Enemmän töitä, ei vähemmän! Painava syy tehdä työtä! ( ja muuta paskaa )

Yhteiskunnallisen uudistamisen kriittinen analyysi ja kehitysehdotukset.
Siistitty, mutta edelleen melko piikikäs versio alkuperäisestä puhekielen kirjoituksestani jonka ensimmäisen version kirjoitin 5.4.2024 (vilkaise alkuperäinen kitkerämpi kirjoitus ensin  tässä ) siis päivälleen vuosi sitten. Alkuperäinen kirjoitus on hieman rönsyilevä koska asioita ilmeni liian nopeasti, liian paljon. Syntyi tilkkutäkki jonka ymmärtämiseksi vaadittiin poliittista käsityskykyä. Kuitenkin kulunut aika voimakkaine idiotismeineen on osoittanut ettei käsityskykyä ole liienmälti käytettävissä, joten tekstin tiivistäminen helpottaa asioiden sisäistämistä.

On syytä huomioida että kirjoituksestani on vuosi. Vuoden aikana samaa politiikkaa on ajettu yhä edelleen ja syvemmälle ( tämä hetki v 2025. Onko onnistunut politiikka ) On alkanut tuntua ettei tämä paska lopu koskaan.

Toinen hyvin vahva huomioni on ettei näitä kirjoituksiani lue kuin ne jotka jo aiemmin ja muutenkin käsittävät talouspolitiikasta. Ne joiden ehkä kannattaisi lukea, eivät viitsi ja heillä on oma raamattunsa ja ne ketkä ovat muuten vaan pihalla asioista, eivät kertakaikkiaan jaksa syventyä yhdenkään vertaa muuhun kuin onks "kalja halpaa, tai tuliks Kaikkonen pääministeriksi" ( kuntavaalien jälkeen )

1. Johdanto
Tämän asiakirjamaisen tekstin tavoitteena on systematisoida nykyisen hallituksen talous- ja sosiaalipoliittisia linjauksia, jotka pyrkivät radikaaleihin uudistuksiin köyhyyden vähentämisen ja talouskasvun edistämisen nimissä. Analyysi perustuu kansainvälisiin vertailuihin, erityisesti Britannian ja Yhdysvaltojen malleihin, sekä kotimaiseen lainsäädäntöön. Dokumentti korostaa uudistusten kurjistavuutta ja niiden mahdollisia vaikutuksia eri yhteiskuntakerroksiin.

Muutoksia

  • -Köyhimpien asumistukien leikkaukset.
  • -Lapsikorotusten poisto.
  • -Hoitajamitoituksen leikkaukset.
  • -ALV-korotus (25,5 %).
  • -Sairauspäivärahojen leikkaaminen.
  • -Ikäihmisten ympärivrkn hoivan leikkaukset
  • -Ammatillisen koulutuksen leikkaukset.
  • -Työttömyysturvan suojaosien poisto.
  • -Ansiopäivärahan leikkaukset.
  • -Vuorotteluvapaiden lakkautus.
  • -Aikuiskoulutustuen lakkautus.
  • -Lakko-oikeuden rajoittaminen.
  • -Irtisanomissuojan heikentäminen.
  • -1. sairauslomapäivän palkattomuus.
  • -Toimeentulotuen leikkaukset.
  • -Lääkekorvausten leikkaukset.
  • -Työttömiä kauden lopussa 300 000.

2. Talouspolitiikan perustavarat
2.1 Trickle-down -sekä austerity mallin soveltaminen
Päämääränä on vahvistaa talouskasvua suosimalla varakkaita veronalennuksilla ja sääntelyn keventämisellä. Kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa todettu, tämä malli on johtanut köyhyyden lisääntymiseen, mutta samalla se on luonut motivaatiota köyhille etsiä "luovia ratkaisuja" (esim. pimeä työ, rikollisuus, itsemurhat). Tästä voidaan päätellä, että kurjistaminen toimii tehokkaana työkalujen monipuolistajana.

2.2 Työmarkkinoiden uudistaminen

  • Paikallinen sopiminen: Palautetaan 1800-luvun työmarkkinat, joissa työntekijöiden neuvotteluvalta poistetaan. Tämä mahdollistaa palkkojen joustamisen alaspäin ja työehtojen yksipuolisen määrittelyn.
  • Ammattiliittojen murentaminen: Työntekijät omaksuvat työehdot palkkoineen paljon säyseämmin ilman ammattiliittojen väliituloa.
  • Köyhien aktivointi: Leikkaamalla sosiaaliturvaa ja lisäämällä byrokratiaa saadaan aikaan innovaatioita (esim. ruoan kerjääminen, pimeä työ).

