Totuus on tärkeää, vai onko?

Henkilö näkee kadulla polkupyörää ajavan henkilön. Pyöräilijällä on risaiset vaatteet ja hän ajaa hieman hoiperrellen katua pitkin. Henkilö näyttäisi olevan mies.
Johtopäätöksiä: Hän on köyhä, huonovarainen mies joka on todennäköisesti juovuksissa.
Lisäjohtopäätöksiä: Hän ei ole töissä, hänellä ei ole täsmällistä viikkorutiinia, ei päivärutiineja.

Miten ajattelua eri tavoin jäsentämällä voisi haastaa tehdyt johtopäätökset. Mikä on siis totta?

Ulkonäön ja käyttäytymisen pohjalta tehdyt oletukset vs. todellisuus

On inhimillistä tehdä nopeita johtopäätöksiä havainnoistaan, mutta on tärkeää muistaa, että ne ovat usein vain oletuksia, eivätkä välttämättä pidä paikkaansa. Tässä tilanteessa on tehty useita oletuksia pyöräilijästä:
Risaisten vaatteiden perusteella oletetaan, että hän on köyhä ja huonovarainen. Vaatteiden kunto ei kuitenkaan välttämättä kerro henkilön taloudellisesta tilanteesta. Vaatteet voivat olla likaantuneet esimerkiksi onnettomuuden tai työtehtävän vuoksi.

Hieman hoipertelevasta pyöräilystä päätellään, että hän on juovuksissa. Hoperteluun voi olla monia muitakin syitä, kuten väsymys, sairaus tai pyörän tekninen vika. Lisäksi tehdään oletuksia siitä, että hänellä ei ole työtä, viikkorutiinia tai päivärutiineja. Nämä ovat erittäin laajoja yleistyksiä, joita ei voida perustella pelkällä havainnoinnilla.

Ajattelun jäsentäminen ja oletusten haastaminen. Voimme haastaa nämä oletukset jäsentämällä ajattelua eri tavoin: Vaihtoehtoisten selitysten etsiminen: Sen sijaan, että lukkiutuisimme ensimmäiseen mieleen tulevaan selitykseen, voimme yrittää keksiä useita mahdollisia syitä havaitulle käytökselle.

Perspektiivin vaihtaminen: Voimme yrittää asettua pyöräilijän asemaan ja miettiä, millaisia syitä hänellä voisi olla pukeutua ja käyttäytyä tavalla, jolla hän tekee. Yleistysten välttäminen: On tärkeää muistaa, että yksittäistapauksen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä koko ihmisryhmästä. Kriittisyys omia ajatuksia kohtaan: Meidän tulisi olla tietoisia omista ennakkoluuloistamme ja siitä, miten ne vaikuttavat havainnointiimme ja tulkintoihimme.

Mikä on siis totta?

Emme voi tietää varmasti, mikä on totta pelkän havainnon perusteella. Lähteet eivät anna meille riittävästi tietoa tämän tilanteen arvioimiseksi. On mahdollista, että jotkut tehdyistä oletuksista pitävät paikkansa, mutta todennäköisempää on, että todellisuus on paljon monimutkaisempi. Tärkeintä on tiedostaa, että teemme jatkuvasti oletuksia ja tulkintoja ympäristöstämme, ja meidän tulisi suhtautua niihin kriittisesti.

Miksi yrittäjän tulee haastaa näkemänsä?

Miten purkaat mielessäsi näkemäsi? Filosofi Esa Saarinen luennollaan "Täysillä tekemisen filosofia" ( https://youtu.be/ET9UI1S9XTo?si=jbv03qlpPvlYR0xV ) kehoittaa jäsentelemään ajatuksemme.

Ajattelun jäsentämisen merkitys

Ajattelun jäsentäminen on keskeinen taito niin yrittäjyydessä kuin elämässä yleensä. Kyky jäsentää ajatuksiaan auttaa ymmärtämään paremmin itseään, omia tavoitteitaan ja toimintaansa. Se mahdollistaa myös tehokkaamman ongelmanratkaisun ja päätöksenteon. Lähteet tarjoavat useita näkökulmia ajattelun jäsentämisen prosessiin ja sen hyötyihin.

Hämmennys voi johtaa ajattelun jäsentämiseen: Korostaa hämmennyksen roolia oppimisprosessissa. Hämmennys syntyy, kun kohtaamme uutta ja ristiriitaista tietoa, joka haastaa olemassa olevat käsityksemme. Tällainen epätietoisuuden tila voi kuitenkin johtaa uusien oivallusten syntymiseen, kun pyrimme jäsentämään tietoa ja löytämään sille merkitystä. Matkalla yrittäjyyteen kirjoitus tukee tätä näkemystä toteamalla, että hämmennys saa meidät etsimään lisää tietoa ja pohtimaan asioita syvällisemmin.

Yrittäjäidentiteetin kehittyminen vaatii ajattelun jäsentämistä: Kuvaa yrittäjäidentiteetin omaksumista muutostilana, jossa ihminen jättää taakseen vanhat roolit ja omaksuu uuden tavan toimia ja kommunikoida. Tämä prosessi vaatii väistämättä ajattelun jäsentämistä ja omien arvojen, uskomusten ja tavoitteiden uudelleenarviointia.

Valmennus voi tukea ajattelun jäsentämistä: Kuvaa yrittäjyysvalmennukseen osallistuvan hämmennystä, kun hän kohtaa uutta tietoa ja byrokratiaa. Matkalla yrittäjyyteen artikkelin  tehtävä on auttaa osallistujaa jäsentämään tätä tietoa ja löytämään omaan tilanteeseensa sopivat ratkaisut. Sekä korostaa omaehtoisen valmennuksen roolia yrittäjäidentiteetin kehittymisen tukemisessa ja sen jäsentämisessä rituaalipedagogiikan avulla.

Reflektointi on avainasemassa: Nostaa esiin reflektoinnin merkityksen ajattelun työvälineenä. Reflektoimalla omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan ihminen voi jäsentää niitä ja löytää niistä uusia merkityksiä, sekä korostaa reflektoinnin roolia myös yhteistoiminnallisessa oppimisessa, jossa ryhmän jäsenet voivat yhdessä jäsentää tietoa ja kokemuksiaan.

Ajattelun jäsentämiseen liittyvät taidot: Esimerkiksi keskustelu ja reflektointi auttavat jäsentämään ajatuksiaan ja oppimaansa, kun taas esimerkkien hyödyntäminen ja mentorointi tarjoavat uusia näkökulmia ja työkaluja ajattelun jäsentämiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ajattelun jäsentäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii tietoista työtä ja oikeita työkaluja. Hämmennys voi toimia prosessin käynnistäjänä, ja reflektointi on avainasemassa uusien oivallusten synnyttämisessä. Yrittäjyysvalmennus ja erilaiset opetusmenetelmät voivat tukea ajattelun jäsentämistä ja auttaa yksilöä löytämään oman paikkansa yrittäjänä.

Voisiko tiivistää ajatukseen ettei mikään ole niin kuin sen kuvittelee olevan. Vai?
Mutta kun ei voi, koska joku voi olla juuri niin kuin sen kuvitteleekin olevan.

Yrittäjä joka miettii omaa yrittäjyyttään, oma pärjäämistään yrittäjänä joutuu käymään tämän polkupyörällä ajavan miehen näkemistä monella eri tapaa. Totuus sekä ne asiat joita yrittäjän on tehostettava sekä opiskeltava itselleen sekä itsessään löytyvät vain haastamalla näkemänsä, uskomansa, kuvitelmansa, omat suunnitelmansa.

Avaa mielesi