Mene töihin ! Mene töihin! Mene töihin!

Linkkejä: Mielenmaisemaa, Perseillen,  Työttömiä on paljon, "Punaliput liehuu, menkää töihin", Haluatko persettä?, Mikä liiasta tiedosta on totta, Kokoomuksen märkä päiväuni on hurmosvaiheessa sekä vahvasti toteutumassa. Duunari mättää duunaria turpaan, erikoista aikaa, 

"On törkeää nimitellä työttömiä laiskoiksi. Työllistyminen on lähes aina sattuman tulosta, jopa entisillä kokoomuslaisilla työministereillä. Tähtitieteellisen pieni mahdollisuus se on väärän nimisillä, entisillä yrittäjillä, ”ylikoulutetuilla”, yli viisikymmenvuotiailla, juuri valmistuneilla ja matalan koulutuksen saaneilla, niillä, joilla ei ole oikeita verkostoja. Se johtuu palveluiden puutteesta." HS Mielipide

Todella paljon on korostettu olevan ideologisesti työttömiä. Luultavammin sekä todennäköisemmin tällaisen ideologisen työttömyyden määrällinen todellisuuspohja on pieni tai ainakin täysin merkityksetön. Yhteiskunnan kannalta ei voida puhua oikeastaan mistään ongelmasta.

Varsinaisesti sitten aitojen työttömien määrä on aivan liian suuri. Osa näistä työttömiksi lasketuista on oikeasti sairauslomalla kun eivät ole päässeet esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteiskunta on ajautunut tilanteeseen jossa matemaattinen fakta jätetään toissijaiseksi. Todellisuudessa työpaikkojen määrä ei riitä kattamaan kuin murto-osan tarpeesta. Mutta suuri joukko työllisiä alkaa toitottaa konformissin keskeltä "mene töihin, mene töihin... ymmärtämättä asiasta tuon tarkemmin. Tai kuten sanoin ideologisen aatteen sanelemana, ei todellisuuten pohjaten.

Onkin syntynyt uusi ideologinen ryhmä joka kasvaa kasvamistaan. "Ideologiset työttömien halvelksijat" jotka eivät vaivaudu ottamaan mistään aiheeseen liittyvästä selvää millään muotoa. Kunhan hokevat vain uutta tunnuslausettaan hurmoksen vallitessa. Tälle kyseiselle ryhmälle ei minkäänlaiset faktat tai selitykset vaikuta mitään. Heillä on vain pelkkä pakkomielle toistaa samoja juttuja " Minäkin sain töitä", "kyllä työtä tekevälle löytyy", "työttömät on luusereita" "Ala yrittäjäksi", "Ota vastuu itsestäsi" jne jne listaa voi jatkaa vaikka kuinka.

Tämä yhteiskuntaa raunioittava suuntaus on mahdollista muuttaa. Äänestämällä

NotebooLM Tiivistelmä tekemästäni muistikirjasta:
Työttömyyden haasteet ja työllisyyspolitiikan kritiikki Suomessa ( Muistikirja )

Yleiskatsaus: Annetut lähteet käsittelevät Suomen työttömyystilannetta useista eri näkökulmista. Ne tuovat esiin työttömien kohtaamia taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia, kritisoivat hallituksen työllisyyspolitiikkaa sen tehottomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, sekä valottavat erityisesti työkyvyttömien asemaa työttömyysturvajärjestelmässä. Keskeisenä teemana on, että nykyiset toimet ja leikkaukset eivät ratkaise työttömyyden rakenteellisia syitä ja pahentavat monien työttömien tilannetta.

