22.1.2019

Lukaisimpa aamusella erityisen mielenkiintoisen sekä kokonaan uuden tutkielman työosuuskunnista. Kyseessä ei ole kuitenkaan tällaiset monialaiset työosuuskunnat kuten meidän omistama osuuskunta.

Siltikin yhteneväisiä piirteitä on paljon. Yhteneväistä on myös syyperät sekä osuustoiminnan aatteet.

Alla otteita tutkielmasta:

Joni Ulmanen

Pro Gradu

Yrittäjyyden riskeiltä turvaan työosuuskuntaan

Media- ja kulttuurialan freelancereiden näkemyksiä työosuuskunnissa työskentelystä ratkaisuna työn epävarmuuteen

Linkki tutkielmaan:

https://pellervo.fi/wp-content/uploads/2019/01/Joni-Ulmanen-Pro-gradu-Final-17.12-4-1.pdf

Työosuuskuntien suosio on siten voinut kasvaa, koska itsensätyöllistäjiä ja freelancereita kiinnostavat yhteisyrittäminen ja työntekijän asemassa toimiminen enemmän kuin yksinyrittäminen.

n

Aikaisemman empiirisen tutkimuksen mukaan itsensätyöllistäjien työosuuskunnat eivät ole täysin kollektiivisia yhteisyrittämisen paikkoja, vaan käytännön tasolla jäsenet etsivät pitkälti työosuuskunnasta uusia työmahdollisuuksia lähinnä itselleen (Puusa & Hokkila 2015).

n

Toisaalta oikeutus työttömyysturvan saamiseen ei ole työosuuskunnissakaan täysin riippuvaista edellä mainitun, ja vuonna 1995 voimaan tulleen seitsemän jäsenen ehdon täyttämisestä työosuuskunnassa. Työttömyyskassa on evännyt ansiopäivärahoja vuonna 2014 työosuuskunnassa työskentelevältä freelancerilta, koska freelancerin työ ei ole työttömyysturvalain mukaan täyttänyt työsuhteen tunnusmerkkejä (Moilanen 2017). Pelkästään siis seitsemän jäsenen sääntö ei ole riittänyt, vaan myös työsuhteen tuntomerkkejä on tarkasteltu päätöksessä. Työttömyysturvalaki tuntee vain työsuhteisen työn, ja viranomaiset ovat ryhtyneet valvomaan työsuhteen tunnusmerkkejä työosuuskunnissa. (Baran 2016.) Tämä ei ole kuitenkaan poistanut sitä, että työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä freelancer toimii työosuuskunnassa työntekijän statuksella ja on oikeutettu työntekijän sosiaaliturvaan.

n

He olivat työttömyyden jälkeen löytäneet uudet alat ja alkaneet harjoittaa uutta ammattia työosuuskunnan kautta. Toisesta oli tullut toimittaja ja toisesta pelisuunnittelija, joka teki työosuuskunnan kautta laskutuksella töitä lähinnä yhdelle asiakasyritykselle. Tässä mielessä työosuuskunta oli kahdelle haastateltavalle näytellyt merkittävää roolia myös työllistymisessä ja töiden saamisessa media- ja kulttuurialalla, vaikka työllistyminen oli heilläkin itsestä kiinni. Tämä tukee ajatusta, että työosuuskunnat voivat toimia myös työllistymisen apuna, ja ne voivat olla tie työelämään kuten 90-luvun laman jälkeen perustetut työttömien työosuuskuntaliikkeet olivat (Peltokoski & Pirkkalainen 2017, 162–164).

n

työosuuskuntaan kuulumisella voi olla yleisellä tasolla vaikutusta myös positiivisesti tulotasoihin, koska osa haastateltavista vastasi, että työosuuskunnat seuraavat ainakin jossain työosuuskunnissa jäsentensä laskutusta ja ne antavat myös apua työn hinnoitteluun sekä työn laskutukseen. Tämä taas saattaa vaikuttaa siihen, että työosuuskunnan jäsenet eivät myy omaa työtään esimerkiksi alihintaan asiakkaalle.

