Musiikki on tarjonnut minulle paljon, sekä luonut kanavan sieluni syövereihin.

Jos haluaa kertoa omasta nuoruuden mielenmaisemastaan tai arvomaailmastaan toiselle ihmiselle, on eräs apuväline käydä lävitse musiikkimakua tai musiikki tyyliä jonka on kokenut  "omakseen". Tämähän on sinänsä tuttua silloin kun vieraille esitellään omat valokuva albumit ja lomakuvat. Tässä käydään läpi tällä kertaa vain mielenmaisemia. Tässä julkaisussa on erona se että lukija voi vieraana jättää koko jutun väliin helpommin kuin sohvalla vieressä istuvana albumi sylissä esittelijän kainalossa.

Toivon kuitenkin lukijalle hetken aikaa tutustua esitykseeni ajatuksena että voihan sieltä löytyä jotain yhtäläisyyksiäkin omaankin sielun maailmaan..

Sanotaankin että jokainen ihminen elää omassa ajassaan. On siis luonnollista haluta näyttää muille nuoremmille ajasta joka oli jo ennen heitä. Musiikilla on merkityksensä.

70 luvun teiniaika on jättänyt minuun pysyvän jäljen. musiikin suhteen 60/70/80 luvun tuotteet ovat syöpyneet kaikkein syvimmälle. Ei ole mikään ihme jos v 1960 syntynyt kokee 70 luvun musiikin kuvaavan parhaiten omia mieltymyksiään. Nuoruuteni vuodet 19 - 20 jne ( v 1979 - 1980 jne ) liittyi niin paljon sen ajan nuorisokulttuuria. Olin hyvin läsnä amerikanautojen parissa itsekin ostin noihin aikoihin oman "jenkin". Puraisu ei kuitenkaan sillä kertaa ollut lopullista sillä ajelin monen merkkisten autojen kanssa ( Vauxhall Cresta jne ) Mutta paikalla olin siellä missä nuorisokin oli. Tietenkin amerikan autojen luona ja parissa. Toimin usein ystävälleni "hovikuskina" joka sitten tätä kautta sinetöi oman tulevaisuuteni jenkkiautojen sekä kulttuurin pariin.

Pidätän oikeudekseni päivittää sekä muokata julkaisuani ihan oman mieleni mukaan.

Youtube videoihin minulla ei ole oikeuksia. Jokainen voi katsoa Youtube ehdoin. Muista katsoa videoiden kuvauskentät

Itse olen aina kuunnellut musiikkia. Ihan siis kuunnellut kuuntelemalla, eikä vain pelkästään "sivukorvalla".

Opin jo kauan aikaa sitten tajuamaan että se musiikki mistä pidän eniten, ei tarvitse aina olla parasta, riittää että minä pidän siitä. Taidokkaimmat sekä jollain tasolla puhtaimmatkaan soinnut äänineen, eivät takaa sitä miten musiikki vaikuttaa kuulijaan eli minuun. Toisaalta ei taidokkuudesta haittaakaan ole.

Mikään ei ole sen pahempi "perisynti" kuin puhua hyvän itseään miellyttävän kappaleen päälle, tai lopettaa se kesken. Mitään sielullista täydennystilaa häiritsevää ei kertakaikkiaan saa olla silloin kun kuunnellaan musiikkia. Musiikki ei toimi taustalla samoin kuin kuunneltuna,vaikka se taustamusiikki olisi kuinka nautinnollista kuultavaa tahansa 

Ei ole mikään salaisuus että olen aina ollut herkkä. Jonkin verran runoja rustanneena, ja mielenmaisemasta kuvannollisia sanontoja luoneena voin samaistua helposti nautinnollisen musiikin tuomaan olotilaan.

Missään tapauksessa alla oleva listaus ei ole kokonaisuus. Vain pintaraapaisu. Esm Hurriganes on erillisellä artikkelilla aiemmin tehtynä. Paljon muutakin jää puuttumaan joko unohdettua, tai ihan tarkoituksella pois jätettynä. Esm raskaampi musiikki jota kuuntelin jonkin verran on kokonaan eri asia.

En ole oikeastaan vieläkään oppinut inhoamaan yhtäkään esittäjää tai kappaletta. Sen seikan täytyy johtua siitä etten ole sitten sellaista vaan koskaan kuunnellut. Uskon että sellainekin "paska kappale, tai paska musiikki" on olemassa. Se ei vaan ole ilmeisesti minua varten, joten en sitä sitten kuuntele, tai ole oikeastaan edes kuullut. Pidän pääsääntöisesti kaikista sielullisista julkaisuista. Pidän audiosta, visuaalisuudesta ja niiden yhdistelmistä.

Olen oppinut tajuamaan että jos joku osaa tehdä musiikkia josta vähintäänkin itse esitääjä pitää vaikken minä pitäisikään, ei ole minulla pätevyyttä sanoa että "paskaa". Ennemminkin niin että se ei sovi minun pirtaan jollen pidä siitä.

Monista nuoruuteni aikaisista yhtyestä ja heidän tuotannostaan sain kuulla vain käännösiskelmien kautta. Tästä on tämän artikkelin lisäksi erikseen pieni kooste myöhemmin .

Tässä tätä mielenmaisemaa, olkaa hyvä!

---

.

Hep Stars

Heps Stars ja Rolling Stones Kuuluivat vahvoihin taustavaikuttajiin. Joitakin Rollareitten kappaleita tuli kuunneltua oikein toden tosiaan mutta enimmäkseen alunperin käännöksinä Hep Stars Benny Andersson ruotsalainen bändi soi joskus radiosta ja kuului niihin "pitkätukkaisiin " yhtyeisiin Beatlesin kanssa jota ei vanhempieni mielestä kuulemma oiken saanut ihannoida eikä ainkaan katsella esimerkkiä hakeakseen. Vanhempani sanoivatkin että sellaista joikuamista ilman musiikkia. ja hiukset roikkuu.