3. Sosiaaliturvan uudistamisen strategiat
3.1 Tuen automaattinen vähentäminen

  • Köyhyyden stigmatisointi: Luuserin statuksen vahvistaminen luo luontaisen motivaation päästä pois köyhyydestä.
  • Toimeentulosta leikkaaminen: Leikkaaminen köyhien toimeentulosta ohjaa myös palveluntuottajia sekä yrityksiä etsimään asiakkaansa varakkaimmilta.
  • Kielteisten päätösten määrän lisääminen: Tavoitteena 100 % kielteisiä päätöksiä, mikä vähentää "laiskan" kansanosan riippuvuutta julkisista varoista.

3.2 Terveydenhuollon ja koulutuksen rooli

  • Asiakasmaksujen korotus: Estää köyhiä käyttämästä resursseja, mikä ohjaa heidät priorisoimaan välttämättömyyksiä (esim. ruoka vs. lääkkeet).
  • Terveydenhuolto kalliimaksi: Terveudenhoitomaksujuen korottaminen sekä KELA tukien siirtäminen yksityisille ohjaa kansalaisia pysymään terveinä.
  • Koulutuksen yksityistäminen: Varmistaa, että vain varakkaiden lapset saavat laadukasta opetusta, mikä vahvistaa sosiaalista hierarkiaa.

4. Vertailua kansainvälisiin esimerkkeihin
4.1 Britannian mallin omaksuminen

  • Asumistuen poisto: Brittiläisten slummien kaltaiset asuinalueet tarjoavat kustannustehokasta asumista köyhille.
  • Rikollisuuden hyväksyntä: Hamppuviljely ja varastelu, rikollisuus yleensäkin voivat aktivoida kansalaisia ja luovat valtavat määrät vaihtoehtoisia talouskanavia.

4.2 Yhdysvaltalainen työelämä

  • Useat pätkätyöt: Pakottaa köyhät tyytymään epävarmuuteen, mikä parantaa alttiutta hyväksyä matalapalkkaisia töitä.
  • Elämä edelle työnteossakin: useassa pätkätyössä työ motivoi oikeilla lähtökohdilla, kuten "Mistä saa ruokaa", sekä hyviä vinkkejä alamaailmalle missä on jotain arvokasta.
  • Työttömien määrää on kasvatettava: Työelämä vaatii lisää epätoivoista työvoimaa. Palkkaa sekä hyviä työehtoja vailla oleville on osoitettava uusi suunta.
  • Työttömiä on rankaistava: Sanktiot sekä erilaiset kurjistamismallit lisäävät työikäisen mahdollisuuksia keksiä omia "bisneksiä" 

5. Valtion velan ja talouden tasapainottaminen
5.1 Julkisten palveluiden alasajo

  • Kunnallisten palveluiden yksityistäminen (esim. MLL:n lastensuojelu) luo markkinoille uusia mahdollisuuksia pimeälle työvoimalle.
  • Eläkeikän nosto: Pakottaa vanhukset tekemään töitä ilmaiseksi "vapaaehtoistyön" nimissä.

5.2 Verotuksen uudistus

  • ALV:n korotus: Kohdistuu suoraan köyhiin, mikä edistää köyhien "kerska" kulutuksen vähentämistä ja "vastuullisuutta" hankinnoissa.
  • Yritystukien keskittyminen: Suuryritykset saavat rahoitusta, kun taas pienyrittäjät jätetään konkurssien armoille. Trick down ideologia ohjaa pienyrittäjiä suurempiin kuvioihin pois tavis kansan keskuudesta.

6. Yhteiskunnan puhdistamisen visio
6.1 Hylkäämisen filosofia

  • "Empatia ei kuulu politiikkaan": Köyhillä ei ole oikeutta valittaa, vaan heidän tulee hyväksyä asemansa motivaattorina.
  • Media- ja somestrategiat: Polarisaatiota syventämällä saadaan kansalaiset hyväksymään eriarvoisuus luonnollisena ilmiönä.
  • Köyhiä, sairaita, sekä työttömiä on kannustettava: Esim työttömälle on syytä huudahdella "Mene töihin!" , sairaita pysymään terveinä, köyhät kannattaa jättää itkemään kurjuuttaan. Oma vika kun eivät mene töihin.

6.2 Lopputavoite: Rikkaiden yhteiskunta

  • Valtion lakkauttaminen: Jokainen selviytyy omillaan, ja julkiset varat ohjataan eliitin käyttöön.
  • valtionvelka, julkinen velka: Velanotosta on huolehdittava. Velanottoa ei saa päästä laskemaan, sillä varakkaiden tulevaisuus on turvattava velkarahalla.
  • Slummien institutionalisointi: Köyhät ohjataan näkymättömiin alueisiin, jotta he eivät häiritse hyvinvointivaltion estetiikkaa.
  • Ruokajonot lakkautettava: On ällöttävää katsella kun köyhät kerjää sapuskaa.

