Tuntematon jarru, sekä ideologia,
Fiscal multiplier
.
22.11.2025
"Spolander ei ole vielä varma, mikä tämä jarru on. Kesällä useat ennakoivat indikaattorit puhuivat talouskasvun voimistumisen puolesta, mutta sitten tapahtui jotain." HS.fi
( Juliste Youtube )
LÄPÄLLÄ!!
Ihan läpällä, jos et tajua. Mutta hyvälle tuntuu silti. Helvetin hyvälle!!!
Lopuksi hiukan vakavammin asiasta, mutta ensin tuuletetaan pääkoppaa!!!!!!!
Tottakai minä tiedän ettei näillä jutuilla mitään paranneta tai edes korjata. Mutta on vaan helvetin pakko purkaa paskaa oloa jotenkin.
Musiikki
Musiikki sanat Leif Kuismanen.
Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat.
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.
Tuntematon jarrumies!
Naamioitu etsijä
Kansamme keskuudessa liikkui mies, joka osasi pukeutua hyveen kaapuun. Hän esiintyi kuin oikeuden puolustaja, kuin kansan ystävä, joka etsi pahantekijää ja varoitti meitä kaikesta väärästä. Hän piti ääntä, osoitteli sormella ja vaati, että syylliset saatetaan vastuuseen.
Mutta hänen sanansa olivat kuin savuverho. Hän ei etsinyt pahantekijää – hän oli itse se pahantekijä. Röyhkeä ja ovela, hän käänsi katseet pois itsestään ja sai meidät uskomaan, että hän oli hyvän puolella. Vähäosaiset, ne joilla ei ollut paljoa, antoivat hänelle omastaan. He uskoivat hänen lupauksiinsa, auttoivat häntä, ja luottivat siihen, että hän puolustaa heitä.
Kun totuus paljastui, se oli kuin kylmä tuuli, joka pyyhkäisi yli torin. Joku kansan keskuudesta näki naamion läpi ja osoitti: “Hän on se, jota olemme etsineet. Hän on se, joka on meitä vastaan.”
Hiljaisuus muuttui kohuksi, pettymys vihaksi. Me olimme uskoneet häntä, luottaneet hänen sanoihinsa, ja hän oli käyttänyt meitä hyväkseen. Hän oli imenyt kansan voiman, varannot ja toivon, vain vahvistaakseen omaa asemaansa.
Kansa ei enää ollut hiljaa. Pettymys kasvoi raivoksi, ja raivo muuttui koston janoksi. Se, joka naamioitui etsijäksi, jäi kiinni – ja hänen oma juonensa kääntyi häntä vastaan.
Naamioitu etsijä – paljastus ja katumus
Kun kansa näki hänen todellisen luonteensa, hiljaisuus muuttui painostavaksi. Hän ei enää voinut piiloutua sanojen taakse, ei verhoutua hyveen kaapuun. Hänen silmissään välähti katumus – ei siksi, että hän olisi aidosti pahoillaan, vaan siksi, että hänen vuosien juonensa oli vihdoin paljastunut.
Luonteenpiirre, joka oli aina ollut läsnä mutta kätkettynä, tuli esiin: hänellä oli taito käyttää muita hyväkseen. Hän ei ollut toiminut yksin. Vuosien ajan hän oli houkutellut kumppaneita tekemään likaisen työn puolestaan. Hän oli saanut heidät uskomaan, että palvelevat oikeaa asiaa, vaikka todellisuudessa he vain vahvistivat hänen valtaansa.
Kansa ymmärsi, että petos ei ollut satunnainen hairahdus, vaan pitkä ja järjestelmällinen huijaus. Hän oli rakentanut verkon, jossa toiset tekivät hänen puolestaan sen, mitä hän ei itse uskaltanut. Hän oli kerännyt luottamusta, käyttänyt sitä valuuttana, ja vaihtanut sen omaan hyötyynsä.
Nyt tuo verkko repesi. Kumppanit kääntyivät pois, kansa näki läpi, ja hän jäi yksin. Katumus painoi hänen hartioitaan, mutta se ei enää riittänyt. Vuosien huijaus oli jättänyt jäljen, eikä sitä voinut pyyhkiä pois.
"Henkilö on ollut hyvin röyhkeä ja esittäytynyt itse "hyvikseksi" syytellen muita pahanteosta. Hän teetti julisteen kansalle jossa tuntematonta pahantekijää etsitään. Kävi niin että kansan keskuudesta joku huomasi että pahantekijä onkin juuri hän. Hyytävä tunnelma levittäytyi kansan keskuuteen. Häneen me luotimme, hän puhui niitä asioita vastaan joita hän itse teki. Pettymys sekä ärtymys kansan keskuudessa janoaa kostoa."
Elokuvan ikäraja 25+ sekä on osattava kuunnella.
v
Suno.ai Prompti
Dark horror movie soundtrack.
A society betrayed by a false hero, whose crimes are finally revealed.
Cold strings, ominous piano, tense atmosphere spreading among the people.
