Onko asenteet muuttuneet

Todennäköisesti on ja ovat. Mutta siihenkin on syynsä. Yksi perustavanlaatuisista syistä on se että ammattiliitot tekivät työnsä niin hyvin ettei sitä ole ollut tarve koko ajan tehdä uudelleen. 

Yleinen uskomus siihen että työehdot ja olot ovat "automaattisesti" se mikä on keskenään sovittu. Luullaan että kaikki on tapahtunut luonnostaan näin, eikä sitä enää tarvitse "vahtia". Asenteissa on nähty sellaisia jopa rumasti sanoen "nuolemisen" piirteitä. "Kommarit liittyy liittoihin", "Suomi ei nouse lakkoilemalla" " vanhanaikaista tuo liiton touhu ja lakkoilu" jne lausahduksella nuoleskellaan suosiota jolla sitten itse ratsastetaan työneuvotteluissa.

Itse olen ollut palkansaaja, toimihenkilö, sekä työnantaja. Aina olen järjestäytynyt sen mukaisesti. Pidän sitä nimenomaan yhteiskuntarauhan ylläpitämisenä, reiluna työntekijöitä sekä työnantajaa kohtaan. Kitkattomana tapana pitää työyhteisö kunnossa.

Ammattiliittojen merkitys ja nykyhaasteet

1. Tällä tavoin nyt

Ammattiliitot ovat olleet keskeinen voima työntekijöiden oikeuksien kehityksessä, aina työajan rajoituksista parempiin palkkoihin ja työsuhdeturvaan. Kuitenkin tänä päivänä monilla nuoremmilla työntekijöillä ei ole samanlaista, eikä oikein minkäänlaista ymmärrystä liittojen merkityksestä kuin aiemmilla työriitoja kokeneilla sukupolvilla. Siksi liittojen toimintaa kyseenalaistetaan yhä useammin, ja järjestäytymisen hyödyt voivat tuntua etäisiltä. Ja nimenomaan siksi on tärkeää pohtia, mistä tämä muutos johtuu ja miten tietoisuutta ammattiliittojen roolista voitaisiin parantaa.

2. Ammattiliittojen historia ja saavutukset

Ammattiliitot syntyivät tarpeesta puolustaa työntekijöiden oikeuksia aikana, jolloin työehdot olivat heikot, palkat alhaiset ja työpäivät pitkiä. Ammattiliitot ovat taistelleet esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivän, lomaoikeuksien ja työturvallisuuden puolesta – asioita, joita nykyään pidetään itsestäänselvyyksinä. Monet etuudet on kirjattu lakeihin ja siten luullaan niidenkin olevan lähtöisin muualta kuin liitoilta. On aivan kiistaton tosiasia että Ilman ammattiliittojen ponnisteluja työntekijöiden asema olisi huomattavasti heikompi.

3. Miksi ammattiliittoihin kuuluminen ei enää kiinnosta?

Useat tekijät ovat vaikuttaneet ammattiliittojen jäsenmäärän laskuun ja siihen, että erityisesti nuoret eivät koe liittoja itselleen tärkeiksi:

• Sukupolvien eroavaisuudet: Nuoremmat työntekijät eivät ole kokeneet, tai eivät ole edes tietoisia työtaisteluista, joten on selvää ettei liittojen merkitys ei ole samalla tavalla konkretisoitunut heille.
• Koulutuksen muutokset: Työväenliikkeen historiaa ei enää opeteta yhtä vahvasti kouluissa, mikä vaikuttaa yleiseen tietoisuuteen. Työväenliike koetaan jotenkin liian "rahvaanoloiseksi".
• Työelämän muutokset: Pätkätyöt ja freelancetyö ovat yleistyneet, mikä tekee järjestäytymisestä hankalampaa ja saa osan työntekijöistä tuntemaan osin virheellisesti ja osien oikeutetusti, etteivät liitot aja heidän asiaansa.
• Median vaikutus: Julkisessa keskustelussa liittoja voidaan esittää negatiivisessa valossa, mikä vaikuttaa yleiseen mielikuvaan niiden toiminnasta. Media elää aina ajassa ja siinä mikä kiinnostaa ajan mukaista kuulijakuntaa.

4. Miten ammattiliittojen merkitystä voidaan vahvistaa?

Jotta ammattiliittojen merkitys ymmärrettäisiin laajemmin, tarvitaan aktiivisia toimia:

• Parempi tiedottaminen ja koulutus: Kouluissa ja työpaikoilla voitaisiin lisätä tietoa ammattiliittojen historiasta ja saavutuksista.
• Sosiaalinen media ja näkyvyys: Liittojen tulisi viestiä saavutuksistaan ja hyödyistään ymmärrettävästi ja konkreettisesti, erityisesti nuorempia työntekijöitä puhuttelevalla tavalla.
• Nuorten työntekijöiden mukaan ottaminen: Ammattiliitot voivat kehittää tapoja, joilla ne palvelevat paremmin myös keikkatyöläisiä ja muita epävarmoissa työsuhteissa olevia.

5. Miksi ammattiliitot hyödyttävät myös työnantajia?

Vaikka ammattiliitot nähdään usein vain työntekijöiden edunvalvojina, niistä on hyötyä myös työnantajille:

• Vakaa työvoima: Kun työehdot ovat kunnossa, työntekijät pysyvät työpaikoissaan pidempään, mikä vähentää rekrytointikustannuksia.
• Korkeampi tuottavuus: Reilut työehdot ja oikeudenmukainen kohtelu parantavat työilmapiiriä ja työntekijöiden motivaatiota.
• Selkeämmät pelisäännöt: Liittojen kautta neuvotellut sopimukset auttavat välttämään ristiriitoja ja oikeusriitoja.
• Yrityksen maine: Hyvät työolot ja reilu työnantajakuva houkuttelevat päteviä työntekijöitä.

6. Yhteenveto

Ammattiliitot ovat edelleen merkittävä osa suomalaista työelämää, mutta niiden rooli ja merkitys eivät ole itsestäänselvyyksiä uusille sukupolville. Jotta järjestäytyminen säilyy vahvana, tarvitaan aktiivista tiedottamista ja uusien työelämän haasteiden tunnistamista. Ammattiliittoihin kuuluminen ei ole pelkkä kustannus, vaan sijoitus parempaan työelämään – niin työntekijöille kuin työnantajillekin.