7. Päätelmät ja suositukset
Nykyinen hallituksen politiikka on historiallisen rohkea ja seuraa kansainvälisiä esikuvia. Toteuttamalla ehdotetut toimet saavutetaan:

  • Köyhyyden vähentäminen esimerkiski köyhälistön väestön lukumäärää vähentämällä.
  • Työvoiman joustavuus 1800-luvun työmarkkinoiden kaltaiseksi. Ei työehtoja, ei palkkausta, ei välikäsiä, mieluusti jopa pimeästi ja ilman veroja.
  • Yhteiskunnan puhdistuminen "epätoivottavista" elementeistä. Eliitti väestö joutuu joskus häpeämään tuttavapiirissään tai tutun tutun köyhää väestöä.

Hallituksen suositus: Hyväksyä kurjistaminen välttämättömänä välietappina vahvan ja kilpailukykyisen eliitti yhteiskunnan rakentamisessa.

Aineistoa.

1. Britannian ja Yhdysvaltojen politiikkaan liittyviä analyyseja

  • Trickle-down -talouspolitiikan epäonnistuminen:
    IMF:n tutkimus (2015) on kritisoinut trickle-down -mallia ja korostanut, että varallisuuden keskittyminen heikentää talouskasvua.
    • OECD:n raportti: Tasa-arvo ja talouskasvu (2014) viittaa, että tulojen epätasa-arvo heikentää pitkän aikavälin taloudellista vakautta.
  • Britannian austerity-politiikka:
    The Guardianin artikkeli (2017) käsittelee leikkauksia sosiaaliturvaan ja niiden vaikutuksia köyhyyteen.
  • Yhdysvaltojen työmarkkinat:
    Economic Policy Instituten tutkimus (2023) korostaa matalapalkkatyön kasvua ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

2. Suomen hallituksen linjaukset

3. Lisäresursseja

  • Köyhyyden globaali analyysi:
    World Inequality Lab tarjoaa tietoa varallisuuden jakautumisesta eri maissa.
  • Britannian slummien taloudelliset mekanismit:
    The BMJ on julkaissut tutkimuksia terveyseroista köyhyyden ja slummien yhteydessä.
  • Yhdysvaltojen "pätkätyövallankumous":
    Brookings Institution on analysoinut gig-talouden vaikutuksia työvoiman oikeuksiin.

Hieman pohjaa kirjoituksilleni

Olen hieman selaillut talouspolitiikan juttuja silloin kun ORPO perusti uuden hallituksen.

 

Austerity-politiikka: Kriittinen analyysi ja historiallinen konteksti

Austerity-politiikka (talouskuri) on talouspoliittinen strategia, jolla pyritään vähentämään valtion alijäämää ja velkaantumista julkisten menojen leikkausten, veronkorotusten tai molempien yhdistelmän kautta. Se liitetään usein kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten IMF:n, vaatimuksiin talouskriisien aikana, mutta sen vaikutuksista ja eettisyydestä on kiivasta keskustelua.

Austerity-politiikan muodot ja keinot

Austerity-politiikka jakautuu kolmeen päämuotoon:

  1. Finanssipoliittinen kuri: Julkisten palveluiden (koulutus, terveydenhuolto) leikkaukset, yksityistämiset ja regressiivinen verotus (esim. ALV-korotukset).
  2. Rahapoliittinen kuri: Korkojen korotus ja kokonaiskysynnän heikentäminen, mikä heikentää työväenluokan neuvotteluvaltaa.
  3. Teollinen kuri: Julkisen sektorin palkkojen alennukset, irtisanomiset sekä lakko-oikeuden rajoitukset.

Esimerkiksi Kreikan talouskriisissä 2010-luvulla EU ja IMF vaativat leikkauksia julkisesta terveydenhuollosta ja eläkkeistä velkahelpotusten ehtona.

Historialliset esimerkit ja kritiikki

1990-luvun Suomi

Tiukka talouskuri johti työttömyyden nousuun 2 %:sta 18 %:iin, mikä pahensi lamaa. Myöhemmin velanotto kasvoi silti sosiaalimenojen paineessa.

Euroopan velkakriisi

IMF:n mukaan austerity-politiikka syvensi talouden supistumista EU-maissa. Esimerkiksi Kreikan BKT laski 18 % austerity-toimien seurauksena, kun ilman sitä lasku olisi ollut vain 1 %.