Keskeiset teemat ja tärkeimmät ideat/faktat:

1. Työttömyyden syyt ja todellisuus vs. hallituksen oletukset:

• Lähteissä kyseenalaistetaan käsitys "ideologisesti työttömistä" ja korostetaan, että vain pieni osa työttömistä (noin 1 %) on tällaista. Suurin osa työttömistä elää hyvin pienillä tuloilla (esim. 640 e/kk nettona työttömyysetuuksia).
• Työttömyyden perimmäinen syy nähdään rakenteellisena: työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin työnhakijoita (noin viisi kertaa vähemmän). Kaikki avoimet työpaikat eivät myöskään tarjoa riittävää palkkaa tai ovat palkattomia/epävarmoja työmuotoja.
• Monet työttömyysetuuksilla olevat ovat todellisuudessa työkyvyttömiä, jotka eivät ole päässeet sairauspäivärahalta eläkkeelle tai kuntoutukseen. Heidän tilanteensa ei parane leikkauksilla, vaan ne johtavat lisäsyrjäytymiseen.
• Lainaus (Santeri Kärki): "Ideologisesti työttömiä on vain noin 1 % työttömistä. Loput työttömät elävät ”työväenpuolue” perussuomalaisten mielestä ”luksuselämää” 640 e/kk nettotuloilla."
• Lainaus (Santeri Kärki): "Työttömyyden syy on rakenteissa – markkinoiden takia pitää olla kilpailua työpaikoista eli työttömiä."
• Lainaus (Santeri Kärki): "Moni työttömyysetuudella oleva on myös tosiasiallisesti työkyvytön. He nostavat työttömyysetuutta, kun muutakaan eivät voi, sillä kaikki eivät pääse sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutukseen."

1. Hallituksen politiikan kritiikki ja vaikutukset:

• Hallituksen työllisyystoimia ja leikkauksia kritisoidaan voimakkaasti tehottomuudesta ja kielteisistä seurauksista. Niiden ei uskota lisäävän työllisyyttä merkittävästi.
• Leikkausten ja velvoitteiden kiristämisen katsotaan kohdistuvan eniten niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa, kuten työkyvyttömiin tai palveluja eniten tarvitseviin.
• Vaikka hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen ja lisätä työllisyyttä leikkauksilla, lähteiden mukaan velka kasvaa ja työttömyys on ennätyskorkealla.
• Leikkaukset sosiaaliturvaan (esim. ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumistukeen, aikuiskoulutustukeen) ja julkisiin palveluihin nähdään lisäävän taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
• Lainaus (SAK): "Hallitus on epäonnistunut totaalisesti julkisuuteen kertomissaan tavoitteissaan. Täydellinen haaksirikko, ei edes mahalasku, vaan nokka edellä syvälle turpeeseen."
• Lainaus (SAK): "Tämä hallitus luo taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja eriseuraisuutta tavalla ja määrällä, jota Suomessa ei ole nähty vuosikymmeniin."
• Lainaus (JHL): "Lakiesityksestä paistaa läpi ihmis- ja maailmankuva, jossa työttömien kuvitellaan olevan työkykyisiä ja osaavia ihmisiä, jotka ihan huvikseen välttelevät valittavaksi asti tarjolla olevia töitä. Todellisuus ei voisi olla kauempana."

1. Työttömien arjen haasteet ja kokemukset:

• Työttömyys aiheuttaa merkittävää taloudellista ahdinkoa, häpeää ja tunnetta yhteiskunnan ulkopuolisuudesta.
• Moni joutuu tinkimään perustarpeistaan, kuten ruoasta ("Voiko kaurapuuroa syödä aamupalaksi, lounaaksi ja iltapalaksi?").
• Työttömyys herättää pelkoja tulevaisuudesta, kuten mahdollisuudesta saada enää koskaan töitä, rahan loppumisesta, vuokranmaksusta ja jopa asunnottomuudesta.
• Sosiaalinen paine ja ymmärtämättömyys työttömyyden todellisuudesta (esim. kysymykset työstä, ystävien menot) lisäävät kuormitusta.
• Työnhakuprosessi koetaan turhauttavana ja epäinhimillisenä (esim. geneeriset vastausviestit, tiedon puute valintaperusteista). Työnantajien toivotaan viestivän selkeämmin ja kohtelemaan työnhakijoita yksilöinä.
• Lainaus (Liitetty teksti): "Mietin aina ennen hakemuksen lähettämistä, täytänkö tehtävän vaatimukset ja onko positio sellainen, johon todella haluan sitoutua. Ei työnhaku ole niin hauskaa, että sitä huvikseni tekisin. Toivon, että haastattelija ei tekisi päätöksiä puolestani."
• Lainaus (Liitetty teksti): "Työttömyys saattaa aiheuttaa häpeää ja tunteen siitä, että ei ole enää osa yhteiskuntaa."
• Lainaus (Liitetty teksti): "Tämä se vasta jäytääkin 7 päivää viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa." (Työnhaku)

