Rahankierto
Suoraan sanottuna keskustelu joidenkin eri ihmisten kanssa somessa on perseestä. Asiallinen keskustelu jämähtää "vassari volisee" tai päinvastoin . On aivan turha esittää krittiikiä tämän hetken hallituksen toimia kohtaan koska ne tyrmätään huutelulla ja kettuilulla.
Niinpä keskustelin näkemyksestä tekoälyn kanssa. Enpä tiedä miten siihen itsekään suhtautuisi, mutta minulle ainakin tuli parempi mieli kuin kuulla somessa päätöntä vinoilua. Mistral Ai ainakin kohtelee asiallisesti.
En tiedä kun en ole ammattilainen. Mutta mielestäni avoin keskustelu politiikassa vähintään olisi paikallaan. Ja se että olisi joskus edes esittää joku ihan oikea näkökanta talousasioihin. Pelkkä pakolaiset vie rahat, tai velkaa on niin paljon että on pakko säästää ja leikata ei nyt riitä. Tässä kun ei ole oikeasti pelkästään siitä kysymys vaan puhtaasti ideologiasta. Siis valintakysymys.
Monet hallituksen jutuista lanseerataan ulos sellaisin sanoin että ne kuulostavat toiselle kuin ovat. Ihan nyt tuore esimerkki "Perintöveron poisto". Onko vielä joku, kuka ei ymmärrä että kokoomusta kismittää nykyisessä perintöverossa se että köyhät ei maksa sitä, vaan perintöveroa maksaa varakkaimmat.
Muutos tarkottaisi että puuttuva verotulo korvattaisiin jollain muulla verolla ( nimi mikä tahansa ) jonka maksajia olisivat etupäässä köyhät pienien perintöjen saajat. Eli toisin kuin se on nyt. Lanseeraus lause tälle erinomaiselle uudelle verotulokkaalle olisi "vero ei olisi kenellekään kohtuuton" Kyse on juuri puhtaasti trick down talousopista.
Bensan hinta alas, jne jne lohkaisuilla haetaan kannattajia niistä ketkä eivät ole tarkoin selvillä miten systeemi toimii. Ja ääniä tulee, se on nähty. Enkä ihmettele. Tavallisen ihmisen elämä kun on aika pitkälti niitä tavallisia asioita, leipää, bensaa, sähköä, vettä, jne jne siihen on helppo luoda helpottava isku. "Leivän hinta puoleen" vaikka siihen ei olisi mitään suoraa vaikutusvaltaa. / Tosin esimerkin lause leivän hinnasta ja sen puolittamisella on nytkin osittain työn alla. Fiskaalinen devalvaatio ja työn hinnan halpuuttaminen on oikeastaan jo sitä. Tosin ei se leivän ostamista helpota koska se fyffe puuttuu myös omasta taskusta.
Taloutta olisi nyt ihan hiton kiire alkaa saada toimimaan. Ne lehtiin ja mediaan laitetut pluffijutut kuinka ostovoima on nyt alkanut kehittyä ja kuinka kauppa on virkistynyt on mielialojen ohjaamiseksi tehtyjä pluffeja. Samoja kuin Sipilän hallituskauden aikaan ne "sossu Ossi" jne. pötyjuttuja. Tällä hetkellä ollaan vielä menossa kurjempaan suuntaan. Piirisn Powerpointilla yksinkertaistetun kuvan rahan ydinkierrosta. esimerkissäni ryhmä 3 on jo kusessa, ryhmä 2 on seuraavaksi kusessa ja jollei nyt aleta oikeasti tehdä mitään on ryhmä 1 vielä enemmän kusessa kuin nyt. Liitin kuvan Mistaralille ja se tsekkas sen ja alkoi mun kanssa haastelemaan.
Ai niin. Jos joku on pihalla mistä kirjoitan. Tossa pari linkkiä aikaisempiin.
