Kuluttaja.

Mitä tarkoitetaan sanalla kuluttaja? Mikä on kuluttajan rooli yhteiskunnassa? Miten toimii yhteiskunta jossa kaikilla on oma roolinsa toteutettavana? Onko trick down mukaisen politiikan suunnanmuutos toteutunut?

( Ja myönnän. Olen käyttänyt artiikkelin luomiseen tekoälyä. Asia on kaikenkaikkiaan niin yksinkertainen ettei siihen olisi tarvinnut edes tekoälyä. Mutta esitin kysymykset tekoälylle lukijan puolesta. Mielesäni vastaukset olivat tarpeeksi relevantteja joten en viitisnyt edes muokata )

( miten hallitus on onnistunut )

 Kuluttajan rooli yhteiskunnassa perustuu aina jollain osin vaikuttamisena. Sanonta että kuluttaja "äänestää" jaloillaan perustuu rahavirtauksien ohjaamiseen kuluttajan omien päätösten mukaisesti. Kuluttaja voi myös äänestää itseään miellyttävämmän tavan hoitaa yhteiskuntaa. Poliittinen suunta määräytyy usein lähtökohdista joihin kuluttaja itse kuuluu. Sanonta että "porvari äänestää porvaria"  onkin vanha ikiaikainen totuus. Nykyisin on jopa duunaritkin äänestäneet porvareiden puolesta. Pääasia että äänestää itselleen sopivaa vaihtoehtoa. Itse ajattelen niin että aina yhteiskunta on jonkun taskuilla. Eli joltakin otetaan rahaa yhteiskunnan pyörittämiseksi. Katsonkin että köyhä duunari on minun mielestäni melko idiootti jos äänestää itseään vastaan. Toki se on vain minun mielipiteeni. Poliittiset suuntaukset sisältävät runsaasti erilaista retoriikkaa. Aina on pakko sitä ja pakko tätä. Ja niin onkin, mutta arvomaailma miten se tehdään voi olla täysin erilainen. Äänestä sydämelläsi.

Kuluttajan rooli rahavirroissa. Tähän kokonaisuuteen voit vaikuttaa esimerkiksi myös äänestämällä. ( rahan kiertokulku )

1. Peruspalvelut

• Vesi → Paikallinen vesilaitos (kotimainen).
• Sähkö → Sähkölaitos (kotimainen/ulkomailta tuotu sähköverkkoon riippuen lähteestä).
• Jätehuolto → Kunta tai jätehuoltoyritys (kotimainen).

2. Lämmitys

• Polttopuut → Paikallinen maanviljelijä/metsänomistaja (kotimainen).
• Sähkölämmitys → Sähkölaitos.
• Öljy- tai kaasulämmitys → Öljy-/kaasuyhtiö (usein ulkomainen).
• Kaukolämpö → Paikallinen kaukolämpöyhtiö (kotimainen).

3. Ruoka ja päivittäistavarat

• Kotimainen ruoka → Maanviljelijä, teurastamo, jalostamo, kauppa, kuljetusyritys (kotimainen).
• Ulkomainen ruoka → Ulkomainen tuottaja, maahantuoja (raha valuu osittain ulkomaille).
• Elintarvikkeet (mausteet, kahvi, tee) → Usein ulkomaisia tuotteita (esim. kahvi Etelä-Amerikasta).

4. Kotitaloustavarat ja huolto

• Siivous- ja pesuaineet → Kotimaiset/ulkomaalaiset valmistajat (esim. Fiskars vs. Procter & Gamble).
• Kodin korjaukset → Paikallinen käsikirjoittaja/rakennusliike (kotimainen).
• Puutarhatyöt → Kasvimaanhoitopalvelut, puutarhakauppa (kotimainen).

5. Asumisen kiinteät kulut

• Kiinteistövero → Kunta (kotimainen).
• Asuntolaina → Pankki (kotimainen/ulkomainen riippuen pankista).
• Kotivakuutus → Vakuutusyhtiö (esim. If, Pohjantähti).

