoinnit sosiaaliturvaan, koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin, jotta rikollisuuden juurisyyt (köyhyys, syrjäytyminen) saataisiin kitkettyä. Tällöin valtion aiheuttama sosiaalinen haitta (SISH) voitaisiin vähentää.

Lähteitä:

1. Austeriteetti ja sen vaikutukset

2. Köyhyys ja ruoka-avun riippuvuus

  • The Trussell Trust - Ruoka-apujen kasvu Britanniassa:
    End of Year Stats 2022
    Tilastot ruoka-apujen käytön räjähdysmäisestä kasvusta 2010-luvulla.
  • Joseph Rowntree Foundation - Köyhyysraportti 2023:
    UK Poverty Report 2023
    Analyysi köyhyyden syistä ja erityisesti lapsiköyhyydestä.

3. Rikollisuus ja sosiaaliset palvelut

4. Hostile Environment ja Windrush-skandaali

5. Grenfell Tower -tulipalo ja turvallisuusleikkaukset

6. Tuloerot ja trickle-down -politiikan epäonnistuminen

7. Akateemisia tutkimuksia SISH:stä ja rikollisuudesta

8. Britannian rikollisuustilastot

  • Office for National Statistics (ONS) - Rikollisuustrendit:
    Crime in England and Wales
    Viralliset tilastot veitsirikollisuudesta, omaisuusrikoksista ja poliisien resurssien vähyydestä.

Britannian kaupunkien rikostilastot vaihtelevat merkittävästi alueittain ja väestömäärän mukaan. Alla keskeiset tiedot kaupungeista, joiden väkiluku on noin 100 000 asukasta, sekä yleisemmät trendit:

1. Kokonaisrikollisuus 100 000 asukkaan kaupungeissa

  • Keskimääräinen rikostaso: Englannin kaupungeissa (esim. York, Cambridge) rikollisuus on noin 87 rikosta vuodessa 1 000 asukasta kohden 2, mikä vastaa 8 700 rikosta 100 000 asukkaan kaupungissa. Tämä sisältää kaikki rikostyypit, mukaan lukien väkivalta-, omaisuus- ja huumerikokset.
  • Alueelliset erot: Esimerkiksi Lontoon Lewisham (väkiluku n. 300 000) on yksi vaarallisimmista alueista (2,5 henkirikosta/100 000 asukasta), kun taas Norfolkin Broadland (väkiluku n. 130 000) on turvallisin (8 väkivaltarikosta vuodessa) 1.

2. Yleisimmät rikostyypit

  • Väkivalta- ja seksuaalirikokset: Suurin yksittäinen kategoria, 34 rikosta/1 000 asukasta (3 400/100 000 asukasta), kuten pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset 2.
  • Varkaudet: Myymälävarkauksia tehdään noin 784/100 000 asukasta (7,84/1 000), ja murtovarkauksia 414/100 000 (4,14/1 000) 2.
  • Huumeet ja aseet: Huumerikoksia 271/100 000 (2,71/1 000), ja aserikoksia 89/100 000 (0,89/1 000) 2.

3. Rikollisuuden kehitystrendit

  • Väkivaltarikosten lasku: Vuosina 2003–2012 väkivaltarikokset vähenivät 26 % (1 255 → 933/100 000 asukasta) 1. Kuitenkin veitsirikollisuus on noussut 2010-luvulla, erityisesti nuorten keskuudessa 1.
  • Henkirikokset: Määrä on laskenut 1,99:stä (2003) 1,0:aan (2020) 100 000 asukasta kohden 4, mikä viittaa pitkän aikavälin parantumiseen.
  • Huumerikollisuuden kasvu: Huumeisiin liittyvät rikokset ovat kasvaneet 12 % vuosina 2023–2024 2.

4. Vaikuttavat tekijät

  • Sosioekonomiset olot: Köyhimmillä alueilla (esim. Lontoon itäosat) omaisuusrikollisuus on jopa 30 % korkeampi kuin kansallinen keskiarvo 1.
  • Poliisien määrä: Poliisivoimien leikkaukset (21 000 virkaa 2010–2018) heikensivät rikosten selvittämisastetta, mikä voi vaikuttaa rikollisuuden havaittuun määrään 12.
  • Nuorisotyön puute: Leikkaukset nuorisotyöhön (60 % 2010–2018) linkittyvät katujengien kasvuun 1.

5. Vertailua muihin kaupunkeihin

  • Glasgow, Skotlanti: Vaarallisempi kuin Lontoo, vaikka väkiluku on vain 600 000 (korkeampi henkirikostaso) 1.
  • Baijeri, Saksa: Vertailun vuoksi Saksassa ulkomaalaisten osuus rikoksista on 39 % 26 %:n väestöosuudesta, mikä viittaa rikollisuuden keskittymiseen tietyille ryhmille 7.

Lähteet ja lisätiedot

  • Viralliset tilastot: Office for National Statistics (ONS) seuraa rikollisuutta alueittain 24.
  • Interaktiiviset kartat: CrimeRate.co.uk tarjoaa tarkkoja tietoja postinumeroalueittain 2.
  • Turvallisuusvertailut: Institute for Economics and Peace luokittelee alueet UK Peace Indexin mukaan 1.

Yllä olevat tiedot perustuvat viimeisimpiin saatavilla oleviin tilastoihin (2024), mutta paikalliset erot ja muuttuvat trendit vaativat aina aluekohtaista tarkastelua.

Tästä puhutaan nyt!

Vihainen leksa