Romutuspalkkio

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku.

Minulle itselle tästä romutuslaista ei ole mainittavasti hyötyä. En usko että olisin hyötynyt siitä aiemmastankaan laista missä mukana oli sähköpyörät. Sikäli kauttarantain polttoaineen tuontia vähentävänä pyöräedusta olisi hyötyä myös minulle vähentyneenä vaihtotaseen kirittäjänä.

Muutoin näen että jokainen "romutettu" auto on pois kotimaan käytettyjen autojen kaupankäynnistä. Toisaalta merkitys lienee omakohtaisesti mitätön. Ne vanhemmat autot joista olen kiinnostunut päätyy yhä harvemmin "paaliin" vaikka sitäkin tapahtuu usein olosuhteiden pakosta.

Asioista on pakko yrittää etsiä positiivisia puolia. Tämäkin romutuslaki saattaa työllistää kotimaista henkilöstöä, vaikkakin ehkä pahimmillaan kuitenkin velkarahalla koska valtion vaihtotase sekä bkt on heikohko. Joka tapauksessa ehkä se raha hieman kulkee taloudessa ja siitä jää myös heikompiosaisille "murusia"

kts mihin sitä rahaa riittääkään, romudirektiivi

"Petteri Orpon (kok) hallitus onkin jättämässä tällä kertaa pyörät pois romutuspalkkion piiristä. Autoilun tukeminen vaikuttaa olevan sille tärkeää sekä elinkeinopoliittisesti että ideologisesti. Jo aikaisemmin hallitus päätti lopettaa työsuhdepyörien veroedun, jota on hyödyntänyt yli 100 000 suomalaista. " apu.fi/artikkelit Johannes Kotkavirta 18.7.2025

Autokaupan ja romutuspalkkion taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa

Päivämäärä: 26.10.2023

Yhteenveto: Tämä tiedote käsittelee Suomen autokaupan vaikutusta maan vaihtotaseeseen, romutuspalkkio-ohjelmien kansantaloudellista kannattavuutta sekä niiden sosiaalista kohdentumista. Keskeisenä teemana on autotuonnin merkittävä negatiivinen vaikutus vaihtotaseeseen ja siihen liittyvä tarve viennin kasvattamiseen tai muuhun ulkoisen rahoituksen hankkimiseen. Romutuspalkkion osalta tarkastellaan sen hyötyjä (verotulot, työllisyys, autokannan uudistuminen) ja haittoja (korkea kustannus CO₂-vähennystä kohden, kohdentuminen hyvätuloisille, suuri osa rahavirroista ulkomaille).

1. Autokaupan vaikutus Suomen vaihtotaseeseen ja ulkomaankauppaan

Autokaupalla on merkittävä ja jatkuvasti negatiivinen vaikutus Suomen vaihtotaseeseen, erityisesti tavarakaupan alijäämään.

• Tuonnin suuruus ja riippuvuus: "Kun ostat uuden auton, sen noin 50–60 % hinnasta on vientiä maksavaa tuontia." Jokainen 30 000 € auto "tuo Suomesta ulos noin 18 000 € (noin 60 %) suoraan auton valmistajalle ja tuontiketjulle." Tämä johtuu siitä, ettei Suomessa valmisteta autoja merkittävästi.
• Vaikutus vaihtotaseeseen: Autotuonti on vaihdellut 6–7 miljardin euron tasolla vuosittain, mikä vastaa noin 6–7 % kokonaistuonnista. Autojen vienti on pysytellyt alle miljardissa eurossa (noin 0,5–0,7 mrd €), jolloin nettotase autokaupassa on ollut –5,5…–6,5 mrd € vuosittain. Tämä negatiivisuus on ollut tavarakaupan suurimpia alijäämän ajureita energia- ja kemianteollisuuden jälkeen.
• Käytettyjen autojen tuonti: Ammattimainen käytettyjen autojen maahantuonti on kasvanut voimakkaasti. Tammi–elokuussa 2024 tuotiin Suomeen 28 382 käytettyä henkilöautoa, mikä on 16 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nämä autot kasvattavat entisestään euromääräistä autotuontia.
• Tasapainottamisen tarve: "Ilman vastaavaa viennin lisäystä tai muita valuuttatuloja tämä kasvattaa Suomen nettotuontia ja vaatii rahoituksekseen ulkomaisia pääomia tai viennin kasvattamista, jotta maksutaset pysyvät tasapainossa." Vaihtotaseen alijäämä on katettava joko ulkomaisella velanotolla tai sijoituksilla.

2. Romutuspalkkion kansantaloudellinen kannattavuus ja vaikutukset

Romutuspalkkio-ohjelmien kansantaloudellista kannattavuutta arvioidaan niiden kyvyn kautta tasapainottaa tuonnin kasvua ja synnyttää kotimaisia tuloja.