n

Vuoden 2016 alussa työttömyysturvalakia muutettiin niin, että omassa työssään työllistyvistä henkilöistä tehtiin yrittäjiä. Tämän muutoksen seurauksena työttömyysturvalaissa kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvalaissa yrittäjinä. (STM 2017.) Yrittäjän eläkelaissa yrittäjäksi taas määritellään henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa (Yrittäjän eläkelaki 2006/1272). Työttömyysturvalaki pyrittiin 2016 yksinkertaistamaan niin, että ei-työsuhteessa työllistyvistä kuten toimeksiantosuhteita tekevistä freelancereista tehtiin työttömyysturvalain puitteissa yrittäjiä. Yhtenä motiivina lain muutokselle oli ainakin STM:n mukaan selkeyttää lainsäädäntöä ja jakaa työtä tekevät selkeästi kahteen eri kategoriaan: yrittäjiin ja työntekijöihin

n

Analyysini mukaan pääsyy valtaosalle haastateltavista työosuuskuntaan liittymiselle ei siis ollut haastateltavien kohdalla yhteisyrittäminen työosuuskunnissa tai edes työosuuskunnan työllistävä vaikutus. Moni työskenteli pääasiassa itsenäisesti työosuuskunnassa, ja monella oli jo töitä työosuuskuntaan liityttäessä, kuten edellisessä pääluvussa kävi ilmi. Yksi keskeinen syy yrittäjyyteen liittyvien investointien hajautuksen lisäksi työosuuskuntaan liittymisen taustalla oli työntekijän oikeuksien ja sosiaaliturvan varmistaminen. Työosuuskunta toimii näin ikään kuin suojana markkinoiden lisäksi myös uusien lakien ja valtion taholta tulevaa freelancereiden yrittäjäksi määrittelyä vastaan.  
 
Toisaalta myöskään työosuuskunnassa tehtävän työn ei koettu enää olevan täysin turvassa yrittäjäksi tulkintaa vastaan, koska esimerkiksi vakuutusoikeudessa oli tutkimuksen tekohetkellä menossa tapaus, jossa työosuuskunnan jäsen oli tulkittu yrittäjäksi, ja työosuuskunta enemmän laskutusosuuskunnaksi. Varsin selväksi haastatteluissa kuitenkin tuli, että kaikki haastateltavat yrittivät välttyä yrittäjäksi määrittelemiseltä, ja he halusivat päästä työntekijän asemaan sekä saada samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä

n

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Hirveetä vääntöä osuuskunnan jäsenistön puolesta vs työvoimatoimisto

Tällainen kirjeen alustava pohja on tekeillä: 8.6.2013

Hei,

Osuuskuntalaisena sekä Suomen kansalaisena olen erittäin huolissani maassamme olevasta korkeasta työttömyysasteesta ja tietenkin myös omasta työllisyystilanteestani.

Sen lisäksi olen huolissani myös edustamieni yritysten puolesta. Osuuskunnat joiden edustajana toimin tässä kirjeessä, ovat alueellansa merkittäviä työllistäjiä. Kuitenkin monelle työntekijöillemme ei kokoaikaista työtä ole tarjolla, ja monet joutuvatkin työllistymään osa-aikaisesti ja vain tilapäisesti.

Ongelmana on pelko siitä että monet tällä hetkellä työllistyneenä olevat eivät tiedä tulevaisuudestaan, ja voivat yllättäin olla samassa tilanteessa, eli vain tilapäistyövoimana ja samanaikaisesti etsiä uutta työtä työttömänä työnhakijana.

On ilmennyt tapauksia joissa osuuskunnassa työllistyneenä olevaa työtä ei olekaan hyväksytty ns. normaalityöksi, joten esim työllistymisehto ei ole täyttynyt. Tällainen pelko tulevaisuuden turvasta on turmiollinen yrityksellemme sekä tietenkin työntekijöillemme.

Alla on vastausviesti jonka olen saanut 24.5 laittaessani ensin kirjeen liitteenä Timo Melingiltä saamani vastauksen osuuskunnan asemasta työnantajana.

Viestisi tiedoksi saaneena vastaan sinulle. Timo Meling ei ole vastauksessaan teille määritellyt Osuuskunta Startin asemaa. Kuten hänen viestistään on luettavissa, on aiemmin vakiintuneesti osuuskuntien kautta työllistyneet jaettu kahteen ryhmään: palkansaajat ja yrittäjät, MUTTA TEM on uudessa ohjeistuksessa (TEM/1446/00.11.03/2012) tarkentanut osuuskuntia koskevaa oheistusta. Osuuskunta Startti on näkemyksemme mukaan juuri tällainen laskutusta ja markkinointia harjoittava osuuskunta, jonka kautta työllistyvät ovat nk. omiin töihin työllistyviä.