6. Liikenne ja kuljetus

• Polttoaine → Öljy-yhtiöt (usein ulkomaisia, esim. Neste, Shell).
• Auton huolto → Paikallinen korjaamo (kotimainen).
• Julkinen liikenne → Paikallinen liikennöitsijä (esim. VR, HSL).

7. Viestintä ja viihde

• Internet ja puhelin → Operaattori (esim. DNA, Elisa).
• Suoratoistopalvelut → Ulkomaiset yritykset (esim. Netflix, Spotify).
• Lehdet ja kirjat → Kustantajat (sekä kotimaisia että ulkomaisia).

8. Terveys ja hyvinvointi

• Lääkkeet → Apteekki (osittain ulkomaisia valmistajia).
• Terveysvakuutus → Vakuutusyhtiö (kotimainen).
• Kuntosali → Paikallinen liikuntapaikka (kotimainen).

9. Vaateet ja henkilökohtaiset tuotteet

• Vaatteet → Sekä kotimaisia (esim. Marimekko) että ulkomaisia merkkejä (esim. H&M).
• Kosmetiikka → Usein ulkomaisia brändejä (esim. L’Oréal).

10. Harrastukset ja vapaa-aika

• Matkailu → Matkanjärjestäjä/hotelli (raha valuu usein ulkomaille).
• Urheiluvälineet → Sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita.
• Käsityö- ja taidetarvikkeet → Paikalliset kaupat tai verkkokauppojen kautta ulkomaille.

11. Lapsiperheen kulut

• Koulutarvikkeet → Kotimaiset kustantajat (esim. Otava).
• Lasten harrastukset → Paikalliset urheiluseurat/kerhot (kotimainen).
• Päivähoito → Kunta tai yksityinen päiväkoti (kotimainen).

12. Lemmikit

• Lemmikinruoka → Eläinkaupat/valmistajat (esim. Royal Canin – ulkomainen).
• Eläinlääkäri → Paikallinen klinikka (kotimainen).

13. Verot ja maksut

• ALV → Valtio (sisältyy ostosten hintaan).
• Yle-vero → Yleisradio (kotimainen).

14. Muut

• Lahjat ja avustukset → Hyväntekeväisyyteen (kotimainen/ulkomainen).
• Pankkimaksut → Pankki (kotimainen).

Huomioita rahan virtauksesta

• Kotimaiset yritykset: Vesilaitos, sähkölaitos (jos omistettu valtiolle/kunnille), maanviljelijät, paikalliset palvelut.
• Ulkomaille menevä raha: Öljy-yhtiöt, ulkomaiset ruokatuottajat, suoratoistopalvelut, elektroniikkabrändit.

Tämä lista kattaa useimmat arkipäivän kulut, mutta yksityiskohdat vaihtelevat talouden tarpeiden ja kulutustottumusten mukaan.

Trick down politiikan tuomat muutokset

Ja kun politiikkaan on äänestetty tätä. Nuo mainitsemani kuluttajan määritelmän mukaiset rahavirrat heikkenevät. Se on ollut kansan demokraattinen tahto. Osoitus kuinka äänestämällä voi vaikuttaa.

 Leikataan suomalaisilta ensin.

Työelämään ja työsuhteisiin liittyvät kohdat 

• Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa
  → Työntekijä menettää palkan heti sairastuessaan, mikä voi kannustaa sairaana töihin.
  
• Vuorotteluvapaa lakkautetaan
  → Työn ja levon vuorotteluun perustuva järjestelmä lopetettaisiin.
• Työntekijän irtisanomiseen riittää "asiallinen syy"
  → Irtisanomissuojaa heikennetään; "painavan syyn" vaade poistuu.
• Työaikalainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla
  → Työntekijän suojaa työajoissa voitaisiin kiertää sopimuksin.
• Työpaikoille helpommin ilmanluottamusmiestä
  → Työntekijöiden edunvalvontaa heikennetään.
• Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta
  → Määräaikaisia sopimuksia voi tehdä vapaammin – lisää epävarmuutta.
• Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia
  → Sovittelijan rooli työriidoissa kaventuisi.
• Lomautusten varoaikaa lyhennetään
  → Työnantaja voi lomauttaa nopeammin.
• Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 hengen yrityksiä
  → Työnantajalla ei ole enää velvollisuutta tarjota työtä takaisin irtisanotulle.