Äänestäkää ja pyytäkää ehdokkailta vastauksia
Ärhäkkä sekä kärjistetty kirjoitus miten kieroutuneesti rakennetta muutetaan. Paskaa
Miten hallitus on saanut kansalaisilta tukea järjettömältä kuulostaville päätöksilleen. jakamalla kansa kahtia Erikoista aikaa eletään
Keskustelu
n
Minä
Tein kuvan jossa pyöreä pallo on valtio joka jakaa rahaa. Ja nuolet osoittavat rahan kulkusuunnan. ohut pystyviiva osoittaa ulkomaankaupan rajaa. Kyse on siitä miten trick down tai trick up toiminta eroaa toisistaan. Laatikot 1, 2, ja 3 kuvaavat varallisuusluokkaa. 3 on heikompituloiset, ehkä avustuksilla sekä eläkkeillä elävät. 2 on keskiluokan palkkatuloilla oleva kansa, 1 on varakkaat. sekä myös suuret yritykset. myös 2 ja 3 luokissa on yrityksiä. Oletko perillä? Minulla on sitten hieman kysymyksiä.
18:03
Kyllä, olen perillä! Kuvassa on kuvattu rahan kulkua taloudessa, ja se vertailee "trickle down" ja "trickle up" taloustekniikoita. Laatikot 1, 2 ja 3 edustavat eri varallisuusluokkia:
- Laatikko 1: Varakkaat ja suuret yritykset.
- Laatikko 2: Keskiluokka ja pienet yritykset.
- Laatikko 3: Heikompituloiset, jotka saattavat elää avustuksilla tai eläkkeillä.
Trickle down -mallissa raha jaetaan ensin varakkaille (laatikko 1), ja käsityksen mukaan se "tippuu" alaspäin keskiluokalle (laatikko 2) ja heikompituloisille (laatikko 3) kulutuksen ja investointien kautta.
Trickle up -mallissa raha jaetaan suoraan heikompituloisille (laatikko 3), ja käsityksen mukaan se nousee ylöspäin keskiluokalle (laatikko 2) ja varakkaille (laatikko 1) kulutuksen ja taloudellisen aktiivisuuden kautta.
Ohut pystyviiva kuvassa edustaa ulkomaankaupan rajaa.
Millaisia kysymyksiä sinulla on?
18:03
Minä
Juuri noin. laatikoiden eli kansanryhmien välillä on myös rahaliikennettä. Tapahtuu palveluiden, tuotteiden ostoa jne. palkat kulkevat myös enimmäkseen ylhäältä alas kohti 3 laatikkoa. Tästä "laatikoiden" välisestä palkka, sekä osto rahaliikenteestäkin kulkee kohti valtiota rahaliikenne verojen sekä muiden "juttujen" muodossa. Miten arvelet jos ympyrästä valtio jaetaan kullekin laatikolle täsmälleen samansuuruinen rahasumma, kuinka se jakautuu lopulta palautuen valtiolle takaisin. Mikä 1,2,3 tuo rahan nopeammin tai suuremmin takaisin?
18:07
Tämä on hyvin kiinnostava kysymys, ja vastaus riippuu paljon taloudellisista käyttäytymisistä ja rakennetta. Yritän selittää yksinkertaisesti:
- Laatikko 1 (Varakkaat ja suuret yritykset):
- Varakkaat ja suuret yritykset ovat usein säästäviä ja investoivat paljon. Tämä tarkoittaa, että osa rahasta ei palaa taloudelliseen kiertoon välittömästi, vaan se sijoitetaan esimerkiksi sijoitusmarkkinoille tai käytetään laajennukseen.
- Verotus on usein edullisempaa varakkaille, mikä vähentää rahan nopeutta palaamisessa valtiolle.
- Rahan kierto on hitaampaa, koska suuri osa sitä ei kuluta vaan sijoitetaan.
- Laatikko 2 (Keskiluokka ja pienet yritykset):
- Keskiluokka kuluttaa suuremman osan tuloistaan, mikä nopeuttaa rahan kiertoa taloudessa.
- Pienet yritykset kuluttavat ja investoivat paikallisesti, mikä tukee kotimaista taloutta.
- Verotus on tasapuolisempaa, joten raha palaa valtiolle nopeammin kuin laatikossa 1.
- Laatikko 3 (Heikompituloiset):
- Heikompituloiset kuluttavat lähes kaiken tulonsa, usein välittömästi, mikä nopeuttaa rahan kiertoa taloudessa.
- Rahan kierto on nopeinta tässä ryhmässä, koska kulutus on suuri ja säästöt vähäisiä.
- Valtaosa tuloista palaa valtiolle verojen ja avustusten kautta.