Music builds from eerie whispers to furious crescendo, echoing betrayal and thirst for revenge.
[Intro]
[Spoken Word]
kansan keskuudessa on kaksi ja puoli vuotta lymyillyt paatunut pahantekijä joka on aiheuttanut pahoja asioita koko yhteiskuntaa ajatellen. Henkilö on ollut hyvin röyhkeä ja esittäytynyt itse "hyvikseksi" syytellen muita pahanteosta. Hän teetti julisteen kansalle jossa tuntematonta pahantekijää etsitään.
[verse]
Hän eli meidän keskellä, hän oli läpeensä paha,
Hänen ideologiansa oli aina pelkästään raha.
Hän oli kuin yksi meistä, aivan kuin kuka teistä.
- ja nyt - hän saa osansa kansan vihasta.
[Piano solo]
[Male Vocal][Chorus]
Me häntä syötettiin, me häneen luotettiin,
Kansana sokeina kuunneltiin.
[verse]
Köyhät hälle almunsa antoivat, tietämättä hän oli läpeensä paha,
Yhdessä hurraten me häntä palvoimme - stana!
Hän oli kuin yksi meistä, aivan kuin kuka teistä.
- ja nyt - hän saa osansa kansan vihasta.
[Male Vocal][Chorus]
Me häntä syötettiin, me häneen luotettiin,
Kansana sokeina kuunneltiin.
[Outro]
Artikkeli: Miksi meillä ei ole ostohaluja?
Artikkeli: Kato orava!
Jarrumiehen ideologia.
Fiscal multiplier
- kerroin (0,3–1,8 tutkimusten mukaan)
- veroaste (todellisuudessa eri veroihin eri vaikutuksia)
- talouden suhdanne (kerroin kasvaa taantumassa ja pienenee nousukaudella)
Fiskaalisen multiplikatiivisen vaikutuksen yksinkertaistettua laskentaa:
- menoleikkaus × kerroin = kokonaiskysynnän muutos
- veroaste × kokonaiskysynnän muutos = verotulojen muutos
- sopeutus – verotappio = velan muutoksen netto
1) Lähtöoletus: menoleikkaus = 9 mrd €
oletus, että valtio sopeuttaa (= leikkaa tai kiristää) 9 miljardia.
2) Fiskaalinen kerroin (multiplier)
Kerroin 1.5 tarkoittaa:
Jos valtio vähentää menoja 1 €, BKT supistuu 1.50 €. Taloustarkkailu perustuu BKT:n suhteeseesta velkaan.
A) BKT / kierrossa oleva raha vähenee
9 mrd×1.5=13.5 mrd9\text{ mrd} \times 1.5 = 13.5\text{ mrd}9 mrd×1.5=13.5 mrd
B) Veromenetys
Oletus verokiilan / veroasteen olisi 42 %:
0.42×13.5 mrd=5.67 mrd0.42 \times 13.5\text{ mrd} = 5.67\text{ mrd}0.42×13.5 mrd=5.67 mrd
Valtio menettää 9 mrd leikkauksella 5.67 mrd verotuloja.
C) Vaikutus velkaan
Valtio leikkaa 9 mrd → velka vähenisi teoriassa 9 mrd.
Mutta verotulojen tippuminen syö osan hyödystä:
−9+5.67=−3.33 mrd
9 miljardin leikkaus pienentää valtion velanottoa vain noin 3 miljardilla.
Mikä on tyypillinen fiskaalinen kerroin Suomessa?
Tutkimusten mukaan:
- nousukaudella: 0,2–0,4
- laskusuhdanteessa: 0,6–1,2
- jos leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin: jopa >1
Eli mitä heikompi taloustilanne, sitä suurempi kerroin → sitä pienempi todellinen säästö.
Jarrumiehen tarina.
5.10.2026
Miten "tuntematon jarru" paljastui ideologiseksi arvovalinnaksi
Luku 1: Tuntemattoman jarrun arvoitus
Pitkään jatkunut yhteiskunnallinen keskustelu Suomen talouden suunnasta täyttyi vertauskuvista, joiden tarkoituksena oli selittää kansalaisille, miksi luvattuja kasvun hedelmiä ei kuulunut. Kun sosiaaliturvaa leikattiin, työntekijöiden ehtoja heikennettiin, pienyrittäjien ostovoimaista asiakaskuntaa kurjistettiin ja veronkorotukset osuivat arjen kulutukseen, selitykseksi tarjottiin mystistä "tuntematonta jarrutta". Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että talous myrskysi ulkoisista syistä ja että hallituksen raskas leikkauspolitiikka oli ainoa vääjäämätön, "lääkkeenomainen" keino kääntää Suomi kasvu-uralle.
Kansalaisille rakennettiin tarinaa, jossa nykyiset leikkaukset olisivat vain väliaikainen "vyönkiristys", jonka jälkeen investoinnit syttyisivät ja työllisyys loikkaisi ennalta laskettujen mallien mukaisesti nousuun.