 

Terveisin

 

Annamaija Heikkinen
Asiantuntija, työttömyysturva
Hämeen TE-toimisto

Kirkkokatu 12 A,  15140 Lahti
Puh. 02950 41556
Fax. 03 7834 805

Olenko ymmärtänyt oikein, että osuuskunnan nimen, maantieteellisen sijainnin, liikevaihdon tms perusteella voi päätellä osuuskunnan olevan kelpaamaton työllistämään sen jäseniä ns. normaaliin työsuhteeseen palkkoineen tarkoittaen työsuhteessa tehdyn työn työllistymisehdon täyttymistä?

Olenko ymmärtänyt oikein jos juuri tässä tapauksessa päättelen Annamaija Heikkisen vastauksesta että yritysmuotona osuuskunta on juuri tuon vastuksen perusteena?

Ollessani työntekijänä autonasentajan ammatissa autokorjaamossa minulla oli sellainen asemavaltuutus että sain, tai oikeastaan minua kehotettiin tekemään sopimuksia ja kaupantekoa asiakkaiden kanssa ns lisäkaupan merkeissä, sekä lisäksi hankkia myös muita uusia asiakkaita ja sopia heidänkin kanssaan työnantajanani olevan korjaamomme palveluista.

Olenko ymmärtänyt oikein jos annan itseni ymmärtää, että osuuskunnan osaomistajana työsuhteessa palkansaajana tällaista asemavaltuutusta ei voida käyttää vaarantamatta ns normaalia palkansaajan asemaa ja näin ollen verrata asemavaltuutusta oman työn määritemään?

Olen saanut kuula monia erillisiä tapauksia joissa on osuuskunnan omistajajäsenen asemaa määritellessä törmätty mainitsemiini epäselvyyksiin.

Olenko ymmärtänyt oikein jos päättelen että osuuskunnan jäsenenä osuuskunnalle työtä tekevä henkilö on eriarvoisessa asemassa verrattuna sellaiseen työtehtävään yritykselle jossa ei ole omistussuhdetta työnantajayritykseen?

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Työosuuskunta Innetti sekä monet muut jopa sadat osuuskunnat ovat vuosia taistelleet työttömyysturva-asioissa. Vuoden 2012 tai 2010 - 2012 ja sitä aiemmalle ajanjaksolle ominaista oli helppo työttömyysturva käsittely. Sittemmin asiat ovat mutkistuneet ensin vuosi vuodelta ja sittemmin harvakseltaan.

Uskonpa että Coop Finland ry:n antama lausunto on jälleen kerran enemmän kuin oikea sisällöltään tässäkin tapauksessa. Olemme itse olleet vaikuttamassa näkemykseen mitä Coop lausunnossaan ilmaisee.

Coop sai lausuntopyynnön:

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/esitys-lausuntokierrokselle-te-toimistojen-tyottomyysturvatehtavien-siirto-tyottomyyskassoille-ja-kelalle?fbclid=IwAR0o1AypjsbufLDKZomrAfj21aVcp4015Fyn9NO2V0WEsvpCQxmQ1m3eexg

Lausuntopyynnöt valtioneuvoston Hankeikkunassa

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi 

LAUSUNTOKIERROS 13.1.2020 - 6.3.2020

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, vuorotteluvapaalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettua lakia sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia. Työ- ja elinkeinotoimistoille nykyisin kuuluvaa päätösvaltaa työttömyysetuuden ja vuorottelukorvauksen maksamisen edellytysten ratkaisemisesta siirrettäisiin Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Työ- ja elinkeinotoimisto päättäisi edelleen työttömyysturvaseuraamusten asettamisesta sekä sellaisista työvoimapoliittista harkintaa sisältävistä asioista, jotka on tarkoituksenmukaista säilyttää työvoimaviranomaisen päätösvallassa.

 

Muutoksen tavoitteena on lisätä TE-toimistojen mahdollisuutta keskittyä työnvälitykseen ja työnhakijoiden työllistymisen tukemiseen. Samalla edistetään työttömyysetuuden joustavaa hakemista, kun työttömyysetuuden maksajat selvittäisivät ja ratkaisisivat suurimman osan työttömyysetuuden maksamisen edellytyksistä.