1. Työnhakuvelvoite ja sen ongelmat:

• Työnhakuvelvoitetta (esim. tietty määrä hakemuksia kuukaudessa) pidetään ongelmallisena, koska se pakottaa hakemaan myös työpaikkoja, joihin ei ole pätevyyttä tai jotka eivät ole realistisia.
• Velvoite luo "turhaa paperisotaa" sekä työnhakijalle että viranomaisille.
• Lainaus (Tero Härkönen): "Härkösen mielestä työnhakuvelvoite pakottaa ihmiset hakemaan töitä, joihin heillä ei ole pätevyyttä."
• Lainaus (Tero Härkönen): "Vähän turhaa paperisotaa puolin ja toisin. Minä ja ne tietävät, etten saa paikkaa, mutta minun on pakko hakea sitä."

1. Työkyvyttömien työttömien erityistilanne:

• Merkittävä ongelma on ryhmä ihmisiä, jotka hoitavan lääkärin mukaan ovat työkyvyttömiä, mutta joiden työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemus on hylätty. Nämä ihmiset ovat "väärällä etuudella" työttömyysturvan varassa.
• Hylkäävät päätökset perustuvat usein vakuutuslääkärin arvioon, joka voi olla ristiriidassa hoitavan lääkärin arvion kanssa. Vakuutuslääkärit saattavat vaatia "objektiivista näyttöä", jota kaikista sairauksista ei ole saatavilla.
• Nämä henkilöt kohtaavat kohtuuttomia tilanteita, joissa heidän toimintakykynsä on merkittävästi alentunut (esim. vuodepotilas, tarvitsee henkilökohtaista avustajaa), mutta he joutuvat silti kamppailemaan toimeentulonsa ja eläkepäätösten kanssa.
• Kielteiset päätökset heikentävät elämänlaatua, lisäävät stressiä ja ahdistusta, ja vievät voimavaroja, jotka voitaisiin käyttää kuntoutumiseen.
• Työkyvyn arviointia tulisi kehittää niin, että lääketieteellisen arvion rinnalla huomioitaisiin laajemmin henkilön toimintakyky kokonaisuutena.
• Näille "väliinputoajille" tulisi turvata ensisijainen etuus, joka ei ole sidottu toimintakykyisille tarkoitettuihin ehtoihin. Yhden perusturvaetuuden mallia esitetään yhtenä ratkaisuna.
• Lainaus (THL): "Työkyvyttömillä työttömillä tarkoitamme ihmisiä, joiden toimintakyky on niin merkittävästi alentunut, että ansiotyö ei ole realistista, ja jotka hoitava lääkäri on todennut työkyvyttömiksi, mutta jotka eivät kuitenkaan ole saaneet myönteistä työkyvyttömyyseläkepäätöstä työeläkelaitokselta tai..."
• Lainaus (THL): "Se, miten voi samanaikaisesti olla heikossa toimintakyvyssä ja sairauteen ja potilaan tilanteeseen perehtyneen lääkärin arvion mukaan työkyvytön, mutta kuitenkin työkykyinen vakuutuslääkärin silmissä, koettiin ristiriitaiseksi."
• Lainaus (THL): "On ihan absurdia puhua, että tämä [työkyvyttömän] tilanne olisi jotain vapaa-aikaa... Mulla ei ole koskaan lomaa tästä köyhyydestä eikä koskaan lomaa tästä sairaudesta."
• Lainaus (THL): "Yhdenvertaisuus ei toteudu niin kauan, kun tosiasiallisesti työkyvyttömät kohtaavat kohtuuttomia tilanteita."