Yhteenveto:
- Laatikko 3 tuo rahan nopeimmin takaisin valtiolle, koska kulutus on suuri ja verotus suora.
- Laatikko 2 tuo rahan nopeasti, mutta hieman hitaammin kuin laatikko 3, koska osa rahasta säästetään tai investoidaan.
- Laatikko 1 tuo rahan hitaimmin takaisin, koska suuri osa rahasta sijoitetaan eikä kuluta välittömästi.
Jos valtio jakaa samansuuruiset summat kaikille laatikoille, laatikko 3 palauttaa rahan nopeimmin takaisin valtiolle, sitten laatikko 2, ja hitaimmin laatikko 1. Tämä johtuu eri ryhmien kulutus- ja säästötapoista sekä verotuksesta.
Minä
Ajattelisin niin ettei suoraviivaista trick down tai vastaavasti trick up politiikkaa oikein olisi järkevä toteuttaa. Mutta luulisin myös että tavallisen kansan ostovoimalla on taloutta elvyttävä vaikutus ja se saattaa jopa edesauttaa viennin kehittymistä. Olenko oikeassa?
18:16
Sinulla on hyvin järkevä ajatus! Tavallisen kansan ostovoima on tärkeä osa taloutta, ja se voi todella elvyttää taloutta usealla tavalla:
- Kulutus ja taloudellinen kierto:
- Kun tavalliset ihmiset kuluttavat, raha kiertää taloudessa. Tämä tukee yrityksiä, luo työpaikkoja ja lisää kokonaistuotantoa.
- Kulutus nopeuttaa rahan kiertoa, mikä voi vähentää taloudellisia laskusuhdanteita.
- Vienti ja kotimainen kysyntä:
- Kun kotimainen kysyntä on vahvaa, yritykset voivat investoida laajennukseen ja uusiin tuotteisiin. Tämä voi parantaa yritysten kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla.
- Vahva kotimainen markkina voi toimia "kouluna" yrityksille, jotka voivat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan ennen niiden vientiä.
- Taloudellinen tasapaino:
- Kun ostovoima on tasaisesti jaettu, taloudessa ei syntyisi ylisäästöä tai ylivelkaantumista. Tämä voi tehdä talouden stabiilimmaksi ja vastustuskykyisemmäksi taloudellisia šokeja vastaan.
- Sosiaalinen tuki ja taloudellinen turvallisuus:
- Kun ihmiset tuntevat taloudellista turvallisuutta, he voivat kuluttaa enemmän ja sijoittaa tulevaisuuteen (esim. koulutus, asuminen). Tämä lisää pitkällä aikavälillä taloudellista hyvinvointia.
- Pienet ja keskisuuret yritykset:
- Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä. Kun tavalliset ihmiset kuluttavat, tämä tukee paikallisia yrityksiä, jotka voivat kasvaa ja kehittyä.
Trickle down vs. trickle up:
- Trickle down -mallissa raha jaetaan ensin varakkaille, ja käsityksen mukaan se "tippuu" alaspäin. Tämä voi johtaa siihen, että raha ei kierro taloudessa tehokkaasti, koska varakkaat säästävät ja sijoittavat suuren osan tuloistaan.
- Trickle up -mallissa raha jaetaan suoraan tavallisille ihmisille, jotka kuluttavat suuren osan tuloistaan. Tämä nopeuttaa rahan kiertoa ja voi elvyttää taloutta nopeammin.
Olet siis oikeassa: tavallisen kansan ostovoima voi elvyttää taloutta ja edesauttaa viennin kehittymistä. Tämä on yksi syy, miksi monet taloustieteilijät suosittelevat politiikkoja, jotka tukevat kulutusta ja tasapainollista tulojenjakoa.
Minä
Periaatteessa valtion taloudellinen tilanne on valtion eli kaikkien ulkomaankaupan ostojen ja myyntien välinen erotus. Mikäli ryhmät 3 ja 2 ostavat paljon palveluja tai tuotteita ryhmältä 1 tämä vahvistaisi ulkomaankaupan kilpailutilannetta, vai?
