Britannian politiikan murroksessa: Kurjistamisen ajan päätyttyä, mikä on muuttunut?

Työväenpuolueen historiallinen voitto ja uusi suunta

Lontoo – Viime syksyn parlamenttivaalit tekivät Britanniasta uudenlaisen poliittisen kentän. Konservatiivien 14 vuoden valta päättyi tyrmäyksenä, kun kansan äänet kohosivat työväenpuolueen (Labour) ja vasemmiston hyväksi. Vaalien taustalla oli syvä tyytymättömyys: Brexitin jälkeinen epävarmuus, julkkopalvelujen romahdus ja köyhyyden kasvu olivat saaneet monet kääntämään selkänsä konservatiiveille. Nyt, puolen vuoden päästä vaaleista, on selvää: Britannia on aloittanut kurjistamispolitiikan purkamisen. Mutta mitkä muutokset ovat konkreettisimpia – ja mitkä haasteet odottavat?

Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon elvytys

Konservatiivihallituksen leikkauspolitiikka, jota kutsuttiin ”SISH-ilmiöksi” (systematic immiseration strategy), oli jättänyt syviä arpia. Julkisen terveydenhuollon NHS:n rahoitus oli vuosikymmenen ajan heikentynyt, ja köyhyys oli noussut 1990-luvun tasolle. Työväenpuolueen pääministeri Keir Starmerin hallitus on nyt kääntänyt kelkkaa:

• NHS:n rahoitusta on lisätty 6 % vuositasolla, mikä mahdollistaa 10 000 uuden sairaanhoitajan ja lääkärin palkkaamisen.
• Sosiaalietuuksia on sidottu inflaatioon, mikä takaa 1,8 miljoonalle köyhimmälle perheelle 10–15 % korotukset.
• Ruoka-avun määrärahoja on kolminkertaistettu kouluihin ja yhdistyksiin, vastauksena elinkustannuskriisiin.

”Emme voi korjata vuosikymmenen vaurioita yhdessä yössä, mutta tämä on ensimmäinen askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa”, totesi terveysministeri Wes Streeting BBC:lle.

Brexitin uudelleenarviointi: Kaupparajat auki, mutta jäsenyyttä ei

Brexitin taloudelliset ja byrokraattiset jäljet ovat edelleen näkyvissä: vienti EU:hun on laskenut 15 %, ja yritykset valittavat paperityöstä. Labourin hallitus on aloittanut neuvottelut EU:n kanssa, mutta täyspaluuta ei ole luvassa. Sen sijaan hallitus on:

• Poistanut 85 % Brexit-tulleista teollisuustuotteissa, mikä helpottaa esimerkiksi autoteollisuutta.
• Luonut nuorten työväenviisumin, joka mahdollistaa EU-maissa työskentelyn alle 30-vuotiaille.
• Aloittanut tieteellisen yhteistyön EU-ohjelmien, kuten Horizon Europe, kanssa.

”Tavoitteemme on käytännöllinen suhde EU:hun, ei romantiikkaa menneisyyteen”, sanoi ulkoministeri David Lammy.

Asuntokriisiin ja koulutukseen panostetaan – mutta riittääkö raha?

Asuntopula on yksi Britannian polttavimmista ongelmista: 1,2 miljoonaa kotitaloutta odottaa sosiaalista asuntoa. Hallitus on luvannut rakentaa 300 000 uutta edullista asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Samalla vuokralaisten oikeuksia on vahvistettu, ja ”ei syytä”-irtisanomiset on kielletty.

Koulutuksessa rahoitusta on ohjattu digitaalisten taitojen kehittämiseen ja ammattikoulutuksen uudistamiseen. Nuorisotyöttömyys on laskenut 2,5 prosenttiyksikköä uusien koulutusohjelmien ansiosta.

Kriitikot kuitenkin huomauttavat: hallituksen budjettivajetta on kasvatettu jo 40 miljardilla punnalla, ja kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat varoittaneet velanoton kiihtymisestä.

Vasemmiston nousu: Vihreä siirtymä ja öljyverot

Vasemmiston äänisaalis (32 % äänistä) on näkynyt erityisesti ilmastopolitiikassa. Hallitus on:

• Lopettanut uusien öljy- ja kaasulupien myöntämisen Pohjanmerellä.
• Kohdistanut 15 miljardia puntaa tuuli- ja aurinkoenergiaan seuraavien viiden vuoden aikana.
• Kiristänyt öljy-yhtiöiden ylijäämäveroa 35 %:iin, mikä tuottaa 4 miljardia vuodessa.

”Tämä on ensimmäinen hallitus, joka oikeasti tekee ilmastotoista talouspolitiikan ytimeen”, kiitteli aktivisti Greta Thunberg Lontoon mielenosoituksessa.

Haasteet: Talous ja Skotlannin kysymys

Vaikka uudistuksia on paljon, talouskasvu on hidastunut 0,3 %:iin, ja punnan arvo on heikentynyt 7 % euroon nähden. Monet taloustieteilijät pelkäävät, että leikkauspolitiikan purkaminen maksaa liikaa.

Toisaalta Skotlanti vaatii uutta kansanäänestystä itsenäisyydestä – hallitus on luvannut antaa alueille enemmän valtaa, mutta pitää liiton kasassa.

Yhteiskunnan uusi usko?

Kansalaisten luottamus hallitukseen on noussut 48 %:iin (konservatiivien aikana 22 %). Julkisessa keskustelussa on korostettu toivoa, mutta myös varovaisuutta.

”Olemme saaneet ensimmäiset aidot merkit muutoksesta, mutta nyt pitää toimia, ei vain luvata”, sanoi Manchesterissa asuva opettaja Sarah Thompson (42).

Britannian tarina on nyt avautumassa uuteen lukuun. Sen onnistuminen riippuu siitä, pystyykö maa yhdistämään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden tervehdyttämisen – ilman, että rahat loppuvat kesken.