1. Työmarkkinajärjestöjen rooli ja hallituksen toimet niitä vastaan:

• Hallituksen toimet (esim. lakko-oikeuden heikentäminen, paikallisen sopimisen vapauttaminen, yhteistoiminnan heikentäminen) nähdään työelämän oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden romuttamisena.
• Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen katsotaan heikentävän taloudellisia kannustimia liittyä järjestöihin, mikä johtaa järjestäytymisasteen laskuun ja kollektiivisen sopimisen rapautumiseen.
• Hallituksen ei uskota haluavan järjestäytyneitä työmarkkinoita ja työehtosopimusten turvaa, vaan hajautuneet markkinat, joissa työnantajan ääni on vahvempi.
• Työmarkkinajärjestöjen nähdään puolustavan työntekijöitä ja oikeudenmukaisuutta ja olevan tärkeitä yhteiskuntarauhan ja taloudellisen toimeliaisuuden tukijoita.
• Lainaus (SAK): "Massiivisten leikkausten lisäksi hallitus runnoi läpi rajun työelämän oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden romutuspaketin lähtien lakko-oikeiden heikentämisestä, paikallisen sopimisen vapauttamisesta aina yhteistoiminnan heikentämiseen työpaikoilla."
• Lainaus (SAK): "Tämä hallitus ei halua järjestäytyneitä työmarkkinoita, ei työehtosopimusten turvaa palkansaajille, vaan hajautuneet työmarkkinat, joissa vahvemman ääni kuuluu ja käskee."
• Lainaus (SAK): "Älkää romuttako tätä sopimisen supervoimaa, vaan vahvistakaa sitä."

1. Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi:

• Työttömyys, taloudellinen ahdinko ja epävarmuus heikentävät psyykkistä hyvinvointia ja voivat johtaa masennukseen, ahdistukseen ja jopa itsetuhoajatuksiin.
• Sosiaalityöntekijät ovat havainneet nälkää, lääkepuutetta, eristäytymistä ja lisääntyneitä itsemurhapuheita asiakkaidensa keskuudessa.
• Työkyvyn menetys ja työttömyys voivat vaikuttaa negatiivisesti sosiaalisiin suhteisiin, koska tapaamisten sopiminen on vaikeaa ja rahaa tapaamisiin ei ole.
• Lainaus (Sosiaalityöntekijän avovastaus): "Kun ei ole varaa tehdä mitään, eikä lähteä mihinkään, niin jatkuva kotonaolo pahentaa ongelmia. Toimintakyky laskee, kun tingitään lääkkeistä ja terveydestä ja hakeutumisesta lääkäriin."
• Lainaus (Liitetty teksti): "Kysely kertoo, että sosiaalityöntekijät ovat havainneet jopa nälkää, puutetta lääkkeistä sekä asiakkaiden eristäytymistä neljän seinän sisälle."

Yhteenveto:

Lähteiden perusteella kuva Suomen työttömyystilanteesta on monimutkainen ja haastava. Vaikka hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä leikkauksilla ja velvoitteiden kiristämisellä, kriitikot (työttömät itse, sosiaalityöntekijät, ammattiliitot) katsovat näiden toimenpiteiden olevan tehottomia työttömyyden rakenteellisten syiden ratkaisemiseksi ja pahentavan entisestään erityisesti heikossa asemassa olevien, kuten työkyvyttömien, tilannetta. Työttömien arki on usein taloudellisesti tiukkaa ja täynnä epävarmuutta ja sosiaalista painetta. Erityisen huolestuttava on niiden työkyvyttömien asema, jotka eivät saa asianmukaisia etuuksia ja joutuvat kamppailemaan toimeentulonsa ja palvelujensa puolesta työttömyysturvan varassa. Työmarkkinajärjestöt kritisoivat hallitusta myös työelämän oikeudenmukaisuuden heikentämisestä ja järjestäytyneiden työmarkkinoiden vastaisista toimista.