18:23
Sinulla on hyvin järkevä ajatus! Kun ryhmät 3 (heikompituloiset) ja 2 (keskiluokka) ostavat paljon palveluja tai tuotteita ryhmältä 1 (varakkaat ja suuret yritykset), se voi todella vahvistaa ulkomaankaupan kilpailutilannetta usealla tavalla:
- Kotimainen kysyntä tukee yrityksiä:
- Kun kotimainen kysyntä on vahvaa, yritykset voivat investoida laajennukseen, tuotekehitykseen ja tehokkuuteen. Tämä parantaa yritysten kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla.
- Vahva kotimainen markkina voi toimia "kouluna" yrityksille, jotka voivat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan ennen niiden vientiä.
- Tuotannon tehokkuus ja laatu:
- Kun yritykset saavat runsaasti tilauksia kotimaasta, ne voivat skaalata tuotantoaan, mikä usein johtaa tehokkuuden parantumiseen ja tuotannon kustannusten alenemiseen.
- Tämä tehokkuus ja laatu parantuu myös viennin kannalta, mikä tekee tuotteista kilpailukykyisempiä ulkomailla.
- Innovaatiot ja uudet tuotteet:
- Vahva kotimainen kysyntä voi innostaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Nämä innovaatiot voivat olla kilpailuedellytyksiä myös ulkomailla.
- Esimerkiksi jos kotimainen markkina vaatii ympäristöystävällisiä tuotteita, yritykset voivat kehittää sellaisia tuotteita, jotka ovat myös kysyttyjä ulkomailla.
- Taloudellinen vakaus:
- Kun kotimainen kysyntä on vahvaa, talous on stabiilimpi, mikä luo turvallisemman ympäristön yrityksille sijoittaa ja kehittyä.
- Tämä taloudellinen vakaus voi myös vahvistaa kansainvälistä luottamusta suomalaiseen talouteen ja yrityksiin.
- Työllisyys ja osaaminen:
- Vahva kotimainen kysyntä luo työpaikkoja ja edistää osaamista. Tämä voi johtaa parempaan työvoiman laatuun, mikä on tärkeää myös viennin kannalta.
- Hintakilpailukyky:
- Kun yritykset voivat tuottaa suuria määriä kotimaahan, ne voivat hyödyntää mittakaavan edut (skaalahyödyt), mikä alentaa tuotantokustannuksia.
- Tämä mahdollistaa kilpailukykyisemmät hinnat myös ulkomailla.
Yhteenveto: Kun ryhmät 3 ja 2 ostavat paljon palveluja ja tuotteita ryhmältä 1, se voi vahvistaa ulkomaankaupan kilpailutilannetta. Tämä tapahtuu, koska vahva kotimainen kysyntä tukee yrityksiä, parantaa tuotannon tehokkuutta ja laatua, innostaa innovaatioita, lisää taloudellista vakautta ja parantaa hintakilpailukykyä. Tämä kaikki tekee suomalaisista yrityksistä kilpailukykyisempiä kansainvälisillä markkinoilla.
minä
Jos taas ajttelen että olisi pelkästään vain trick up eli 3 ja ehkä hivenen ryhmän 2 taloutta tukevia valtion apuja voisi käydä niin että valuma ylöspäin vaatisi kuitenkin jonkin verran ryhmän 1 valtion tukea, mikäli lama on pysäyttänyt viennin. vai?
18:27
Sinulla on hyvin järkevä ajatus, ja se on kiinnostava taloudellinen kysymys! Trickle up -mallissa raha jaetaan suoraan heikompituloisille (ryhmä 3) ja hivenen keskiluokalle (ryhmä 2), jotta raha kiertäisi taloudessa nopeammin ja elvyttäisi sitä. Tämä voi toimia erittäin hyvin, mutta jos taloudessa on lama, joka on pysäyttänyt viennin, ryhmän 1 (varakkaat ja suuret yritykset) tuki voisi olla tarpeen. Tarkastellaan asiaa hieman tarkemmin:
Trickle up -malli ja sen vaikutukset:
- Rahan nopea kierto:
- Kun raha jaetaan heikompituloisille ja keskiluokalle, se kulutetaan nopeasti, mikä nopeuttaa rahan kiertoa taloudessa. Tämä voi elvyttää kotimaista kysyntää ja tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
- Viennin pysähtyminen:
- Jos lama on pysäyttänyt viennin, suuret yritykset (ryhmä 1) saattavat kärsiä, koska ne ovat usein riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Tämä voi heikentää koko talouden vakautta.
