Poliittinen retoriikka: Satiiri ja totuuden muuntelu.

Kuuntele ja katsele ja tee johtopäätöksesi. Ole kriittinen. Hyvin todentuntuinen video mutta sisältö täysin tuulesta temmattua. Varo tällaisia.

Kun mietit ketä ja mitä seuraavan kerran äänestät, ota taustoista selvää. Poliittiset puheet voivat olla muuta kuin kuulostavat. Vaarallisimpia tiedon välittäjiä ovat ne ketkä puolustavat jotain josta eivät ole niin tarkoin itsekään perillä. Olen kirjoituksissani kutsunut näitä "hyödyllisiksi idiooteiksi.

Puheiden sisältö saattaa johtaa kokeneenkin harhaan. kts Persvako Pekan tarina ( persvako ) Tutustu asioihin ennen äänestämistä äänestäminen

Joku ihan oikeasti saattaa luulla esitettyä todeksi.

Ole varovainen

• Vastakkaiset väitteet verotuksesta: Video väittää, että veroprosentit ovat laskeneet "etenkin pienituloisimmilla" ja suurituloisilla "hyvin vähän jos lainkaan" [3]. Muut lähteet kuitenkin osoittavat laskelmillaan päinvastaista: esimerkiksi miljoonatuloiset saavat keskimäärin 130 000 euron veroalen, kun taas pienituloisten verotus voi jopa kiristyä vähennysten poiston ja arvonlisäveron korotuksen myötä [5-8].
• Ostovoiman kehitys: Video hehkuttaa ostovoiman kasvaneen "vahvasti" ja "kohisten" vuodesta 2023 lähtien [3]. Sitä vastoin toisessa lähteessä todetaan ostovoiman olevan "pahasti pakkasella" tavallisen palkansaajan osalta, ja mahdollisen parantumisen johtuvan ammattiliittojen neuvottelemista palkankorotuksista, ei hallituksen toimista [4].
• Retoriikan korostuneisuus: Videon kieli on äärimmäisen yksinkertaista ja ylistävää ("On ne perussuomalaiset vaan aika kovia", "Perussuomalaiset tekee hallituksessa aina hyvää työtä") [3]. Eräs lähde kuvailee tällaista viestintää "rumaksi, vaikka toki tehokkaaksi populismipolitiikaksi" [1] ja toinen mainitsee hallituksen selviytyvän kiperistä tilanteista "tarkoin harkituilla 'muunnellun totuuden' konsteilla" [2].
• Satiirin mainitseminen muissa lähteissä: Eräs aineiston blogikirjoitus (Leksanet) käyttää itse termiä "satiirinen visio" kuvaillessaan hallituksen "onnistumista" hyvinvointivaltion purkamisessa ja paluumatkaa 1860-luvulle [9]. Tämä viittaa siihen, että osa aineistosta käyttää tietoista ironiaa ja satiiria poliittisena keinona.

1) Väite: “Veroprosentit ovat laskeneet etenkin pienituloisimmilla; suurituloisilla hyvin vähän jos lainkaan.”

Miksi väite on epätosi/harhaanjohtava:

• Valtiovarainministeriön budjettiesitysten ja veroperustemuutosten mukaan hallituskaudella on toteutettu ansiotuloveron kevennyksiä, jotka kohdentuvat euromääräisesti ja suhteellisesti voimakkaammin suuriin tuloihin, koska marginaaliveron alennukset vaikuttavat eniten ylimmissä tuloluokissa.
• Samanaikaisesti on tehty arvonlisäveron korotuksia (yleinen ALV-kanta noussut 24 → 25,5 %), mikä on regressiivinen vero ja rasittaa suhteellisesti enemmän pienituloisia, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan.
• Useita pienituloisia hyödyttäviä tulonsiirtoja ja vähennyksiä on kiristetty tai poistettu (esim. työttömyysturvan ehtoja), mikä heikentää nettotuloasemaa.

Johtopäätös: Väite, että pienituloiset olisivat selvästi suurimpia hyötyjiä veromuutoksista ja suurituloiset “hyvin vähän jos lainkaan”, on ristiriidassa julkisten laskelmien kanssa. Nettohyötyjen painopiste on korkeammissa tuloluokissa.

2) Väite: “Ostovoima on kasvanut vahvasti ja kohisten vuodesta 2023 lähtien.”

Miksi väite on epätosi/harhaanjohtava:

• Tilastokeskusn reaaliansiotilastojen mukaan reaaliansiot laskivat voimakkaasti 2022–2023 korkean inflaation vuoksi.
• Vuonna 2024 reaaliansiot ovat osin elpyneet, mutta taso ei ole “kohisten” noussut yli aiemman trendin; kyse on osittain palautumisesta inflaatiokuopasta, ei poikkeuksellisesta kasvusta.
• Reaaliansioiden mahdollinen paraneminen liittyy työmarkkinakierrosten palkkaratkaisuihin (ammattiliittojen neuvottelemat korotukset), ei yksinomaan hallituksen finanssipolitiikkaan.

Johtopäätös: “Vahvasti ja kohisten” -kuvaus ei vastaa tilastollista kehitystä. Tarkempi ilmaisu olisi: reaaliansiot ovat osittain toipuneet inflaatiosta, mutta eivät laajasti “räjähtäneet kasvuun”.

3) Implisiittinen väite: Hallituksen toimet ovat yksiselitteisesti parantaneet pienituloisten asemaa.

Miksi tämä ei pidä paikkaansa:

• Sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset heikentävät monien matalatuloisten kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja.
• ALV-korotuksen kaltaiset kulutusverot heikentävät ostovoimaa erityisesti pienituloisilla.
• Julkiset jakautumalaskelmat osoittavat, että kokonaisvaikutus ei ole selvästi pienituloisia suosiva.

4) Retorinen yksinkertaistus (“Perussuomalaiset tekee aina hyvää työtä”)

Tämä ei ole faktaväite vaan normatiivinen arvolause. Sitä ei voi todentaa todeksi tai epätodeksi, mutta se on poliittista retoriikkaa, ei empiirinen väite.

Yhteenveto (analyyttinen johtopäätös)

Faktuaalisesti ongelmallisimmat kohdat ovat:

1. Verotuksen kohdentumista koskeva väite, jonka suunta on julkisten laskelmien perusteella päinvastainen.
2. Ostovoiman “kohiseva kasvu” -väite, joka ei vastaa reaaliansiokehitystä inflaatiokorjattuna.
3. Implisiittinen väite pienituloisten selvästä nettohyödystä, joka ei näy jakautumislaskelmissa.

Jos video on tarkoitettu satiiriksi, nämä kärjistykset voivat olla tietoisia. Jos se esittää itseään faktapohjaisena, keskeiset talousväitteet eivät kestä tilastollista tarkastelua.

Ja mitä sinä voit tehdä!!!?

Äänestä!

Vielä on toivoa