Kai niitä joku sitten tosissaankin kuunteli sekä taisi oikein tykästyäkin. Esim Björn Ulvaeus soitti yhden korvaavan kitaristi keikan poissaolevan kitaristin vuoksi Hep Starsin Suomen keikalla Helsingissä ja jäi lopullisesti sille tielle musiikin saralla. Björn jätti insinööriopinnot ja höyrähti kokonaan musiikkiin. Toki täytynee puolustella Björniä kun sillä tyttöystävä oli kuitenkin jo esiintyvä tähti Agnetha Fältskog, ja itsekin tehnyt musiikkia jo paljon. Lopulta kaiken kaikkiaan neljä esiintyjää höyrähtivät samaan melodiseen tuotantoon. Agneta, Benny, Björn, Anni-Frid. Vuodesta 1974 lähtien ihan viime vuosiin asti levytyksiä tehnyt kokoonpano on kuitenkin ehkä tai taitaa ihan ollakin kokonaisuutena maailman menestynein yhtye. ( ABBA )

No ei se meikäläinen olisi erottanut sen paremmin tähteä kivestä kuin Veikko ja Anttikaan reissuillaan 60 luvun alussa. Antti sekä Veikko tapasivat erään kellaribändin esiintymässä ja hetken kuunneltuaan totesivat että ei ole kummoinen tuokaan. No Beatles jota kuuntelivat oli vielä niin raakile. Niin, eikä Veikko ja Anttikaan olleet vielä Emil von Retee ja Irwin Goodman.

Heps Stars on esimerkkinä kuuskytluvun musiikillisesta suunnasta. Vasta seiskyt luvulle mentäessä momentti kiihtyi enemmän jazz ja blues suunnasta kehittyneempään jazz ja blues muotoon eli Disco musiikkiin. Heps Stars ei enää ollut ihan 60 luvun alkutuotantoa vaan tyylisuunnan kehittyminen oli jo näkyvissä.

 

HEP STARS - THE BIRDS IN THE SKY (1967)

Outoa olisi jos joku aikalaiseni väittäisi ettei ole Cadillac kappaletta Heps Starsin esittämänä koskaan kuullut.

Hep Stars - Cadillac

The Animals

Alkuperäinen The Animals yhtye osoitti maailmalle "rautalankaa ja sähköurkuja" omalla tavallaan. Myöhemmin alkuperäisen yhtyeen hajottua Eric Burdon jatkoi uudella kokoonpanolla Eric Burdon and the Animals. Uuden yhtyeen myötä musiikki suuntautui myös uudemmille urille.

Eric Burdon on tehnyt mittavan uran artistina myöhemmin.

Selväähän se oli että nuoren pojanklopin korviin kantautui British Invasion kaikessa muodossaan. osin tietenkin pehmennettyinä käännösversioina, mutta osin alkuperäisinäkin. Kyllä siitä jokin jälki jäi mielen syövereihin.  

Missään tapauksessa ei saa unohtaa mainita Animals yhtyeen v 1964 julkaisemaa "House of the Rising Sun" kappaletta alkuperäisenä. Käännöksenä se lienee myös vähintään yhtä tuttu jokaiselle aikalaiselleni. Ihmettelisin jos tällä kappaleella ei olisi ollut vaikuttavia piirteitä omaan identiteettiseen kehitykseeni musiikin suhteen.

The Animals "House Of The Rising Sun" on The Ed Sullivan Show

 

Tässä toinen The Animals yhtyeen veistämä jälki mielen sopukoihin. Ihmettelen jos joku aikalaisistani ei ole tätä kuullut.

Animals - Don't let me be Misunderstood

The Animals - Bring It On Home To Me (clip, 1965)

War

Eric Burdon muutti tyyliä 70 luvun taitteessa voimakkaasti. Otin tämän mukaan siksi että tämä kuvaa 70 luvun tyyilisuuntauksen voimakkaan muutoksen. Omalla kohdalla tämä kappale jäi vähemmälle kuuntelulle, jos lainkaan. Mutta tyylisuunta oli selvä. Mukana elettiin. Aloin itsekin elää sellaista alkuaikojen vieroitusta lapsuudesta, joten mukana mentiin.

Eric Burdon & War Tobacco Road Live, 1970

 

Rolling Stones

Kuten Hep Starsin jälkeen jäsenen Bennyn uuden yhtyeen  nimeltä Björn, Benny, Agnetha & Anni-Frid tai ehkäpä  yhtye oli vielä siihen aikaan Festfolk nimisenä ja sen esittämä kappale People need love soi radiossa usein. 
Mutta.

Rollareitten Paint It, Black soi kuitenkin vielä useammin, no tosin radiosta enimmäkseen käännöksenä ( Kai Hyttinen "Mustaa" ) Hyttisen Kailla oli lyhyemmät hiuksetkin, joten se oli jopa vanhempieni mukaan varteenotettavampi esittäjä.

The Rolling Stones - Paint It, Black (Official Lyric Video)

Tämäkin vuonna 1973 julkaistu kappale tuli tutuksi myös suomennoksena. "Lippu salkoon"

Tie a yellow ribbon 'round ol' Oak tree - Tony Orlando

Samaa Tony Orlando linjaa edelleen mutta meilläpäin tunnetuksi tämäkin teki Ilkka Sysimetsä eli Freredik. Taisi olla Reetun nousukautta.

Tony Orlando and Dawn Kung Fu Fighting

Jethro Tull

Voihan sitä väittää ettei ole koskaan kuullukaan. Mutta esim hittikappale Bourée vuodelta 1969 lienee kuitenkin mieliin jäänyt.

Jethro Tull - Bourée (French TV, 1969 'La Joconde')

 

Beatles 

Melkomoisen suosion saavuttaneet Beatlesin pojat olivat vanhemman ikäpolven mielestä räävittömiä pitkätukkia jotka eivät edes laula kunnolla, vaan määkivät umpimähkään. Näin puhui isovanhempien sekä joidenkin vanhempien sukopolvi.

No meikäläinen kuitenkin tykkäsi aika kovasti. Tietenkin jo pelkästään siksi.... no pidin kyllä ihan oikeasti. Uhrasin jopa tyhjiä uusia C-kasetteja nauhoittaakseni niihin tätä musiikkia.

The Beatles - All My Loving - Dutch TV, 1964

The Lovin´ spoonful

Summer in the City 1966. Uskotteko?

No kappalehan kyllä tuli kuunneltua kymmeniin kertoihin. Tutuksi tuli mutta käännöksenä tietenkin. ( Danny Kesäkatu ). En minä mistään alkuperäisestä tainut ollut kuullutkaan vielä 60 luvulla ainakaan.

Täytyy kyllä sanoa että Dannyn käännösesitys ei ollut huono, kuten mikään mitä Danny esitti 60/70 luvulla. En mene sanomaan että huonoa myöhemminkään, mutta omalle kohdalle osuivat ja upposivat nuo 60/70 luvun esitykset.

En siis laita käännösiskelmä versiota  tähän vaikka sen olinkin aina kuullut.

Summer in the City

Uriah Heep

Puhusin syvintä potaskaa jos väittäisin ettei Uriah Heep olisi antanut jonkinlaista potkua sekä voimaa nuoruuden karikkojen  keskellä. Yhä edelleen nämäkin vanhat kappaleet ovat niin kovaa kamaa että eivä häpeä millekään uudemmalle.

ja väitän että jos aikalaiseni väittää ettei ole koskaan moisesta yhtyeestä mitään kuullutkaan, on ikävä kyllä kuuro. Nähnyt on melko varmasti kuitenkin.