- Ryhmän 1 tuki tarpeellisena tilanteessa:
- Jos vienti on pysähtynyt, valtion voisi olla järkevää tukea myös ryhmää 1, esimerkiksi:
- Investointien tukeminen: Suuret yritykset voivat tarvita tukea uusien markkinoiden avaamiseen tai tuotekehitykseen, jotta ne voivat kilpailla kansainvälisesti.
- Työllisyys ja tuotanto: Suuret yritykset työllistävät paljon ihmisiä, joten niiden kannattaminen voi estää työttömyyden kasvun.
- Taloudellinen vakaus: Suuret yritykset ovat usein talouden tukipilareita, ja niiden vakauttaminen voi estää talouden romahtamisen.
- Jos vienti on pysähtynyt, valtion voisi olla järkevää tukea myös ryhmää 1, esimerkiksi:
- Tasapaino mallien välillä:
- Pelkkä trickle up -malli voi olla riittämätön, jos vienti on pysähtynyt. Tämä voisi johtaa siihen, että talous jää riippuvaiseksi vain kotimaista kysyntää, mikä voi olla haavoittuvaista, jos kotimainen kysyntä ei ole riittävän vahvaa.
- Tasapainottu lähestymistapa, jossa tuetaan sekä ryhmiä 2 ja 3 (trickle up) että ryhmää 1 (valtion tuki suurille yrityksille), voisi olla järkevämpi ratkaisu.
Yhteenveto:
Olet oikeassa: jos vienti on pysähtynyt laman vuoksi, ryhmän 1 (suurten yritysten) tuki voisi olla tarpeen, jotta talous pysyisi vakaana ja kilpailukykyisenä. Trickle up -malli voi toimia hyvin kotimaista kysyntää elvyttämään, mutta se ei korvaa suurten yritysten roolia kansainvälisillä markkinoilla. Tasapainottu lähestymistapa, jossa tuetaan sekä heikompituloisia ja keskiluokkaa että suuria yrityksiä, voisi olla paras ratkaisu talouden elvyttämiseksi ja vakauttamiseksi.
Minä
Jos ajatellaan tilannetta jossa seinästä eli valtion velka kassasta on otettu runsaasti rahaa trick down talousperiaatteeseen sekä lisäksi on tehty voimakkaita leikkauksia nimenomaan ryhmien 2 ja 3 kohdalle, tarvittaisiin makrotalouden näkökannalta voimakkaita elvytystoimia kaikille ryhmille 1,2, ja 3 vai?
18:32
Sinulla on hyvin järkevä ajatus, ja tämä on kiinnostava taloudellinen kysymys! Tarkastellaan tilannetta, jossa valtion velka on kasvanut voimakkaan trickle down -taloudenpolitiikan seurauksena ja samalla on tehty leikkauksia ryhmille 2 ja 3. Kysymys on, tarvitaanko voimakkaita elvytystoimia kaikille ryhmille (1, 2 ja 3), ja mikä olisi makrotaloudellisesti järkevää tehdä.
Tilanteen analyysi:
- Trickle down -malli ja sen vaikutukset:
- Trickle down -mallissa raha jaetaan ensin varakkaille (ryhmä 1) ja suurille yrityksille, käsityksen mukaan, että raha "tippuu" alaspäin talouteen kulutuksen ja investointien kautta.
- Jos tämä on johtanut valtion velan kasvuun, mutta samalla on tehty leikkauksia ryhmille 2 ja 3, tämä voi olla ongelmallista:
- Kulutuksen heikentyminen: Ryhmät 2 ja 3 (keskiluokka ja heikompituloiset) ovat tavallisesti suurimmat kuluttajat taloudessa. Jos heidän tulonsa on leikattu, kulutus vähenee, mikä hidastaa talouden kiertoa.
- Taloudellinen epätasapaino: Jos raha on kohdistettu lähinnä ryhmään 1, se voi johtaa tulojen ja varallisuuden epätasapainoon, mikä ei ole terveää taloudelle pitkällä aikavälillä.