• Kotimainen vs. ulkomainen osuus auton hinnasta: Uuden auton hinnasta vain noin 40–45 % jää kotimaisiksi arvonlisä- ja muina veroina sekä palvelutuloina. Loput 55–60 % virtaa suoraan ulkomaille auton valmistus- ja tuontiketjujen mukana. Esimerkiksi 30 000 euron autosta noin 13 006 euroa (43 %) jää kotimaahan (ALV, jälleenmyyjän kate, huolto- ja rahoituspalvelut, vakuutukset ja verot), kun taas noin 18 000 euroa menee ulkomaille.
• Hyödyt kansantaloudelle:Verotulot: ALV ja autovero tuovat valtiolle merkittäviä kertakorvaustuloja.
• Työllisyysvaikutus: "Romutusavustus kiihdyttää autokauppaa, mutta tuo samalla eloa huolto-, rahoitus- ja vakuutuspalveluihin sekä vero- ja työllisyystuloihin."
• Autokannan uudistuminen: Uusien, vähäpäästöisempien autojen myötä hiilidioksidipäästöt alenevat ja kotimaisen latausinfrastruktuurin kehitys kiihtyy. Lisäksi se parantaa liikenneturvallisuutta.
• Haitat ja rajoitteet:Korkea kustannus CO₂-vähennystä kohden: "Romutuspalkkio-ohjelma voi olla suhteellisen kallis tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä." Esimerkiksi 140 g/km autolla elinkaaripäästöjä kertyy noin 30 tCO₂, jolloin päästökustannus voi olla 5 500–27 000 € per auto – selvästi yli tukisumman.
• Matalampi kotimainen kerroin: Suuri osa autokaupan arvosta suuntautuu ulkomaille, joten kysynnän lisäyksen välitön vaikutus BKT:hen on rajallinen.
• Milloin romutusohjelma kannattaa? Mikäli "vaihtotaseen alijäämä pysyy alle 1–2 %:n pitkän aikavälin kestävyysrajasta", "vähäpäästöisten autojen osuus korvaa vanhojen polttoaineenkulutuksen merkittävästi" ja "julkisen talouden lisätulot (verot, rekisteröintimaksut) kattavat avustuskustannukset."

3. Romutuspalkkion kohdentuminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Hallituksen ehdottama romutuspalkkiokampanja (2026–2027) on herättänyt kritiikkiä sen kohdentumisesta ja ympäristövaikutuksista.

• Kohdentuminen hyvätuloisille: Kritiikin mukaan uusi romutuspalkkio "rajaisi kampanjan hyödyt pelkästään hyvätuloisille autonostajille." "Pienituloisimmat harvoin hankkivat uusia autoja, joten romutuspalkkiot lipuvat korkeatuloisille". Uuden auton ostajat sijoittuvat usein 4 000–6 000 € bruttokuukausitulon luokkaan, ja heillä on "riittävä maksukyky ja rahoituksen ehdot täyttyvät."
• Aiempi kampanja ja sähköpyörät: Vuoden 2021 kampanja, joka mahdollisti tuen myös sähköpyörän hankintaan, oli menestys päästöjen vähentämisen kannalta. Silloin yli 70 prosenttia haki palkkion pyörän ostamiseen, mikä vähensi sekä autolla ajettujen kilometrien että liikennekäytössä olevien autojen määrää.
• Uuden ehdotuksen kritiikki:Pyörien poissulkeminen: Hallitus on jättämässä pyörät pois romutuspalkkion piiristä, ja on aiemmin lopettanut työsuhdepyörien veroedun.
• Päästörajojen nosto: "Romutuspalkkiolla ostettavan auton hiilidioksidipäästöjen raja halutaan nostaa 140 grammaan kilometriltä – yli kaksi kertaa korkeammaksi kuin uusien autojen keskipäästöt tällä hetkellä ovat." Tämän vuoksi "osa tuella hankittavista autoista voikin olla päästöiltään romutettavaa autoa suurempia."
• Sähköpyörä vaihtoehtona: Sähköpyörä on huomattavasti useamman suomalaisen ulottuvilla kuin uusi henkilöauto ja ne mahdollistavat yli 10 kilometrin matkojen taittamisen, kun 75 % kaikista suomalaisten päivittäin tekemistä matkoista on alle 10 kilometrin mittaisia. Hallituksen nähdään "haluavan [sähköpyöräilijät] takaisin ratin taakse."
• Sosiaalinen eriarvoisuus: "Romutuspalkkion rajaaminen pelkkiin uusiin autoihin olisi hallitukselta jälleen yksi keino suosia hyvätuloisia suomalaisia pienempituloisten kustannuksella."

4. Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Kansantalouden tasapainottamisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi on esitetty vaihtoehtoisia toimenpiteitä:

• Viennin lisäys: Teknologiateollisuus, metsäteollisuus ja palvelut (IT, pelit, ohjelmistot) voivat kasvaa valuuttatulojen keräämiseksi.
• Kotimaisen arvon osuuden kasvattaminen: Investoinnit kotimaisiin huolto- ja varaosaketjuihin tai kotiproduktioon (esim. komponenttivalmistus) lisäisivät kotimaista arvo-osuutta.
• Vaihtoehtoiset rahoituslähteet: Pääomasijoitukset, ulkomaiset yritys- ja pankkilainat voivat rahoittaa tuontia tilapäisesti, mutta ne kasvattavat ulkomaanvelkaa.
• Vaihtoehtoiset ilmastotukitoimet: "Sähköpyörä- ja joukkoliikenneliputuki palauttavat huomattavasti paremmin paikalliseen talouteen ja ovat päästökustannukseltaan tehokkaampia."
• Kestävän liikkumisen kehykset: Suomi voi suunnata tukia yhä enemmän ladattaviin ajoneuvoihin ja yhteiskäyttöpalveluihin.