Lady in black

Black Sabbath / Led Zeppelin

Sanomattakin selvää että molempia tulu kuunneltua varsinkin jos sattui jotkut nuorisobileet olemaan johon osallistuin. Erittäin kuvaavaa musiikkia 70 luvun alusta jolloin ensimmäisiä (ensimmäinen ) partajouhia alkoi kasvaa. On samalla tavalla sanomattakin selvää että nämä molemmat jättivät omia syviä raapaisuja sielunmaisemaani. Jollain tavalla juuri näiden ansiosta ei myöhemmän ajan "pintamusa" oikein syvälle minuun päässyt juurtumaankaan. Esim myöhemmin ns ysärin kova menomusa oli sellaista jota kuunteli ja josta jopa piti, muttei muistin sopukoissa ollut enää tilaa jotta niitä ysärin helmiä montaakaan olisi mieleen jäänyt.

BLACK SABBATH - "Paranoid"

Led Zeppelin - Whole Lotta Love

Slade

Jonkinlainen osa jonkunlaista bileaikaa tämä musiikki. Muistoihin tulee jonkinlaiset humalahakuiset illanvietot joissa meno muuttui hämärän rajamailla tunnelmaltaa rajuksi. Oisko niin että Slade yhtyeelläkin on jonkinlainen osa nuoruuteni vaikuttajista. Tai mitäpä sitä kieltämään. Oli vaikutusta.

Slade - Cum On Feel The Noize

The Osmonds

The Osmonds Crazy Horses 1972. Sanottakoon että aikansa tuotos. Kappaleena sellainen että ihan varmasti tuli kuunneltua koska se kuului ajankuvaan kuin nyrkki silmään. Videota ei tainut televisiossa olla näytillä siihen aikaan. Video on aikakautensa tuotos eikä lainkaan huonosti toteutettu. Jos vertaa 70 luvun alun tv nauhoituksiin ABBA, SLADE jne kuuluu tämä täysin samaan kastiin. Videolla paljastuu tuo kirkuna ääni joka tehdään sen aikaisella syntikalla. Itselle sellainen kappale joka jostain syystä ei tuo merkitystä mieleen.

Moody Blues

70 luvun melodinen musiikki parhaimmillaan. Tästäkin kappaleesta voi heittää yleistyksen että seiskyt luvulla tehtiin hyvää musiikkia.

Moody Blues - Melancholy Man (1970)

 Tapani Kansa

Käymme yhdessä ain Tapani Kansan esittämänä tuli tutuksi jollotukseksi radiosta. Tapani Kansan tuotanto kaiken kaikkiaan 60/70 luvulla kuului niihin joita radiossa tosi paljon soitetettiin. En pitänyt huonoina esityksinä, päinvastoin Tapani Kansan uskottava tapa esittää, sekä taitava äänen käyttö hyvän laulutaidon kanssa olivat ihan jees. Enempi se jäi kuulijalle valita tykkääkö vai ei, minä tykkäsin.

Sen kummempia vaikutteita kuitenkaan tuskin sain. Mutta kuuntelin mielelläni.

Silti en kuulunut siihen kuulijakuntaan että olisin vartavasten ostellut Tapsaa. Vaikka kuinka teki mieli laittaa se kuulemani versio juuri tähän esille, laitan alkuperäisen RONNY tulkinnan tekijältä itseltään. Itse olen tuskin koskaan aiemmin kuullut alkuperäistä.

Säveltäjä Wolfgang Roloff, Taitelijanimellä RONNY, Dunja Du

Ronny - Dunja Du

Kari Kuuva

Jonkin verran radiosta tuli Kari Kuuvan esittämänä Do Wah Diddy Diddy . Tällainen tyyli kuului ajan henkeen vahvasti. Kun miettii mihin kohtaan tämä juurtui identiteettiä, en tiedä, mutta... johonkin.

Vaikka tästäkin Do Wah Diddy Diddy kappaleesta alkuperäinen tuntui jotenkin istuvan vielä paremmin johonkin siihen "suuren maailman" humuun johon oltiin menossa

Doo Wah Diddy Manfred Mann

 

Arto Sotavalta

Käännösiskelmällä "Päivät kuin unta"  oli tyypillinen mielenmaisemaa kuvastava rallatus, Voisi sanoa että oli kuin suoraan suomalaisuuden kuvajainen. Tämä rallatus lienee sellainen ajankuva. Siihen se sopii hyvin.

Alkuperäisen Belgialaisen Jacques Brel v 1961 esittämän Le Moribond kappaleen kuultuaan eron havaitsee selkeästi.

Le Moribond

 

Jos vielä oot vapaa,

Radiosoittona todella pitkään ja enpä osaa sanoa kuinka moni iskelmälaulaja otti tämän omaan esityslistaansa. Vahvaa seiskytluvun tunnelmaa juuri sellaisena kuin se todella aidoimmillaan on. Otin tämän kappaleen sekä esittäjän esille koska tällä kappaleella on merkitys joka koskee enemmän ajan henkeä kuin kappaletta. Jos olisi tuolloin kysytty minulta "pidätkö musiikista" olisin vastannut "kyllä" sen suuremmin miettimättä. Tämä kappale edusti sanaa "musiikki" ei sen enempää, eikä sen vähempää. Ei kolahtanut, ei tuntunut vähäpätöiselle, mutta toimi juuri siinä musiikki sanan tehtävässä mainiosti.

Jos vielä oot vapaa ~ MARKUS (1970)
Markku Tranberg

 Terry Jacks "Seasons In The Sun" on vielä enemmän sitä 70 lukua jonka muistan. 

Terry Jacks - Seasons In The Sun (Original Video HD)

 Katri Helena

Ei ole mitään, eikä minkäänlaista syytä jättää Katri Helenaa pois tältä listalta. Henkilökohtaisella vaikuttamisen pohjalta katri Helenan tuotantoa kaiken kaikkiaan voisi luokitella sanoilla: "sinivalkoinen ääni".  Kai laulaa saan kappale soi radiossa niin monta vuotta että kumma on jos ei aikalaiseni sellaisesta olisi mitään kuullut. Ajankuvana aivan erinomainen valinta. Ja ei se hassumpi rallatus ollut, vaikken sitä itse mihinkään nauhoittanut enkä tainut jukeboxistakaan koskaan soittaa.