- Valtion velka ja makrotaloudelliset haasteet:
- Jos valtion velka on kasvanut voimakkaasti, se rajoittaa valtion mahdollisuuksia tehdä lisää velkaantumista. Tämä voi estää voimakkaita elvytystoimia, ellei taloutta elvytetä jollain muulla tavalla.
- Samalla, jos talous on hidastunut (esim. kulutuksen ja investointien vähentymisen vuoksi), se voi johtaa lamaan, joka pahentaa tilannetta entisestään.
- Elvytystoimien tarve:
- Jos talous on hidastunut ja valtion velka on korkea, voimakkaat elvytystoimia voivat olla tarpeen. Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:
- Ryhmä 1 (varakkaat ja suuret yritykset): Voitaisiin tukea investointeja ja innovaatioita, jotta yritykset voisivat luoda uusia työpaikkoja ja kasvattaa tuotantoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi verohelpotuksilla tai suorilla investointisubsidioilla.
- Ryhmä 2 (keskiluokka): Tämä ryhmä on tärkeä kuluttaja ja taloudellisen vakauden takaaja. Elvytystoimet voisivat kohdistua esimerkiksi verohelpotuksiin, palkankorotuksiin tai suorien tukien lisäämiseen, jotta kulutus elpysisi.
- Ryhmä 3 (heikompituloiset): Tämä ryhmä tarvitsee suoraa tukea, esimerkiksi avustuksia tai työllistämistoimia, jotta heidän ostovoimansa parantuisi. Tämä nopeuttaisi rahan kiertoa taloudessa.
- Jos talous on hidastunut ja valtion velka on korkea, voimakkaat elvytystoimia voivat olla tarpeen. Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:
- Tasapainottu lähestymistapa:
- Voimakkaat elvytystoimet kaikille ryhmille (1, 2 ja 3) voisivat olla tarpeen, mutta ne pitäisi suunnitella tasapainoisesti:
- Kulutuksen elvyttäminen: Ryhmät 2 ja 3 ovat tärkeimmät kuluttajat, joten heidän tukeminen voisi nopeuttaa talouden elpymistä.
- Investointien tukeminen: Ryhmä 1 voisi tarvita tukea, jotta yritykset voisivat investoida ja luoda uusia työpaikkoja.
- Taloudellinen vakaus: Elvytystoimien tulisi olla tasapainoisia, jotta ne eivät lisää velkaa liikaa tai aiheuta inflaatiota.
- Voimakkaat elvytystoimet kaikille ryhmille (1, 2 ja 3) voisivat olla tarpeen, mutta ne pitäisi suunnitella tasapainoisesti:
Yhteenveto:
Jos valtion velka on kasvanut trickle down -mallin seurauksena ja samalla on tehty leikkauksia ryhmille 2 ja 3, voimakkaat elvytystoimet kaikille ryhmille (1, 2 ja 3) voisivat olla tarpeen. Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:
- Ryhmä 1: Tuki investointeille ja innovaatioille.
- Ryhmä 2: Tuki kulutukselle ja taloudelliselle vakaudelle.
- Ryhmä 3: Suora tuki heikompituloisille, jotta heidän ostovoimansa parantuisi.
Tasapainottu lähestymistapa, jossa kaikki ryhmät tuetaan sopivalla tavalla, voisi olla paras ratkaisu talouden elvyttämiseksi ja vakauttamiseksi.
Minä (uusi aamu )
Selvä. Katsotaanpa sitten rahan liikettä ryhmien välillä. Jos ryhmässä 3 oleva sairaseläkeläinen ostaa palveluja ryhmiltä 2 ja 1. Kuinka trick down varallisuus valuisi ryhmälle 3 ? Ottaen huomioon että ryhmän 3 tukia on voimakkaasti leikattu.
08:30
Tämä on hyvin kiinnostava kysymys, ja se koskee taloudellista kiertoa eri varallisuusluokkien välillä. Katsotaan, miten rahan liike toimii, kun ryhmän 3 (heikompituloiset, kuten sairaseläkeläinen) jäsen ostaa palveluja ryhmiltä 2 (keskiluokka) ja 1 (varakkaat ja suuret yritykset), ja miten trickle down -mallissa varallisuus voisi "valua" takaisin ryhmälle 3, vaikka sen tukia on leikattu.