Sairas asenne

Tuntuu todella surulliselle toi asenne. Ja "perusta toiminimi tai yritys" ja muuta paskaa. Tuntuu turhauttavalle selittää vuodesta toiseen ettei se kevytyrittäjyys tai toiminimi tai mikään yritys ole itsestään selvää toimeentuloa. Pitää olla sosiaalinen tilaus ja pitää olla keino saada markkinoilta sellainen työn hinta joka kustantaa yrityksen kuluineen ja vielä jää palkkaakin. Ja mikäli sosiaalinen tilaus olisi vahva, olisi sen alan töitäkin tarjolla.
Se kun on vaan niin ettei monikaan ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään. Ja sitten on paha itku päällä sekä suru joka on todellinen.
Yhteiskunta haluaa päästä helpommalla ja halvemmalla kun toitottaa yrittäjäksi ryhtymisestä. Henkilö ei ole enää "työtön luuseri" ja sitä kautta harmina, mutta kusessa se entinen työtönkin helposti on.
Kevytyrittäjät, toiminimet yms ovat aluksi varsinkin hyvin heikosti menestyviä. Tämä tarkoittaa ihan yhtälailla valtolle verovajetta alvi vähennysten ( ei alv ) sekä työn verotuksen muodossa. Periaatteessa tilanne vastaa pimeää työtä mutta lain sallimana.
"Nälkä on paras motivaattori" on ihan sitä samaa paskaa. Jos nälkä on ainut keino alkaa menestymään se tarkoittaa Briteistä tunnettua SISH ilmiötä joka ketjureaktiona ajaa ihmiset rikollisuuden tielle. Omasiisrikokset ovat hyvin ja erityisen yleisiä tässä ilmiössä.
Sekä se että jos nälän pakottamana kevytyrittäjä tai toiminimi tms saa jonkun tilapäisen keikan on tavattoman suuri houkutus olla kirjaamatta sitä kirjanpitoon. ( Tiedän kun olen muutamia vastuu tapauksia ollut selvimässä joissa tehty työ ei ole ollutkaan kirjanpidossa )Tämä vallalla oleva suuntaus on järkyttävän epäoikeudenmukainen sekä ahtaalle ajava. Hallitus mukamas kannustaa yrittäjyyteen esim alentamalla yhteisöveroa. Ja taas sitä samaa paskaa. Se tilanne jossa yritys alkaa miettimään yhteisöveron määrää on kaikana kaukana aloittavalla yrittäjällä, ja voi olla ettei koskaan edessä. Paska puhetta koko kannustaminen.Toiminimen tai kevytyrittäjän alkutilanne on usein etsiä asiakaskunta läheltä, kuten lähiomaiset, tutut, oman kylän väki jne.. Entäs jos se kohdeyleisö asuu rakennemuutos alueella jossa on suuri joukko niitä rakenteellisesti työttömiä "luusereita" joille ei pidä edes työttömyysturvaa maksaa, saati kunnollista muutakaan tukea. Millä hiton massilla ne teettää toiminimelle töitä markkinahinnan puitteissa????????? Ei millään. Pimeänä ehkä pari kymppiä, ja se siitä.Trick down perustuu ajatukseen että rikkaus valuu alas. No, kun se toiminimi kaveri tarjoaa sille varakkaalle palveluja niin mitä sitten??? No se voi säälistä ottaa sen vastaan, mutta todennäköisemmin se ostaa palvelun jo tuntemaltaa suuremmalta yritykselta ja maksaa mitä pyydetään. Raha ei hyvinkään todennäköisesti kovin herkällä valu sinne rakennemuutos alueen kevytyrittäjille, eikä toiminimille.Sitten kun mennään pääomittamiseen. Työtön päättää kerralla pistää Oy Ab Yritys C firman pystyyn ja hakee rahoituksia. Finveralta, pankilta, Starttirahaa, elinkeinotukea aluerahastoista sun muista. Ja kun pitäisi osoittaa jonkinlainen liiketoimintasuunnitelma joka olisi kassavirtoineen uskottava. ( olen ollut esim starttirahalausuntoja kirjoittamassa ) Uskottavutta ei helpolla ole. esim ala on loppuun kaluttu ja tekijöitä on pilvin pimein, kassavirtaa ei pysty osoittamaan, tukiehdot ovat tiukentuneet koska ei rahaa,, ,, ,, ,, Sanon omalla tavallani että voi perse! Ei ole hyvin asiat. Ei.
Ja tottakai joku alkaa sössöttämään että köyhyys on itse ansaittua ja muuta paskaa siihen suuntaan. "Ei muuta kuin hommiin" Kyllä korpeaa työttömän puolesta. Ihan täpöllä. 