Kai laulaa saan. v 1971

Pakkohan se on laittaa lisää Katri Helenaa ja varsinkin "Vasten auringon siltaa". Tämän käännösiskelmän sävelin on vietetty monta kesäistä iltaa mopoilla ajellen järven rannalle makkaraa paistamaan. No pakko sanoa ja myöntää että myös olutta maistelemaan. Yö teltassa, Kasettimankasta Katri Helenaa ja muutakin. Huoh! Niin ja sen paremmin ymmärtämättä mistä tässäkään kappaleen sanonnassa oli kysymys. Pääasia oli kesä, mopo, makkara, olut ja joskus joku tyttö jolta sai pusun. Tätä aikaa jäin kaipaamaan. 

Katri Helena Vasten auringon siltaa

Esa Pakarinen

Joku sanoi, otetaanko Pakarock mukaan?  Mikä ihme, siis Esa Pakarinen ?? Eiikös Esa Pakarinen ole niitä kalkkiksien ja vanhojen patujen sekä mammojen juttuja? Ai ei vai ??

Eräänlainen tunnelmankohottaja sekä hengenluoja oli meille sen ajan nuorille Esa Pakarisen "uusi" tuleminen Pakarock 1 ja Pakarock2 levyillä. Jotenkin ne vaan kuulostivat niin hyviltä. Enkä voi sanoa etteikö kuulosta edelleenkin.  Muistan ensin karsastaneeni pahan kerran kun joku esitteli Pakarock kasettia kuunneltavaksi. Mielipiteeni muuttui heti yhdellä kertaa suvaitsevaksi.

Esa Pakarinen ja Irwin Goodman tekivät myös yhdessä varsin hyviä ralleja

Esa Pakarinen - Rokki On Poikaa

Karman "Hyvää huomenta Suomi" kappaleen sanoin tuli hoilailtua monesti. Tiedä sitten oliko merkityksellistä vai ei. 

Karma - Hyvää huomenta Suomi

Poppia poppia

The Rubettes soi seiskyt luvun puolivälin paikkeilla tosi paljon radiosta. Suoranaista sielun kumppanuutta en kappaleeseen kokenut, mutta en huonoksikaan haukkunut. Luulenpa että 14 - 15 vuotiaan pojanklopin päässä soi tämäkin kappale samasta syystä kuin Harpo. Eli vastakkaisen sukupuolen omistamasta magnetofonista on siirtynyt meikäläisen pääkoppaan. Ehkä tytöltä saatu pusu loi jonkinlaisen yhteyden tämän musiikin maailmaan, ..tiedä sitä sitten. Tai siis tiedän minä. Se pusu.

Nyt muutamia vuosikymmeniä myöhemmin huomaan kuinka paljon se taustavaikutti omiin mielenmaisemiin aikoinaan.

Sugar Baby Love - The Rubettes

Agnetha Fältskog

Paljon ennen ABBAa soi Sonny Boy radiosta. Tuli sujuvasti kuunneltua tätäkin kappaletta. Myöhemmin, varsinkin tänä päivänä kaikki musiikki jota on esittänyt jokin aiemmin tai myhemmin v 1974 perustetun ABBAn jäsenet nimetään alkuliitteelä ABBA vaikka siitä ( yhtyeestä ) ei silloin oltu edes haaveiltu, eikä varsinkaan ollut olemassa. Monella on käsitys että yhtye vain syntyi tosta vaan. Se ei tapahtunut niin. kerron siitä eri artikkelissa enemmän.

Omakohtaisesti en osaa sanoa minkälaisen vaikutusperän tämä kyseinen kappale on minuun piirtänyt, mutta kyllä se näin jälkeenpäinkin kuunneltuna "omalta" tuntuu.

Agnetha Sonny Boy

Smokie

Alkujaan nimellä vuodesta 1965 "Essence" ja sitten  "The Elizabethans" ja sitten "Kindness"  

Vuodesta 1974 lähtien Smokey. 

Näihin aikoihin yhdysvaltalainen soul-legenda Smokey Robinson nosti kanteen yhtyeen nimestä, ja yhtye joutui muuttamaan nimen lopulliseen muotoonsa "Smokie"

1974/1975 Smokie

Lähde Wikipedia

Smokie kuului niihin musiikin tuottajiin joiden tuotantoa kuuli, halusi tai ei. Mielummin kuitenkin halusi. Monet Smokien kappaleista päätyivät käännöksinä myös suomen kielelle.. Ns laatu kamaa.

Pidin Chris Normanin laulusta tosi paljon

Australialainen New World yhtye Nicky Chinn ja Mike Chapman julkaisivat kappaleen "Living next door to Alice" v 1972. Kappaleesta tuli myöhemmin menestyshitti Smokie yhtyeelle. Suomessa Kari Tapio julkaisi  Juha "Watt"  Vainion sanoittaman "Viisitoista kesää" kappaleen 1977 Kaipuu LP levyllä.

Smokie - Living Next Door to Alice (Official Video) (VOD)

Markku Aro "keskiyön aikaan" lienee enemmän kotimaan radiosta kuulunut.

Smokie - I'll Meet You at Midnight

Hammond musiikkityyleineen tuli varmasti tutuksi aikalaisteni korviin

Albert Hammond - It Never Rains In Southern California

Led Zeppelin

Luulenpa ettei ole aikalaistani joka ei olisi kuullut jotain Led Zeppelinistä. Joistakin Zeppelinin kappaleista pidin todella paljon, toiset jäivät toisesta korvasta sisää toisesta ulos osastoon. Kuitenkin laatu kamaa sekä hyvin taidokasta tuotosta. Vuoden 1969 Good Times Bad Times oli yksi ns kolahtaneista biisesistä.

Led Zeppelin - Good Times Bad Times

Suzi Quatro

Suzi Quatro kuului niihin musiikin monitaitureihin joita teininä tuli kuunneltua hyvin paljon. En itse kuitenkaan koskaan ostanut yhtään LPtä tai sinkkua, mutta Discoissa sun muissa paikoissa ja radiossa soiden Suzi jätti oman vahvan jälkensä mieleni sopukoihin. Kun kuuntelee Chris Normani & Suzi Quatron Stumblin`in kappaleen nyt tänä päivänä saa niin selkeä niin selkeän käsityksen mikä oli se minun musiikillinen maailma yhdeltä osin jossa kasvoin aikuisuuden ikään. 

Vuonna 1978 tämäkin kappale oli mielestäni vain pelkästään hyvä ylimakea rollotus joka soi kaikkialla. ja kyllä sitä todella mielellään jopa silloinkin (salaa)  kuuntelikin. Suzi Quatro ja rokkimimmi, se oli se mistä kehtasi kertoa. Nyt tänä päivänä juuri tuo esitys vie suoraan ajanjaksoon jolloin olin saavuttanut täysi-ikäisyyden. Siis tätähän se välillä oli.