 

Uusien tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset korvattaisiin valtion varoista työttömyysetuuden maksajille. Siirtyvien tehtävien tekemiseen työ- ja elinkeinotoimistoissa kohdistunut työmäärä suunnattaisiin työ- ja elinkeinotoimistoissa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin virkailijoiden antamiin palveluihin. Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöä ei siirtyisi työttömyysetuuden maksajien palvelukseen tehtävien siirron vuoksi.

 

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2021. Lakiesityksen mukaan työttömyysetuuden maksajat jatkossa ratkaisisivat muun muassa, onko henkilö työtön sekä yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistymisen ja opiskelun vaikutuksen henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta.

 

Lakiesityksen mukaan nykyisistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä TE-toimisto edelleen ratkaisisi, onko henkilö työttömyysturvalaissa tarkoitettu kokoaikatyötä hakeva työnhakija TE-toimistossa. Lisäksi TE-toimisto päättäisi seuraamuksen asettamisesta, työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella ja antaisi ilmoituksen työnhakijan osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun.

 

Lain esitysluonnoksesta voi antaa lausunnon 6.3.2020 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2020.

 

Lisätiedot:

 

hallitussihteeri Eeva Vartio, TEM, p. 0295 047 082, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Coop Finland ry: Lausuntoehdotus ( Käsittelyssä 3.3.2020 hallituksen klo 10:30 alkavassa kokouksessa )

 

Osuustoiminnan kehittäjät – Coop Finland ry

 

c/o Jarmo Hänninen

 

Peurasuontie

 

77700 Rautalampi

 

Työ- ja elinkeinoministeriö
Kirjaamo

 

Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

  

LAUSUNTO

 

Taustaa

 

Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry on pienosuuskuntien neuvojien ja työosuuskuntien yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää pienosuuskuntien toimintaedellytyksiä. Yhdistys on perustettu vuonna 1997 ja sen toiminta on valtakunnallista. Coop Finland on jäsenenä Osuustoimintakeskus Pellervossa ja Euroopan palvelu- ja tuotanto-osuuskuntien liitossa CECOP:ssa. 

Yhdistyksemme on osuuskuntien neuvonnassa kohdannut jatkuvasti pienten työosuuskuntien osa-aikaisesti työllistyvien jäsenten ongelmia työttömyyskassojen tulkitessa työttömyysturvaoikeuden edellytyksiä eri tavoin toisistaan poikkeavasti. Tulkinnat pyrkivät myös jatkuvasti muuttumaan edellytyksiä tiukentavaan suuntaan.Tämän vuoksi esitämme lausuntonamme viitteessä mainittuun asiaan seuraavaa:

 

Perustuslain tarkoittama julkisen vallan käyttäminen

 

Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa ratkaisisi, onko henkilö työttömyysetuuteen oikeutettu työtön sekä työnhakijan harjoittaman yritystoiminnan ja opintojen vaikutuksen hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta. Tämän asian ratkaisulla on työttömyysetuuden hakijan kannalta ratkaiseva merkitys hänen toimeentulolleen ja sosiaaliturvalleen. Sen mukaan ratkeaa, saako hakija tukea toimeentuloonsa työttömyyden aikana. Kyse ei ole mistään vähäisestä teknisluonteisesta asiasta vaan kyse on mitä suurimmassa määrin etuuden hakijan asemaan ja toimeentuloon vaikuttavasta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä.

 

Asiassa on oltava merkitystä myös sillä, että työttömyyskassalle ratkaisulla on taloudellista merkitystä, koska jokainen myönteinen päätös merkitsee rahan menetystä kassalle itselleen. Kassalla on siten taloudellinen intressi tehdä mahdollisimman paljon kielteisiä päätöksiä.

 

Työttömyysetuuden hakijoiden yhdenvertainen kohtelu

 

Työttömyyskassoilla on jo nyt toisistaan poikkeavia linjauksia ja ratkaisuja vaikka niitä sitoo TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto. Jos nykyinen viranomaisohjaus poistetaan, on suuri vaara, että etuuden hakijan saama ratkaisu riippuu täysin siitä, mihin työttömyyskassaan hän kuuluu. Sosiaali- ja terveysministeriön kassoille laatimat yleisohjeet eivät tähänkään mennessä ole tuottaneet yhdenmukaisia käytäntöjä eri kassoissa ja ehdotettu menettelytapa tuottaisi vain lisää mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisuihin.