Lakkoihin ja työtaisteluihin liittyvät kohdat

• Oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan
  → Lakko-oikeutta kavennetaan merkittävästi.
• Lakkoon osallistuneille työntekijöille voi asettaa sanktion, jos lakko todetaan laittomaksi
  → Työntekijä voi saada seuraamuksia laittomasta lakosta.
• Lakkosakkoja korotetaan reilusti
  → Ammattiliitoille kovempia taloudellisia seuraamuksia lakoista.

Työttömyysturva ja sosiaaliturva

• Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan
  → Lapsiperheiden työttömyysturva heikkenee.
• Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen
  → Työttömyysturvan taso laskee nopeammin.
• Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään
  
  → Työtön ei saa korvausta heti, odotusaika pitenee.
• Sivutoimisesta työstä ei kerry ansiopäivärahaa
  → Pienimuotoinen työ ei kerrytä työttömyysturvaoikeutta.
• Osa-aikatyön vastaanottaminen ei paranna turvaa
  → Osa-aikatyön tekeminen ei auta työttömyysturvaa.
• Työssäoloehtoa pidennetään
  → Vaaditaan pidempi työjakso ennen kuin on oikeutettu työttömyysturvaan.

Opiskelijat ja nuoret

• Opiskelijoiden työssäoloehto palautetaan
  → Opiskelijan täytyy tehdä enemmän töitä saadakseen työttömyysturvaa.
• Opiskelijoiden oikeutta asumistukeen rajoitetaan
  → Opiskelijan asumistuki leikkautuu.

Sosiaaliturva yleisesti

• Sairauspäivärahan saamisen kriteereitä tiukennetaan
  → Sairaana ollessa on entistä vaikeampi saada rahallista tukea.
• Sosiaaliavustuksia leikataan
  → Yleisiä tukimuotoja vähennetään.
• Työttömien mahdollisuutta saada vuokratukea lomakorvausta vastaan rajoitetaan
  → Jos saa lomakorvausta, ei voi saada asumistukea.
• Toimeentulotuen saantia vaikeutetaan
  → Viimesijaisen tuen saaminen vaikeutuu.
• Työvoimapalveluihin enemmän velvoittavuutta
  → Työtöntä velvoitetaan tiukemmin osallistumaan palveluihin.

Yleinen suunta ja arvomaailma

• Työttömän arkea kurjistetaan eri keinoin
  → Elämä työttömänä tehdään vaikeammaksi.
• Kunnilta otetaan mahdollisuus myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea
  
  
  → Paikallistason tuki poistuu, päätöksenteko keskitetään.
• Yleinen asumistuki vähennetään tai yhdistetään työttömyystukiin
  → Asumistuki voi pienentyä ja sidotaan työttömyysturvaan.
• Sosiaaliturvajärjestelmä yksinkertaistetaan työnhakijatilin kaltaiseksi
  → Käyttöön yksi yhteinen järjestelmä, mahdollisesti heikompi ja hallinnollisesti tiukempi.
• Sosiaaliturvaa heikennetään kautta linjan
  → Kokonaisuudessaan tukitasot laskevat.
• Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa heikennetään vielä enemmän
  → Suuntaus painottaa kansalaisuutta sosiaaliturvan myöntämisessä.

Ja sitten ollaan kuset housuissa

Yleinen vaikutus rahavirtoihin

Leikkaukset sosiaaliturvaan, etuuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvat eniten pienituloisiin ja epävarmassa asemassa oleviin. Kun näiden ihmisten ostovoima heikkenee, se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon rahaa kiertää:

• Paikallisessa taloudessa (kaupat, palvelut, pienyrittäjät)
• Kotimaisilla yrityksillä (ruoan tuotanto, asuminen, palvelut)
  
• Julkisilla toimijoilla (kunnat, valtio, hyvinvointialueet)

Vaikutusalueet (1–14 kohdista)

1. Peruspalvelut (vesi, sähkö, jätehuolto)

• Ryhmä 3 (pienituloiset) käyttää palveluja perusminimin mukaan. Leikkausten myötä he voivat siirtyä maksuvaikeuksiin, mikä johtaa jätehuollon katkeamiseen, sähkölaskujen rästeihin → vaikutus kuntien tulopohjaan ja sähkölaitoksiin.

