Palkkavarkaus ei ole hyväksyttävää.

9.10.2026 , 191 päivää vaaleihin

* 

 Kirjoitelmani 

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//

Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )

 *

Sopimusyhteiskunnan pelisäännöt ja isäntävallan harha

Julkisessa ja sosiaalisen median keskustelussa törmätään toistuvasti erikoiseen ilmiöön: kun puhe kääntyy työntekijän oikeuksiin, sovittuihin palkkoihin tai työehtosopimusten (TES) noudattamiseen, keskustelun painopiste pyritään kääntämään nopeasti työntekijän velvollisuuksiin tai jopa vaatimuksiin työehtojen polkemisesta. Esiin nousee vertauksia siitä, kuinka palkan vaatiminen olisi "laiskuutta" tai "kohtuutonta", ja samalla esitetään hurjia vaatimuksia "työn alisuorittamisen kriminalisoimisesta".

Tämä asettelu sotii perustavanlaatuisesti oikeusvaltion, sopimusoikeuden ja terveellä pohjalla olevan markkinatalouden periaatteita vastaan. Työelämä pohjautuu molemminpuoliseen sopimukseen, jossa työllä on sovittu hinta ja työnantajalla on selkeät raamit liiketoimintansa pyörittämiseen.

1. Palkkavarkaus ja vähimmäisehtojen suoja

Termi palkkavarkaus (wage theft) tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja jättää tietoisesti tai järjestelmällisesti maksamatta työntekijälle lain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaiset palkat, ylityökorvaukset, vuorolisät tai loma-korvaukset.

Nykytilanteessa työntekijän tekemä myymälävarkaus tai kavallus johtaa nopeasti rikosoikeudelliseen tutkintaan ja seuraamuksiin, mutta työnantajan tekemä palkkojen maksamatta jättäminen katsotaan usein pelkäksi "riita-asiaksi", jota puitetaan siviilioikeudessa pitkien ja kalliiden prosessien kautta.

Palkkavarkauden selkeä kriminalisointi on välttämätön uudistus kahdesta syystä:

1. Työntekijän suoja: Palkka on työntekijän ainoa keino kattaa asumisen, ruoan ja arjen elinkustannukset. Palkan pidättäminen on suora hyökkäys yksilön toimeentuloa vastaan.
2. Rehellisen yrittäjän kilpailusuoja: Jos vilpillinen yritys jättää työehtosopimuksen mukaiset lisät maksamatta, se pystyy polkemaan hintoja vääristämällä kilpailua. Palkkavarkauden kriminalisointi suojelee niitä rehellisiä yrittäjiä, jotka hoitavat velvoitteensa ja maksavat tessin mukaista palkkaa.

Työehtosopimukset (TES) muodostavat vähimmäisraamit, joita mikään paikallinenkaan sopimus ei saa alittaa. Ne luovat alalle selkeät, kaikkia koskevat pelisäännöt.

2. Vastaväite: "Entä jos työntekijä alisuorittaa?"

Somen keskustelukentissä esitetään toistuvasti vastaväite: "Jos palkkavarkaus kriminalisoidaan, pitää myös työn tekemättä jättäminen tai alisuorittaminen kriminalisoida."

Tämä väite osoittaa perustavanlaatuista ymmärtämättömyyttä työlainsäädännöstä ja sopimusoikeudesta. Työnantajalla on jo nykyisellään kattava ja vahva johto- ja valvontaoikeus eli direktio-oikeus.

Jos työntekijä ei täytä työsopimuksen mukaisia velvoitteitaan, viivyttelee tai laiminlyö tehtäviään, työnantajalla on käytössään toimiva työkaluvalikoima:

• Työnjohdolliset huomautukset ja ohjeistus: Työnantaja voi puuttua työn laatuun ja tahtiin välittömästi.
• Kirjallinen varoitus: Laiminlyönneistä annetaan virallinen varoitus, jossa yksilöidään korjaustarpeet.
• Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen: Jos toiminta ei muutu, työnantajalla on oikeus päättää työsuhde.
• Vahingonkorvausvelvollisuus: Ilmeisissä tahallisuustapauksissa työntekijä voi olla myös korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta.