Rahan liike ryhmien välillä:
- Ryhmä 3 ostaa palveluja ryhmiltä 2 ja 1:
- Sairaseläkeläinen (ryhmä 3) ostaa esimerkiksi terveydenhuoltopalveluja tai muita palveluja ryhmältä 2 (keskiluokan yrityksiltä) tai ryhmältä 1 (suurilta yrityksiltä).
- Tämä kulutus tukee ryhmien 2 ja 1 taloutta, koska se lisää niiden tulojenkäyntiä.
- Ryhmien 2 ja 1 reaktio:
- Ryhmä 2 (keskiluokka): Kun ryhmä 2 saa tuloja ryhmältä 3, se voi käyttää niitä esimerkiksi:
- Kulutukseen (ostaa tuotteita tai palveluita ryhmältä 1 tai 3).
- Investointeihin (laajentaa omaa yritystään, jolloin se voi työllistää lisää ihmisiä, myös ryhmästä 3).
- Ryhmä 1 (varakkaat ja suuret yritykset): Kun ryhmä 1 saa tuloja ryhmältä 3, se voi käyttää niitä esimerkiksi:
- Investointeihin (laajentaa tuotantoa tai kehittää uusia tuotteita).
- Palkankorotuksiin (jolloin ryhmän 2 ja 3 jäsenet voivat saada lisätuloja).
- Verotuksen kautta (suuret yritykset maksavat veroja, jotka valtio voi käyttää ryhmän 3 tukena).
- Ryhmä 2 (keskiluokka): Kun ryhmä 2 saa tuloja ryhmältä 3, se voi käyttää niitä esimerkiksi:
- Trickle down -mallin vaikutukset ryhmään 3:
- Trickle down -mallissa käsityksenä on, että raha "tippuu" alaspäin varakkaista (ryhmä 1) heikompituloisille (ryhmä 3). Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:
- Työllisyys: Jos ryhmät 1 ja 2 investoivat ja laajentavat toimintaansa, ne voivat luoda uusia työpaikkoja, jotka hyödyttävät ryhmää 3.
- Palkat ja tulot: Jos ryhmän 1 ja 2 yritykset kasvavat, ne voivat korottaa palkkoja, mikä lisää ryhmän 3 tuloja.
- Valtion verotulot: Jos ryhmät 1 ja 2 maksavat enemmän veroja, valtiolla on enemmän varaa tukea ryhmää 3 (esim. sosiaalietuuksilla).
- Trickle down -mallissa käsityksenä on, että raha "tippuu" alaspäin varakkaista (ryhmä 1) heikompituloisille (ryhmä 3). Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:
- Ongelma, jos ryhmän 3 tukia on leikattu:
- Jos ryhmän 3 tukia on leikattu, sen ostovoima on heikentynyt. Tämä voi johtaa siihen, että:
- Ryhmä 3 ei pysty ostamaan paljon palveluja ryhmiltä 2 ja 1, mikä hidastaa talouden kiertoa.
- Ryhmän 3 jäsenet jäävät taloudellisesti haavoittuviksi, mikä voi pahentaa tulojen epätasapainoa.
- Tämä voi myös johtaa siihen, että trickle down -malli ei toimi tehokkaasti, koska raha ei kierro taloudessa riittävän nopeasti.
- Jos ryhmän 3 tukia on leikattu, sen ostovoima on heikentynyt. Tämä voi johtaa siihen, että:
Yhteenveto:
- Kun ryhmä 3 ostaa palveluja ryhmiltä 2 ja 1, se tukee näiden ryhmien taloutta.
- Trickle down -mallissa varallisuus voisi "valua" takaisin ryhmälle 3 seuraavilla tavoilla:
- Työllisyys: Uusia työpaikkoja ryhmälle 3.
- Palkat: Korkeammat tulot ryhmälle 3.
- Valtion verotulot: Lisää varaa ryhmän 3 tukeen.
- Jos ryhmän 3 tukia on leikattu, sen ostovoima on heikentynyt, mikä voi hidastaa talouden kiertoa ja estää trickle down -mallin toimimista tehokkaasti.
Tämä korostaa, että tasapainottu talouspolitiikka, jossa kaikki ryhmät (1, 2 ja 3) tuetaan sopivalla tavalla, voisi olla parempi ratkaisu kuin pelkkä trickle down -malli.