Chris Norman & Suzi Quatro - Stumblin' In (1978)

Kotimainen käännöskappale "Kompastuttiin" ei iskenyt lainkaan. Ei ainakaan ole jäänyt lainkaan mieleen. 

Berit ja Matti Esko - Kompastuttiin (1980).

Suzi Quatrolla oli niin monta ja niin paljon erilaista "ränttätänttää" sun muunlaista musiikkia. Yhteistä oli kuitenkin varsin uskottava esiintyminen. Ja kovaa kamaahan se oli.

Suzi Quatro If You Can't Give Me Love 1978 HQ, Ein Kessel Buntes

Linda Ronstad

Musiikkityylli niin suoraan seiskyt kun vaan mitenkään voi olla

Linda Ronstadt - It's So Easy

Olihan se musiikin suunta meillä täällä peräpohjolassakin hiukalleen kääntymässä "suuren maailman" suuntaan. Ensin oli tietenkin esikuvat ja sitten niistä tehtiin monia kotimaisia käännösiskelmiä. Tässäkin Middle Of Road hyvinkin kuolematon esitys. Huom vain yksi niistä. Ei voi myöskään unohtaa Chirpy Chirpy Cheep Cheep kappaletta. Tai sitten ei ole koskaan siihen aikaan kuunnellut radiota.... "pääsky ja satakieli...

Tässä Soley, Soley

Middle Of The Road - Soley, Soley (1972) HD 0815007

 Pääsky ja satakieli lauleli näin... uuih tsirpy tsirpy cheep cheep....

Chirpy Chirpy Cheep Cheep - Middle Of The Road 197

Joan Baez, Donna Donna. Dolly Parton, Jolene

Ei ole mahdollista unohtaa pois vaikuttajista. Jotenkin kertoivat sellaisista asioista joita ei kunnolla ymmärtänyt, mutta joihin halusi samaistua siitä huolimatta. Tällä musiikin saralla tunsin suurta ideologista yhteyttä musiikkiin.

Dolly Parton Jolene ( -74 )

Joan Baez ~ Donna, Donna

Anki, Seija Simola, Carola

Aikakauden huippulaulajia unohtamatta sinivalkoista Katri Helenaa. Olen aivan varma että nuoren pojan sisälmyksissä oli hetkiä jolloin näistä laulajista ja heidän esityksistään oli lohtua, tunnetta jne. Jotain joka poltti jonkunlaisen jäljen pysyvästi.

Anki Lindqvist...Jos nyt menet pois

Carola / Rakkauden jälkeen

Irrallinen lainaus eräästä kommentista " Maailman paras tulkinta tästä Udo Jürgensin kauniista kappaleesta. " Itse pidin myös Juhani Markolan versiosta. Pidin jopa niin paljon että ostin autoon Juhani Markolan C kasetin tätä varten.

Carola Standertskjöld - Rakkauden jälkeen

Jarno Sarjanen, Jukka Raitanen

olivat sellaisia radiokuuluisuuksia. "Pojan pienen haaveet ne toteutuneet ei" tai Jukka raitasen vangin toive, jne.. Kyllä ne johonkin muistijäjen jättivät joka ei poistu. Eikä muuten tarvitse poistuakaan. Jotain kummallisen tutuntuntua näissä suomalaisen melankolian esiintymissä on. Toiveikkuutta mutta kaihoa ympärillä.

Jarno Sarjanen - Pienen pojan haaveet (1971)

Irwin Goodman, Antti Yrjö Hammarberg

Irwin alkoi kuullua myös minun elämääni ollessani 13 vuoden ikäinen. Tosin aivan ensi kosketukseni taisi tulla aiemmin Työmiehen lauantaista ja Ei tippa tapa kappaleista. Mutta ei niillä ollut oikein samaistumispintaa alle kymmenkesäisen pojan elämässä. Myöhemmin koko Irwin tuotento tuli kuunneltua moniin lukemattomiin kertoihin. Jotain niissä vaan oli joka sävähdytti, ja se sama on edelleen olemassa.

Täytyy muistaa että tuo aika nuoruudessani oli hyvin paljon erilaista. "Iltatuulen viesti" sekä "Ruusuja hopeamaljassa" oli ns hyväksyttävää musiikkia kuten Kauko Käyhkön kaksi vanhaa tukkijätkää jne jne.. Uudempi reteempi sekä aavistuksen kantaa ottavampi ( Bob Dylan henkinen Folk, joka jää tältä listalta pääosin pois ) aika oli vasta tulossa. Puhumattakaan niistä "pitkätukista" eli Beatlesit ja Rollarit. Suomeen kaikki rantautui aina jälkijunassa, vaikka käännöksethän olivat jylläänneet jo aikaa sitten.. Veikon ja Antin eli Emil von Retee ja Irwin Goodman tekivät suuren vaikutuksen koko kansan sielunmaisemaan, ei vain minun.

Tässä kaksi esimerkkiä ns "siistin ajan" Irwinistä.

Irwin Goodman - Si si si (1973)

Tätä tuli niin kuunneltua, ja hoilattua paljon.

Irwin Goodman - Poing poing poing (1971)

Tämä documentti Antista on todella hyvä kertomaan muutoinkin sen ajan musiikillistumisesta. Irwin oli silloin oikeasti suuri nimi. Kun on elänyt sen ajan kun Irwin (alunperin Irwing) olivat suuria nimiä yhdessä Speden kanssa. Spedekin oli arvostettu keksijä, elokuvantekijä, eikä haukkumanimi, niin ei Irwinkään ollut renttu ja retuperällä vaan arvostettu taiteilija.

Irwin Goodmanin ABC

Harpo

Laulaja jota kuuntelin vastakkaisen sukupuolen edustajan esitettyä patterimankastaan pääosin yötä päivää. Kivaa renkutusta, eikä mitään hassumpaa. Mutta ei antanut minulle muuta kuin ajanvietettä. En usko että sain sen kummempia vaikutteita. Kivaa musaa silti. Ja kuului seiskyt luvun aikaikkunaan kuin nyrkki silmään.

Harpo - Moviestar (1976) HD 0815007

Sanoja

Nuoruuteen se kai vielä hetken aikaa kuului kasarin (1980 ) aika. Tuli kuunneltua Tuomari Nurmiota varsinkin alkuajan tuotantoa.

Niin kuin yleensä, en ymmärtänyt sanoituksista joskus puoliakaan. Loppujen lopuksi sillä ymmärtämisellä niin väliäkään, koska jokainen voi ja pystyy ymmärtämään vain itseensä verraten. 