 

Jos ehdotus kaikesta huolimatta toteutetaan, on työttömyysetuuden maksajille laadittava sitovat ja mahdollisimman yksityiskohtaiset menettelyohjeet, joissa määritellään, kuka on työttömyysetuuteen oikeutettu. Sitova ohje tarvitaan ainakin seuraavista: 

-          onko etuuden hakija työllistynyt työsuhteessa vai yrittäjänä tai omassa työssä

 

-          päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden määrittely

 

-          päätoimisen ja sivutoimisen opiskelun määrittely

 

-          yrittäjän perheenjäsenen oikeus etuuteen

 

Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry:n psta,

 

Helsinki 3.3.2020, ( Kokouksessa 3.3. Helsinki, päätettiin lähettää lausunto. Rautalampi vaihtui Helsingiksi )

Jarmo Hänninen, puheenjohtaja

 

Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry

 

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

040 766 0236

n

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Kädet saveen

Sävel ja laulu Suno

sanoitus oma

Yrittäjyyden juttuja

Kädet Saveen

[Intro]
[Instrumental]
[Guitar Solo]
[Verse 1]

 Hulluudesta ei ole haittaa, rakkaudella ja intohimolla kun sielunsa työhön laittaa.
Eikä menestys ei tule itsestään, vasta sitten kun osan sielustaan siihen sijoittaa.
Numerot tai excelit hienoimmatkaan kaaviot, eivät johda menestykseen,
tulosta ei synny eikä palkka juokse jos ei laita käsiään saveen.

[Chorus]

Luota tulevaan, muista menneisyys,
suuntaa tulevaan, rakenna tulevaisuus. 

[Guitar Solo]

[Verse 2]

 Alan kehityksen kelkasta ei ole lainkaan olemassa syytä pudota,
saattaa turhaan työlle sielunsa myydä, sekä työn mielekkyys kadota.
Muista ihmiset nuo asiakkaat arvokkaat, sekä myös työntekijät,
rakkaudella sekä intohimolla nämä yhdessä tuloksen tekevät.

[Guitar Solo]

[Chorus]
[Hook]

Luota tulevaan, muista menneisyys,
suuntaa tulevaan, rakenna tulevaisuus.

[Chorus]

[Outro]

 

OSA 2

[Intro]
[Instrumental]
[Guitar Solo]
[Verse 1]

Hulluudesta ei ole haittaa kun rakkaudella ja intohimolla  aikansa työhön laittaa.
Eikä menestys tule itsestään, se tulee vasta kun osan sielustaan siihen sijoittaa.
Numerot tai Excelit hienoimmatkaan kaaviot, eivät johda menestykseen,
tulosta sinulle ei synny eikä palkka juokse jos et laita käsiäsi saveen.

[Chorus]

Luota tulevaan, muista menneisyys,
suuntaa tulevaan, rakenna uusi tulevaisuus. 

[Guitar Solo]

[Verse 2]

Alan kehityksen kelkasta et voi löytää todellista syytä pudota,
pudonnut voi turhaan työlle sielunsa myydä, ja työn mielekkyys kadota.
Muista tärkeimmät ihmiset nuo asiakkaat arvokkaat, sekä myös työntekijät,
rakkaudella sekä intohimolla nämä yhdessä sinulle tuloksen tekevät.

[Guitar Solo]

[Chorus]
[Hook]

Luota tulevaan, muista menneisyys,
suuntaa tulevaan, rakenna uusi tulevaisuus.

[Chorus]

[Outro]

1. Kappaleen sisällönkuvauskentät: [

1. Intro]: Merkitsee kappaleen alun.
2. [Verse]: Ilmaisee jaeosan.
3. [Pre-Chorus]: Valmistautuu kuoroon.
4. [Chorus]: Korostaa pääkuoroa.
5. [Post-Chorus]: Lisää osion kertosäkeen jälkeen.
6. [Bridge]: Esittelee kontrastisen osan.
7. [Outro]: Merkitsee kappaleen lopun.
8. [Hook] : Korostaa tarttuvaa osaa.
9. [Break]: Tuo kappaleeseen tauon.
10. [Fade Out]: Vähentää asteittain äänenvoimakkuutta kappaleen lopettamiseksi.
11. [Fade In]: Lisää osion vähitellen.