Samaan aikaan arjen reaalitalous näytti täysin päinvastaista todellisuutta. Kotimainen kysyntä hyytyi, kivijalkayrittäjien kassat tyhjenivät, konkurssiaallot pyyhkivät yli toimialojen ja työttömyystilastot synkkenivät. "Tuntematon jarru" tuntui vetävän koko yhteiskunnan rattaita taaksepäin, mutta sen aiheuttajaa etsittiin julkisessa puheessa vuoroin kuluttajien epävarmuudesta, vuoroin yleisestä maailmantilanteesta.
Luku 2: Naamiot riisutaan – Pääministeri tunnustaa oppikirjan totuuden
Lopulta mysteeriltä putosi pohja. Pääministeri Petteri Orpo totesi julkisessa haastattelussa sen, minkä taloustieteilijät ja arjen toimijat olivat tienneet koko ajan: leikkauksilla on aito, taloutta ja kasvu jarruttava vaikutus, koska kysyntä vähenee. Pääministeri myönsi suoraan, että tämä asia "lukee jo taloustieteen perusoppikirjoissa".
Tämä lausunto oli taitekohta. Se paljasti, ettei "tuntematon jarru" ollutkaan mikään mystinen ulkopuolinen voima tai yllättävä suhdannelasku. Jarru oli tietoisesti valittu politiikka.
Pääministeri ja hallitus tiesivät koko ajan täsmälleen, mitä tapahtuu, kun pienituloisilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta leikataan ostovoimaa. Kun niiltä ihmisiltä, joiden jokainen euro menee 100-prosenttisesti suoraan kotimaiseen kulutukseen, ruokakauppoihin, vuokriin ja lähipalveluihin, otetaan euroja pois, talousmoottori ei kiihdy – se sammuu. "Tuntematon jarru" olivat ne omat leikkauspäätökset, jotka vetivät pohjan pois suomalaiselta sisämarkkinalta.
Luku 3: Ideologinen tavoite – Pohjoismaisen hyvinvointivaltion purku
Kun naamiot oli riisuttu ja "tuntematon jarru" tunnustettu perusoppikirjojen mukaiseksi kysynnän leikkaamiseksi, esiin astui se kaikkein olennaisin kysymys: miksi näin tehtiin, jos vaikutukset tiedettiin etukäteen?
Vastaus löytyy syvemmästä yhteiskunnallisesta ideologiasta. Kyse ei ollut vahingosta, arviointivirheestä tai huonosta tuurista. Kyseessä oli kirkas ideologinen tavoite: pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteiden murtaminen ja suunnan muuttaminen.
Jarrumiehen tarinassa leikkaukset eivät olleet suhdannepoliittinen pakko, vaan keino ajaa alas universaalia palvelujärjestelmää ja sosiaaliturvaa. Käyttämällä viestinnässä käsitettä "hyvinvointiyhteiskunta" perinteisen "hyvinvointivaltion" sijaan luotiin pohjaa siirtymälle kohti anglosaksista markkinamallia. Tässä mallissa julkisia palveluita vähennetään radikaalisti, sosiaaliturvaa karsitaan ja ihmiset ajetaan ostamaan terveys- ja hoivapalvelunsa yksityisiltä markkinoilta omalla rahallaan.
Samaan aikaan kun tavallisen kansan ja pienyrittäjien ostovoimaa jarrutettiin, verorahoja kanavoitiin suuryritysten veroalennettuihin taseisiin ja yksityisten terveyskonsernien ostopalveluihin. Kirjanpidollinen säästö näytti Excelissä plusmerkiltä, mutta reaalitaloudessa se oli kalleinta mahdollista tuhlausta: verotulot sulaivat, ennaltaehkäisevä työ ajettiin alas ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus syveni.
Luku 4: Jarrumiehen perintö ja tulevaisuuden valinta
Jarrumiehen tarina paljastaa politiikan oppikirjamaisen kaksoisstandardin. Kansalaisille ja työttömille huudetaan "mene töihin" ja vaaditaan yksilön vastuuta, mutta valtio itse kieltäytyy "menemästä töihin" – se ei investoi aitoon kasvuun, osaamiseen tai ennaltaehkäisyyn, vaan toimii kuin laiska talouspäällikkö, jonka ainoa työkalu on leikkaaminen ja taskujen tyhjentäminen.
Tämä pöydän putsaaminen ja "säästetyn euron" harha on tullut tiensä päähän. Nyt kun tiedetään, että talouden jarruttaminen oli tietoinen valinta, kansalaisilla on poliittisen lukutaidon paikka. Kyse on siitä, hyväksytäänkö selitys "vaihtoehdottomuudesta" vai tunnistetaanko, että yhteiskunnan suunta on aina arvovalinta.
Hyvinvointivaltiota ei rakennettu leikkaamalla, eikä sitä voida pelastaa tuhoamalla sen kivijalkaa. Jarrumiehen aikakauden jälkeen on uskallettava kysyä uudelleen se perustavanlaatuinen kysymys: Millaisen hyvinvointivaltion me haluamme rakentaa?