Työn tekemättä jättäminen on siten jo nyt sopimusrikkomus, johon lainsäädäntö antaa työnantajalle täydet valtuudet puuttua. Sen rinnastaminen rikosoikeudelliseen rangaistavuuteen on absurduutta, jolla yritetään peittää palkanmaksun laiminlyönti.

3. Työnantajan vastuu: Katelaskelmat ja hinnoittelu

Toinen yleinen selitys työehtojen polkemiselle on yrityksen "tiukka taloustilanne" tai "korkeat työvoimakustannukset". Keskustelussa syytetään usein tessin määräämiä lisiä tai vähimmäispalkkoja yrityksen kannattamattomuudesta.

Liiketoiminnan pyörittämiseen kuuluu aina yrittäjän riski ja ammattitaito. Palkanmaksu ja siihen liittyvät lakisääteiset sivukulut eivät tule yllätyksenä, vaan ne ovat täysin ennakoitavissa olevia kiinteitä kuluja:

• Hinnoittelun hallinta: Työnantajan velvollisuus on laskea tuotteidensa tai palveluidensa katteet siten, että ne kattavat kaikki lakisääteiset ja sopimuksenmukaiset työvoimakustannukset.
• Kustannusrakenne tiedossa: Ylitöiden, vuorolisien ja sosiaalimaksujen suuruus on tiedossa etukäteen. Jos palvelua ei pystytä hinnoittelemaan siten, että työntekijälle maksetaan ihmisarvoinen ja sopimuksenmukainen palkka, liiketoimintamalli on kestämättömällä pohjalla.
• Riskinkanto: Työntekijä myy aikaansa ja osaamistaan, ei kanna yrityksen liiketoimintariskiä. Riskin vastineeksi yrittäjä kerää yrityksen tekemän voiton. Tätä asetelmaa ei voida kääntää niin, että yrityksen huono kate maksatetaan työntekijän selkänahasta palkkoja polkemalla.

4. Keskustelukulttuurin vinoutuma ja isäntävallan paluu

Miksi sosiaalisen median keskustelu kääntyy niin herkästi työntekijän oikeuksia vastaan?

Kyse on syvään juurtuneesta mielikuvasta ja aatteellisesta jäänteestä, jossa työnantaja nähdään "hyväntekijänä" ja työntekijä "saajana" tai jopa kiittämättömänä osapuolena. Tässä ajattelutavassa palkanmaksu kehystetään melkein laupeudentyöksi, josta työntekijän pitäisi olla nöyrästi kiitollinen, sen sijaan että se nähtäisiin tasavertaisena sopimuksena kahden osapuolen välillä.

Kun normaalia palkkavaatimusta tai työehtosopimuksen noudattamista kutsutaan "laiskuudeksi" tai "lakkoherkkyydeksi", kyseessä on pyrkimys palata 1800-luvun isäntävaltaan. Siinä maailmassa isäntä määräsi ehdot ja palkat mielivaltaisesti, eikä työntekijällä ollut suojaa eikä oikeuksia.

5. Reilu sopimusyhteiskunta on kaikkien etu

Sopimusyhteiskunta ei toimi ilman molemminpuolista luottamusta ja selkeitä raameja. Palkkavarkauden kriminalisointi ja työehtosopimusten kunnioittaminen eivät ole yrittäjyysvastaisuutta – ne ovat reilun kilpailun ja kestävän talouden perusedellytys.

• Työllä on aina oltava palkka, jolla tulee toimeen.
• Työnantajan tehtävä on hallita hinnoittelunsa ja laskelmansa.
• Työntekijän tehtävä on hoitaa sovitut työtehtävänsä.

Kun näitä perussääntöjä noudatetaan molemmin puolin, luodaan vakautta, ostovoimaa ja reilua yrittäjyyttä, josta koko yhteiskunta hyötyy.

Ja mitä sinä todellisuudessa voit tehdä!!!?

Tutustu aineistooni jossa pohditaan mitä tässä on tapahtunut ja kysytään suoraan: Mitä juuri sinä haluat?

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Äänestä!

Vielä on toivoa