2. Lämmitys

• Polttopuiden ja sähkön hinnat vaikuttavat erityisesti pientaloasujille, joita on paljon ryhmässä 2 ja 3. Leikkaukset voivat johtaa lämmityskustannusten ylisuureen kuormaan suhteessa tuloihin → rahaa vähemmän muihin menoihin → kulutuskysyntä heikkenee.

3. Ruoka ja päivittäistavarat

• Ryhmä 3 ostaa halvemmin, ja leikkausten myötä kotimaisen ruoan kysyntä laskee – tämä iskee maatilatalouteen, jalostajiin ja kuljetusyrityksiin.
• Halvempi ulkomainen ruoka voi syrjäyttää kotimaisen → rahavirta siirtyy ulkomaille.

4. Kotitaloustavarat ja huolto

• Ryhmä 3 tekee vähemmän korjauksia, ostaa vähemmän tarvikkeita → paikalliset pienyritykset kärsivät.
• Työttömyys tai vähenevät tulot johtavat myös korjaustöiden lykkäämiseen → kysyntä pienenee.

5. Asumisen kiinteät kulut

• Asuntolainojen hoito vaikeutuu, vakuutukset voivat jäädä maksamatta. Tämä voi lisätä velkaantumista ja maksuhäiriöitä erityisesti ryhmässä 3.
• Kuntien kiinteistöverotulot voivat laskea pitkällä aikavälillä.

6. Liikenne ja kuljetus

• Ryhmä 3 vähentää autolla ajoa → polttoaineen kulutus laskee. Julkisen liikenteen käytön lisääntyminen ei tuo lisää rahaa operaattoreille, jos liput ovat tuettuja.

7. Viestintä ja viihde

• Ryhmä 3 karsii suoratoistopalveluita → ulkomaiseen palveluvientiin menevä raha vähenee, mutta ei siirry kotimaahan.
• Nettipalveluiden leikkaukset vaikuttavat viihdekulutukseen laajasti.

8. Terveys ja hyvinvointi

• Kuntosalijäsenyydet ja hyvinvointipalvelut jäävät pois → paikalliset yrittäjät kärsivät.
• Ryhmä 3 ei käytä yksityistä hoitoa, vaan julkista → kun leikkauksia tulee, hoitoon pääsy vaikeutuu.

9. Vaatteet ja henkilökohtaiset tuotteet

• Kotimaisten merkkien myynti vähenee → Marimekko, Nanso jne. voivat menettää asiakkaita.
• Siirrytään halpaan tuontitavaraan → rahavirta siirtyy ulkomaille.

10. Harrastukset ja vapaa-aika

• Ryhmä 3 ei matkusta → matkailuala saa vähemmän tuloja. Ryhmä 2 karsii lomamatkoja, jolloin kotimaan matkailu voi jopa hyötyä – jos varoja jää.
• Lasten harrastuksista tingitään → paikalliset urheiluseurat kärsivät.

11. Lapsiperheen kulut

• Koulu- ja harrastusmenojen karsinta vaikuttaa kotimaiseen kulutukseen, erityisesti kirjakustantamoihin ja kerhotoimintaan.
• Päivähoitomaksut voivat olla ylitsepääsemättömiä → perheet jäävät kotiin → työn vastaanottaminen vaikeutuu.

12. Lemmikit

• Lemmikin hoitokulut voivat johtaa luopumiseen lemmikeistä. Eläinlääkäreiden ja eläinkauppojen kysyntä laskee.

13. Verot ja maksut

• ALV:n osuus pienenee, kun kulutus vähenee. Tämä iskee suoraan valtion verotuloihin.

14. Muut

• Lahjat ja avustukset jäävät pois → hyväntekeväisyys ja yhteisöllisyys heikkenee.
• Pankkipalveluiden käyttö supistuu, ja maksuhäiriöt yleistyvät.