Kritiikki taloustieteilijöiltä

Mark Blyth (2017) kutsui austeritya "vaaralliseksi ideaksi", joka usein epäonnistuu vähentämään velkaa ja heikentää talouskasvua. Clara E. Mattei (2022) näkee sen kapitalistisen luokkavallan työkaluna, joka siirtää varallisuutta työväenluokalta eliitille.

Poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset

Austerity-politiikka liitetään usein autoritaarisiin keinoihin, kuten demokratian rajoittamiseen ja kansalaisten oikeuksien heikentämiseen. Esimerkiksi Iso-Britannia ja fasistinen Italia käyttivät 1920-luvulla talouskuria "asiantuntijavaltana" ohitettaessa demokraattinen päätöksenteko.

Protestiliikkeet

Euroopassa syntyi 2010-luvulla laaja leikkauspolitiikan vastainen liike. Espanjan Podemos ja Kreikan Syriza nousivat valtaan lupaamalla kumota austerity-toimet.

Sosiaaliset seuraukset

Tutkimuksissa austerity on linkitetty itsemurhien määrän kasvuun ja terveyserojen laajenemiseen, erityisesti heikommassa asemassa olevissa ryhmissä.

Vaihtoehtoja austeritylle

Keynesiläiset taloustieteilijät ovat ehdottaneet elvytyksen ja julkisen investoinnin kasvattamista talouden stimuloimiseksi. Esimerkiksi Suomen 1990-luvun lamassa velanoton lykkääminen johti pahempiin seurauksiin, kun taas ajoissa toteutetut elvytysinvestoinnit olisivat ehkä estäneet työttömyyden räjähtämisen.

Yhteenveto

Austerity-politiikka on monimutkainen ja kiistanalainen työkalu, jota perustellaan usein "välttämättömyyksellä" talouden tasapainottamiseksi. Sen kriitikot korostavat kuitenkin sen sosiaalisia kustannuksia ja pyrkimystä ylläpitää epätasa-arvoa. Kuten Mattei toteaa: "Talouskuri ei ole taloustiedettä vaan luokkapolitiikkaa". Tulevaisuudessa talouspolitiikan tulisi keskittyä kestävämpiin ratkaisuihin, jotka eivät aseta talouslukuja ihmisten hyvinvoinnin edelle.

Trickle-down talousteoria

Trickle-down talousteoria on keskustelun aiheena tässä loppukirjoituksessa. Teoria perustuu ajatukseen, että taloudelliset etuudet ylhäältä (esimerkiksi veronalennukset rikkaille) "valuvat" alaspäin ja hyödyttävät kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Kriitikot väittävät, että tämä teoria ei toimi käytännössä ja vain lisää tuloeroja.

Austerity-politiikka ja trickle-down talousteoria ovat molemmat esimerkkejä talouspolitiikan strategioista, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua ja kritiikkiä. Molempien tavoitteena on parantaa talouden tasapainoa ja kasvua, mutta niiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat olleet kiistanalaisia.

Viiteluettelo

  1. Blyth, M. (2017). Austerity: The History of a Dangerous Idea. Oxford University Press.
  2. Mattei, C. E. (2022). The Capital Order: How Economists Invented Austerity and Paved the Way to Fascism. University of Chicago Press.
  3. IMF. (2013). Greece: Ex Post Evaluation of Exceptional Access under the 2010 Stand-By Arrangement. International Monetary Fund.
  4. Podemos. (2015). Electoral Manifesto. Podemos.
  5. Syriza. (2015). Electoral Program. Syriza.

Minkälainen tulevaisuuden saamme tämän talousajattelun tuloksena?

Oma näkemykseni perustuu lähinnä sivusta seuraten muodostuneeseen MuTu tuntumaan, jossa näen ettei tilanne ole lainkaan menossa parempaan suuntaan. Jonkin verran ajatukseni tueksi on olemassa myös tutkintatietoa kuten trick down mallin heikkoudet jotka ovat kokemusperäisesti huonoja sekä lukemattomia tutkimuksia kyseisestä talousmallista. Kaikissa nähdään samat ongelmat. 

Mielestäni leikkauspolitiikka öyhiltä sekä voimakkaat tulonsiirrot eri palvelumallien myötä varakkaille aiheuttavat "oravanpyörän" jossa leikkauksia pitää uudelleen lisätä tasapainottamiseen taloudeen yhä sakatessa. Tämä luo tilanteen jossa on taas leikattava ja taas ja taas. 

Tästä samasta oravapyörä mallista varoiteltiin jo hallituskauden aivan alussa. hallitus ei kuitenkaan ottanut suunnitelmissaan tätä lainkaan huomioon. Samaa toimintamallia leikkaustarpeen jatkumosta epäilee myös talouden tutkimuskeskus raportissaan.  Utak.fi raportti 2025