Suurin osa Tuomari Nurmion alkuajan tuotannosta meni ensimmäisellä kerralla korvasta sisään ja toisesta ulos. Minkäänlaista tarttumapintaa en edes etsinyt.

Sittemmin aloin hetkittäin tajuamaan että eihän tämä olekaan tyhjänpäiväistä renkutusta vaan taidokkaasti esitettyä sanomaa jolla on merkitys.

Sen vuoksi en laita tähän tämän kappaleen aikaisempaa versiota mitä tuli paljon kuunneltua. Laitan paremminkin sen version jona aikana sanoille oli kasvanut jo hieman merkitystä omalla kohdallani.

Laitan sanat luettavaksi joista minäkin aloin aikoinani oivaltaa asian paljon syvemmin.

Kurjuuden kuningas

ABBA oli mieleni taustalla vahvasti.

Abba on nuoruuteni ajoilta aivan oma juttunsa. Yhtye ja musiikki jota en seurannut tietoisella tasolla lainkaan. Yhtye joka ei ollut oikein minun juttu.

En koskaan varsinaisesti etsinyt tai halunnut kuulla heidän musiikkiaan.

Kasetillani olleen Waterloonkin kelasin aina yli. Äitini oli osatnut minulle joululahjaksi C-kasetin jossa oli mukana ABBA. ABBA tuli aina kelattua yli. Mutta yleisesti kuulin ABBAa muutoin ihan tolkuttomasti ja pidin joistakin kappaleista ihan valtavasti. Monet tunnekuohunnat ja seurustelu kuvioiden tunnehetket tuli itsekseen hyräiltyä ABBAn musiikin sävelin.

Mutta minkäs teet. Kyllä ABBA oli ihan jees tavaraa ja nautinnollista kuunneltavaa ainakin sillä "vasemmalla" korvalla. Korvasta huolimatta jotkin kappaleet kolahtivat aika lujaa loppujen lopuksi.

Yhtyeen valtavan suosion tuotannosta on miltei mahdoton poimia jotain erikseen jolla ei olisi johonkin tunnepitoiseen hetkeen yhtymäkohtia. Joten jääköön tähän vuoden 2022 lyheen esittelyyn

ABBA återförenade för ABBA Voyage 26 maj 2022!

Abba julkaisi  uusia kappaleita!! Vuonna 2021 julkaistut uudet kappaleet Don’t Shut Me Down ja I Still Have Faith in You täyttävät kaikin puolin Abba-klassikkojen korkeat laatuvaatimukset, mutta ne eivät voi (vielä) kilpailla vanhan materiaalin rinnalla, koska Abban aiempi musiikki on ollut niin saumaton osa ihmisten elämää vuosikymmenten ajan. Dancing Queenin ensitahtien synnyttämän riemun energia vastaan näppituntumalta neljänkymmenen Olkiluodon vuosituotantoa.

No pakkohan minun se jokin ABBAn kappaleista on tähän laittaa. Kovasti pähkäilin kahden eri biisin välillä ja päädyin tähän jo Youtubessa yli 222miljoonaa kertaa katseltuun "Chiquittita" kappaleeseen. Se toinen olisi ollut "The winner takes it all "

Valitsin kuitenkin tämän Unicefille rahan keräykseen valmistetun kappaleen joka joka työvaiheessa tunnettiin nimellä ”Kålsupare”. Taustaraidan nauhoituksessa käytettiin yhtyeen rutinoituneita taustamuusikoita; Ola Brunkert soitti rumpuja, Rutger Gunnarsson bassoa ja Lasse Wellander kitaraa.

Monen vaiheen jälkeen jotain jätettiin alkuperäiseksi vaikka sävellystä kevenneettin paljon.
Benny Andersson sävelsi kappaleen käytännössä kokonaan uudestaan ja kappale oli nyt ensimmäistä versiota selvästi kevyempi. Björn Ulvaeus kirjoitti uuden lohdutusta ja rohkaisua käsittelevän ”Chiquitita Angelina” -nimisen sanoituksen, joka pian lyheni muotoon ”Chiquitita”. Agnetha Fältskog lauloi ensimmäisen säkeistön ja Anni-Frid Lyngstad loput kappaleesta Chiquitita tarkoittanee pikkutyttöä.

Kappale on yksi Abban suosituimmista ja se keräsi Unicefille lähes 2 miljoonaa puntaa. ( Wikipedia Chiquitita )

Abba - Chiquitita (Official Music Video)

Ja ikään kuin kerta kiellon päälle jotta voi päästää irti tästä nuoruuden taustavaikuttajasta. Vaatimattomat 689 miljoonaa latauskertaa esitetty Dancing Queen. On itsekin vaikea ymmärtää että se mikä oli ollessani nuori aikuiseksi kasvava omaa polkuaan etsivä kloppi, oli edes olemassa jotain niinkin suurta kuin ABBA oli ja tuli olemaan. Dancing Queen kappakeen olen kuulut enimmäkseen alkuperäisenä vaikka Marion Rung esittikin käännöskappaleen "Prinsessa". tarkalleen sanoen en ole "Prinsessa" kappaletta oikein koskaan kuunnellutkaan.

"Benny Andersson on todennut: "[Dancing Queen] on niitä sävellyksiä, josta tietää jo levytysvaiheessa, että siitä tulee superhitti." Agnetha Fältskog on sanonut eräässä televisio-ohjelmassa: "Yleensä on vaikea tietää etukäteen, mistä sävellyksestä tulee menestys. Dancing Queen oli poikkeus. Me kaikki tiesimme, että siitä muodostuisi suurmenestys". "...

... "Dancing Queenin" levytys aloitettiin 4. elokuuta 1975. Demo-versiota kutsuttiin nimellä "Boogaloo". Levytyksen edetessä Andersson ja Ulvaeus hakivat rytmillisiä vaikutteita George McCraen discoklassikosta Rock Your Baby sekä Dr. Johnin vuonna 1972 julkaistusta albumista Dr. John's Gumbo. Fältskog ja Lyngstad lauloivat vokaaliosuudet syyskuussa. Kokonaisuudessaan Dancing Queen oli valmis kolme kuukautta myöhemmin.. Wikipedia

Abba - Dancing Queen (Official Music Video Remastered)

KTS erillinen artikkeli käännösiskelmistä. Erityisesti ABBA oli vaikuttaja

Pelle Miljoonaa en voi ohittaa kuten ei muutakaan sen ajan "punk" hengen mukaan esiintynyttä bändiä

Pelle MIljoona yhtye tai yleensäkin sen ajan kapinallinen suomi"Punk" musiikki eli omaa vahvaa elämäänsä sisälläni. Koin musiikissa niin paljon yhtymäkohtia itseeni. Vieläkään en välty tunnekuohulta "Moottoritie on kuuma", Juokse villilapsi, jne jne kappaleiden kuunneltuani.