2. Instrumentaaliset sisällönkuvauskentät:

1. [Instrumental ]: Lisää instrumentaaliosan.
2. [Guitar Solo] : Sisältää kitarasoolon.
3. [Piano Solo]: Sisältää pianosoolon.
4. [Drum Solo]: Sisältää rumpusoolon.
5. [Bassosoolo]: Sisältää bassosoolon.
6. [Instrumental Break] : Lisää instrumentaaliosio.

3. Laulun sisällönkuvauskentät:

1. [Male Vocal]: Määrittää mieslaulun.
2. [Female Vocal]: Määrittää naislaulun.
3. [Duett]: Ilmaisee dueton.
4. [Choir]: Lisää kuorolaulua.
5. [Spoken Word]: Luo osion, jossa on puhuttu laulu.
6. [Harmonies]: Lisää lauluharmonioita.
7. [Vulnerable Vocals]: Luo raakoja, tunnepitoisia lauluesityksiä.
8. [Whisper]: Luo pehmeämpää, kuiskattua laulua.

4. Erityisten elementtien sisällönkuvauskentät:

1. [Catchy Hook]: Luo mieleenpainuvan koukun.
2. [Emotional Bridge]: Lisää emotionaalisesti voimakkaan sillan.
3. [Powerful Outro]: Päättää kappaleen vahvaan outroon.
4. [Soft Intro]: Aloittaa kappaleen pehmeästi.
5. [Melodic Interlude]: Lisää melodisen tauon.
6. [Percussion Break]: Esittelee lyömäsoittimiin keskittyvän osan.

5. Tunnelma- ja mielialan sisällönkuvauskentät:

1. [Eerie Whispers]: Lisää heikkoja, hämmentäviä taustalauluja.
2. [Ghostly Echoes]: Luo kaikuvoimakkaita, eteerisiä ääniä.
3. [Ominous Drone]: tuo matalan, jatkuvan sävyn jännityksen lisäämiseksi.
4. [Spectral Melody]: Luo kummittelevan, toisaalta maailmallisen melodian.
5. [Melancholic Atmosphere]: Luo surullisen tai heijastavan tunnelman.
6. [Euforinen rakennelma]: Rakentaa kohti iloista huipentumaa.
7. [Tense Underscore]: Lisää taustalla olevaa jännitystä musiikkiin.
8. [Serene Ambience]: Luo rauhallisen ja rauhallisen ilmapiirin.
9. [Nostalgic Tones]: herättää nostalgiaa.

6. Dynaamiset ja etenevät sisällönkuvauskentät:

1. [Building Intensity]: Lisää asteittain musiikin intensiteettiä.
2. [Climactic]: Saavuttaa musiikillisen huippupisteen.
3. [Emotional Swell]: Luo asteittaisen tunnevoimakkuuden kertymisen.
4. [Layered Arrangement]: Luo monimutkaisia, moniinstrumentaalisia sovituksia.
5. [Orchestral Build]: tuo asteittain orkesterielementtejä.
6. [Stripped Back]: Vähentää instrumentoinnin olennaiseen.
7. [Sudden Break]: Esittelee äkillisen muutoksen.
8. [Crescendo]: Lisää asteittain äänenvoimakkuutta/voimakkuutta.
9. [Decrescendo]: Vähentää asteittain äänenvoimakkuutta/voimakkuutta.

7. Genre- ja tyylisisällönkuvauskentät:

1. [Hip-Hop Beat]: Lisää hip-hop-rytmiä.
2. [Rock Fusion]: Sekoittaa rock-elementtejä.
3. [Electronic Crossover]: Sisältää elektronisen musiikin elementtejä.
4. [Folk-Punk]: Yhdistelee folk- ja punk-tyylejä.
5. [Synthwave-Pop]: Yhdistää synthwave- ja pop-genrejä.
6. [Afrobeat Rhythm]: Sisältää afrobeat-tyyliä.
7. [Genre Shift]: Muuttaa musiikkityyliä kappaleen puolivälissä.
8. [Electronic Layers]: Lisää syntetisaattoria ja elektronisia elementtejä.
9. [Acoustic Break]: Vaihtaa osan akustisiin instrumentteihin.