Jos näet kuitenkin että voisit aloittaa yrittäjänä lue Yrittäjyydestä monella tapaa

Ihmisarvo ei voi olla ehdollinen

Kun poliittisissa päätöksissä yhdistetään kylmät laskelmat ja julistetut "kannustinrakenteet", unohtuu usein se, mikä tekee yhteiskunnasta inhimillisen: ihmisarvon ehdoton arvo. Britannian Universal Credit -järjestelmän epäonnistuminen on karu esimerkki siitä, miten byrokratia, ehdollisuus ja taloudellinen pragmatismi syövät pohjaa sille, mitä meidän pitäisi pitää itsestään selvänä – jokaisen oikeutta elämään ilman häpeää tai pelkoa.

Työhön pakottaminen ei korvaa ihmisarvon kunnioittamista

Poliittisessa retoriikassa korostuu työn tekeminen itseisarvona. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka eivät yksinkertaisesti pysty työskentelemään? Pitkäaikaissairaat, vammaiset, eläkepäätöstä odottavat tai henkisesti uupuneet jäävät järjestelmän rakoihin. Heille tarjotaan vain ehdollisia tukia, sanktioita ja vaatimuksia "selvitellä" oikeutensa – ikään kuin heidän arvonsa riippuisi siitä, kuinka nopeasti he pystyvät täyttämään lomakkeita tai hankkimaan lisätunteja minimipalkalla.

Kun tukia leikataan, koska puoliso tienaa "liikaa", tai kun joku joutuu pyytämään rahaa ruokaan, koska oma tuki katkaistiin byrokratian pyörteissä, kyse ei ole enää taloudellisesta tehokkuudesta. Kyse on siitä, kunnioitammeko ihmisen olemassaolon arvoa.

Perustuslaki unohtuu – köyhyys muuttuu rangaistukseksi

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja ihmisarvoiseen elämään. Tämä ei tarkoita pelkästään ruokaa ja kattoa pään päälle, vaan myös oikeutta osallisuuteen, turvaan ja kunnalliseen kohteluun ilman alentumisen kokemuksia. Nykyiset uudistukset, kuten Universal Creditissä, kuitenkin muuttavat tuen ehdolliseksi etuoikeudeksi, jota jaellaan vain tiukkojen kriteerien täyttyessä.

Mitä arvoa on perustuslailla, jos köyhä saa lääkkeensä maksettua vain todistettuaan sairautensa uudelleen ja uudelleen? Jos pitkäaikaistyötön joutuu valitsemaan lääkärikäynnin ja ruoan välillä? Jos vammaisen ihmisen tuki puolitetaan, koska "resurssit on kohdistettava uudelleen"?

Rakennetaan yhteiskunta, joka kunnioittaa

Ihmisarvo ei voi perustua siihen, kuinka hyvin joku pystyy navigoimaan byrokratian kiemuroissa tai kuinka paljon hän pystyy "tuottamaan". Se ei saa riippua parisuhteesta, ikäluokasta tai siitä, kuinka vakuuttavasti osaa kertoa kärsimyksestään virkailijalle.

Tarvitsemme järjestelmän, joka uskoo ihmisiin. Sellaista, jossa perustoimeentulo on taattua ilman ehtoja – kuten perustulomalleissa on ehdotettu – ja jossa sairaus tai köyhyys ei johda syrjintään tai epäilyyn. Tällaiseen yhteiskuntaan ei kuulu "karensseja", vaan myötätuntoa; ei kyttäämistä, vaan luottamusta.

Kun poliittiset linjaukset unohtavat ihmisarvon, ne eivät ole enää sosiaalipolitiikkaa – ne ovat moraalista rappiota. Universal Creditin kaltaiset epäonnistumiset eivät ole teknisiä vikoja, vaan varoitusmerkkejä siitä, mihin suuntaan yhteiskunta on liikkeellä.

Meillä on velvollisuus vaatia muutosta. Ihmisarvo ei ole hinnoiteltavissa, eikä sen pitäisi koskaan olla neuvottelun kohteena.
Tämä ei ole vielä maa, jossa haluan elää – mutta se voi vielä tulla sellaiseksi.

Kirjoittaja/ koosteen kokoaja

Ketä Leksa äänestää?

Kuka on Leksa 

Olenko lintu vai kala Mikä puoluekanta sitoo ajatusmaailmaani?