Pelle Miljoona Oy: Juokse Villi Lapsi (live 1980)

Pelle Miljoona & Avoimet Ovet - Mitä tänään koulussa opit

Pelle Miljoona Kouvolassa

Pelle Miljoona & 1980 13.6.1979 Kouvola

Korroosio

Hetken aikaa kovasti kuuntelussa. Sanotaanko että ensi kosketus Joel Hallikaisen sävellykseen ja Jarmo Hauhtosen lauluun. Kiva renkutus jonka sisäinen viesti avautui joka soittokerran jälkeen paremmin.

Hei Hei hei Korroosio 80

Maukka Perusjätkä

Säpinää, Vaatteet on mun aatteet jne jne. Todella kovaa kamaa sen ajan 19/20 vuotiaan nuoren miehen alun elämässä. Sisälläni oli sellainen samanlainen tunneolo kuin elokuvasta  "Täältä tullaan elämä".
Säpinää kappaleesta kumpuaa sen aikakauden nuoreen vahvoja tunnetiloja. Tämä on sitä minun tarinaa syvältä sielun sopukoista. Sävähdyttävää.  Muistan erään Dodge auton jolla ajelimme kaikki vapaat yöt läpeensä. Auto täynnä nuoria miehiksi kasvavia poikia sekä naiseksi kehittyviä nuoria neitokaisia. Välillä pussailtiin ja hiukan... ja jossa Säpinää soi monesti, monesti, monesti.

Aika oli juuri sellainen 19/20 vuotiaan klopin elämässä jolloin olisi jotenkin pitänyt olla jotain mieltä. Monet olivat "punkkareita" ja yhä useammat "Teddyjä" Itselleni se oli kipeää aikaa sillä pidin valtavasti "Teddy kamasta" mutta sisälläni oli toinen aivan yhtä vaikuttava "punk henki". Loppujen lopuksihan alkuperäisesti Rock´n roll ja punk kertovat samasta nuorten kapinallisuudesta vanhoillisuutta vastaan. Ero oli musiikin eri genrestä eli tavasta olla kapinallinen.

Itse olin aluksi jopa enemmän punk jutun suosija. Mutta omalla kohdallani molemmat genret sopivat autossani samaan kasettisoittimeen sulassa sovussa.

Maukka Perusjätkä SÄPINÄÄ 1979

Hassisen kone

Hassisen konetta ei voi ei voi ei voi ohittaa. Myöhemän nuoruusajan todella suuri vaikuttaja. Muistan ensi kuuntelussa kiinnittäneeni erityisesti soitantaan huomiota. Hyvin kertova, tunnelmaa pohjustava musiikki soittimineen yhdistettynä uskomattoman syvälliseen pohdintaan ja kerrontaan teki vahvan vaikutuksen. Ihan varmasti ohjasi minuakin johonkin suuntaan. Kuolematonta musiikkia kerrassaan.

Levottomat jalat

Pelko

"Saarnat on kirjoitettu"... ..Erittäin puhutteleva kappale nuoren pojanklopin, tai jo kuitenkin nuoren miehen sielunmaailmasta käsin kuunneltuna.

Alwari Tuohitorvi

Jonkinlainen osa peruskouluiässä oli tälläkin genrellä. Tuli kuunneltua ja taisipa seinältäni löytyä julistekin. Suurempaa yhteyttä tuntematta. Kuuntelin kappaleen erään vastakkaisen sukupuolta koskevan ihastukseni kehoituksesta. Ja eipä siitä sitten muuta.

Älä iske Tuijaa (1977)

Sinivalkoinen ääni

Jukka Kuoppamäen musiikki kaiken kaikkiaan lukeutuu siihen samaan kategoriaan jota myös Kari Tapio, sekä Katri Helena edustivat, sinivalkoiseen ääneen.

Ehkä juuri tässä "Sininen ja valkoinen" kappaleessa on lähtökohdat sanonnalle. .. tiedä sitä. Mutta henkilökohtaisella tasolla juuri tällä kappaleella on paljon vahvoja muistojen yhtymäkohtia joita en sen enempää avaa tässä yhteydessä.

Jukka Kuoppamäki - SININEN JA VALKOINEN

Kultaa taikka kunniaa, jompaa kumpaa

Kultaa tai kunniaa (1973)

Minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä kappaleen alkuperäisestä syntyperästä. Myöhemmin kuultuani kappaeen synnyn taustat. tajusin vielä paremmin miten tämän kappaleen vertauskuvallinen maailma kolahti omalla kohdallani niin syvästi. Loppujen lopuksi tuloksena on kultaa tai kunniaa tai ainakin mainetta hyvänä tai pahana.  Lavalla olivat Kari Hillo, Mikko Kuoppamäki, sekä Jukka Kuoppamäki.

Laulujen laulut ,Täs on Rauli

Rauli Badding Somerjoen lauluja en pysty, en voi, enkä halua unohtaa milloinkaan, enkä koskaan.

Laulun sanoma uppoaa Raulin esittämänä syvemmälle ihon alle kuin sen uskoisi koskaan tapahtuvan. Sanonta ettei Rauli laula, vaan hengittää musiikkia kuulijan korvaan kuvastaa juuri sen aitouden jolla Rauli esittää kappaleen. Valitsin laajasta tuotannosta tietoisesti pari maltillisempaa versioita joissa tunne ja sanoma välittyy kuuntellijan sisälle niin syvälle ettei se ikinä sieltä poistu. Väittäisin ettei ole montaakaan kuka ei Paratiisi kappaletta olisi kuullut. Mutta tässä lisäksi pari muuta.

Rauli Badding Somerjoki - Paratiisi

Jukka Tolosen v 1973 soittama kitarasoolo lienee ikimuistoinen, unohtumaton.

 

Rauli Badding Somerjoki - Nuori Rakkaus

Pilvet karkaa... huh sentään miten kappaleen sisältä kumpuaa kaihoisaa mystiikkaa niin että itsekin kokee karkaavansa jonnekin kauas. Kappaleen voisi esittää kuka vain, mutta samalle maitsemalleni matkalle lähden vain Raulin äänellä.

Pilvet karkaa, niin minäkin

n

Pauli Matti Juhani Leskinen "Juice" vuoteen 2006 asti

Sittemmin nimen muutoksen jälkeen Juhani Juice Leskinen.

Juiceksi häntä on aina kutsuttu. Yhden levyn kannessa ( tai jossain muualla ) taisi lukea koko nimi.