8. Rytmin ja tempon sisällönkuvauskentät:

1. [Four-on-the-Floor]: Luo tasaisen, tanssittavan rytmin.
2. [Syncopated Rhythm]: Lisää rytmistä monimutkaisuutta.
3. [Breakbeat Rhythm]: Sisältää breakbeat-tyyliä.
4. [Polyrythmic Percussion]: Käyttää useita ristiriitaisia ​​rytmejä.
5. [Tempon muutos]: Muuttaa kappaleen tahtia.
6. [Steady Beat]: Ylläpitää tasaisen rytmin koko ajan.
7. [Tempo Lock]: Estää äkilliset tempon muutokset.
8. [Rhythmic Anchor]: Esittelee jatkuvan rytmisen elementin.

9. Tuotanto- ja tehosteen sisällönkuvauskentät:

1. [Reverb Heavy] : Lisää tilavia kaikuefektejä.
2. [Distorted Guitar]: Sisällytä vääristyneet kitaran äänet.
3. [Synth Arpeggio] : Lisää arpeggoituja syntetisaattorikuvioita.
4. [Climactic Build]: Käytä elektronisia rumpuääniä.
5. [Sidechain Compression]: jäljittelee sivuketjun pakkausvaikutuksia.
6. [Stereo Widening]: Parantaa miksauksen stereokenttää.
7. [Dynamic EQ]: Simuloi taajuuskohtaista dynaamista käsittelyä.
8. [Multiband Processing]: Käyttää erilaisia ​​tehosteita tietyillä taajuusalueilla.

10. Narratiiviset ja rakenteelliset sisällönkuvauskentät:

1. [Story intro]: Määrittää kerronnan.
2. [Character Theme]: Esittelee hahmojen musiikillisia aiheita.
3. [Plot Development]: Edistää tarinaa musiikillisesti.
4. [Climactic Build]: Rakentaa jännitystä kohti tarinan huipentumaa.
5. [Narrative Resolution]: päättää tarinan musiikillisesti.
6. [Plot Twist]: Merkitsee äkillisestä musiikin suunnan muutoksesta.
7. [Suprice ending]: Esittelee odottamattoman päätelmän.
8. [Key Change]: Allekirjoita

11. Tietyt äänen sisällönkuvauskentät:

1. [Heart-Wrenching Strings] : Lisää tunteita herättäviä jousisovituksia.
2. [Bittersweet Harmony]: Esittelee monimutkaisia, emotionaalisesti latautuneita harmonioita.
3. [Pulsing Synth]: Lisää rytmiset syntetisaattorikuviot.
4. [Crowd Chant]: Esittelee yleisön laulun energiaa varten.
5. [Bass Drop]: Sisältää dramaattisen basson korostuksen.
6. [Unexpected Instrument]: Lisää yllättävän instrumentin.

12. Kulttuuriset ja alueelliset sisällönkuvauskentät:

1. [Celtic Fiddle]: Sisältää kelttiläisen viulutyylin.
2. [Bollywood Strings]: Lisää Bollywood-tyylisiä jousisovituksia.
3. [Flamenco Guitar]: Sisältää flamenco-kitaratekniikoita.
4. [Gamelan Ensemble]: Sisältää Gamelan-tyylisiä lyömäsoittimia.

Johtopäätös: Kokeile näitä metatageja luodaksesi yksilöllistä, korkealaatuista musiikkia. 

 

Lähde

Master Suno AI Metatags for Enhanced Music Creation – Jack Righteous

 

Hulluudesta ei ole haittaa, rakkaudella ja intohimolla kun sielunsa työhön laittaa.
Eikä menestys ei tule itsestään, vasta sitten kun osan sielustaan siihen sijoittaa.
Numerot tai excelit hienoimmatkaan kaaviot, eivät johda menestykseen,
tulosta ei synny eikä palkka juokse jos ei laita käsiään saveen.

Alan kehityksen kelkasta ei ole lainkaan olemassa syytä pudota,
saattaa turhaan työlle sielunsa myydä, sekä työn mielekkyys kadota.
Muista ihmiset nuo asiakkaat arvokkaat, sekä myös työntekijät,
rakkaudella sekä intohimolla nämä yhdessä tuloksen tekevät.

Luota tulevaan, muista menneisyys,
suuntaa tulevaan, rakenna tulevaisuus.

 

 

 

 

 

 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)