Tätä en voi ohittaa, sillä ohittaisin samalla itseni. Juicen koko tuotanto on varmaan kaikkein suurin musiikillinen vaikuttaja minuun.

En ollut koskaan aiemmin kuunnellut kenenkään tuotantoa niin syvällisesti ennen aikaa jolloin tuli korvalappustereot ja sellainen työ joka mahdollisti jatkuvan kuuntelun.

Kuuntelin siis töissä töitä tehdessäni koko Juicen tuotannon siihen asti (v -1984 / 1985 ) moneen moneen moneen kertaan. Halusin oppia yhä uudelleen ja uudelleen ymmärtämään Juicen sanoituksia eri tavoilla, eri merkityksissä.

Tekstit olivat aluksi ja jopa pitkään nuoren miehen ymmärryskyvyn äärirajoilla, ja aina vain kiehtovampia mitä useammein niitä kuunteli. Teksteihin pääsi sisälle niin monella tavalla, että monesti jäi sellainen hämmästynyt fiilis siitä mitä taas olinkaan oivaltanut.

Musiikki

Mutta tekstien lisäksi yhtäkkiä havahduin suuresti kuinka laadukasta ja voimakasta musiikkia Juicen tuotanko olikaan. Juice itse sanoi yhdessä haastattelussa itse että esiinnymme aina musiikki edellä, teksti on täydentävä osa. No, olkoon miten on, mutta musiikki joka 80 luvulla oli Juicen tuotannossa on todella laadukasta jopa livenä, jota se ei monella bändillä niin ollut. Oli jotenkin pysäyttävää yhtäkkiä huomata kuinka musiikki ikäänkuin kannattelee tekstiä.

Uskaltaisin osittain väittää että minulle rakentui oma musiinkin täyteinen identiteetti Juicen tuotannon sivutuotteena. En halua koskaan luopua siitä mitä olen saanut Juicen musiikista.

En voi, enkä pysty laittamaan jotain tiettyä kappaletta Juicen mittavasta tuotannosta puhuttelevammaksi kuin toista. 

 Juice Leskinen slam - myrkytyksen oireet (live 1981)

Juice Leskinen - Pieni Kalmistosarja

Juice Leskinen - Luonas kai olla saan (sanoilla)

Taustalla ajan henki sekä musiikki

On vaikea yrittää kertoa mille kaikki näytti tai kuulosti vuonna 1974 ollessani 14 vuoden ikäinen. En sitä niin tarkoin pystyisi edes muistamaan, vaikka joitain yksityiskohtia osaisinkin löytää.

Tämä ei ole suoranainen musiikkivideo, mutta erittäin hyvin taustoiltaan kuvaava kertomaan elämästä Helsingissä 1974

Päivä Helsingin Liikenteessä - Alkuperäinen vuodelta 1974

Tulevia kuuluisuuksia. Kirka

Kirka Babitzin  ( Kirill Babitzin )

Tämä Kirkan esitys oli sellainen puoliksi ja puoliksi. Kirka tunnettiin kyllä ja sitä kuunneltiin vaikka Muska ja Sammy sisaruksista olivat vähintään yhtälailla esillä. 

En laita Kirkan listahittejä jotka ovat jokaisen huulilla. Hänellä oli niin paljon muutakin.

MV Kirka Saat kaiken 1970

Kirka - Pikku veli 1972

Mamy Blue Kirka

Luulenpa että Kirkan esittämä käännösiskelmä Mamy blue soi vähintään yhtä paljon ellei loppujen lopuksi vuosien saatossa useamminkin radiosta kuin Pop Tops yhtyeen esitys, vaikka Pop Tops saavutti  aiemmin suuren suosion. Hubert Giraud sävelsi kappaleen 1970.

Omalle kohdalle Kirkan esittämänä Mamy blue oli kuin sieluni peili. Samaistuin kappaleen tunnelmaan jotenkin välillä liiankin syvälle. 

Kirka: Mamy Blue

Espanjalaisen Los Pop Tops -yhtyeen Mamy Blue nousi Suomen listojen kärkipäähän loppuvuodesta 1971. Helmikuussa 1972 ulkomainen versio komeili Suomen ykkösenä, Kirkan esitys puolestaan oli kakkosena.

Pop Tops - Mammy Blue (1971)

 

Sammy Babitzin ( Aleksandr ”Sammy” Babitzin )

Sammy Babitzin Daa-Da Daa-da. Jäänyt niin mieleen, niin mieleen. Ostin aikoinani jopa Sammy Babitzinin LP jossa tämäkin kappale oli. Muistan niin syvästi vieläkin sen hetken kun kuulin Sammyn autokolarissa menehtyneen.

Sammy Babitzin - Daa-Da Daa-Da (1972)

Nukketeatteri alkaa jossain aina uudestaan

Hän nukkeshown teki toivoen... / puhuttelevaa tekstiä ajan henkeen esitettynä. Tekstin sisältö on aivan ajaton. Laulu sopii nykypäiväänkin ihan suoraan.

Samaan tapaan esitetty "Kuin tuhka tuuleen" kertoo samoin ihmisen tavoista lähimmäistä kohtaan ja siitä miten pitäisi nähdä itsensä myös toisten silmin. Nukkeshow jäi aikoinaan sellaiseksi ikimuistoksi Sammysta. Muistan v 73 kun Sammy kuoli kolarissa. Tuntui jotenkin uskomattomalta että jonkun artistin kuolema kosketti 13 vuotiasta poikaa. Niin se vaan teki.

Pienen pojan nukkeshow

 Muska Babitzin  (Marija ”Muska” Babitzin ) 

Marija Muska Babitzin. Kukapa aikailainen ei muistaisi.

Krokotiili Rock

 Vicky Rosti

Virve Hannele "Vicky" Rosti.
Eipä taida aikalaistani olla joka ei olisi kuullut tarinaa Chicagon kuolemasta. Täysi-ikäisyyden huumaa, kosteita bileiltoja, discoa hmm hmmm .. joo. Menolipusta puhumattakaan. Mistä lie johtuu että lähes kaikki muistot näistä kappaleista liittyvät bileisiin ?? No niin vaan on.

Alla oleva video ei ole lainkaan aikakaudelta jolloin tapahtui ensi esitys. Mutta ajalta jolla oli silti vielä se sama kaiku.

Vicky Rosti - Kun Chicago kuoli

Leo Freeman

Soitteli tuossa aiemmassa Vicky videolla. En jaksa uskoa että joku aikalaisistani ei tietäisi tai tuntisi tätä kaveria joka ajeli dandemilla 

Freemanin tuotanto kuului sellaiseen lokeroon omassa elämässäni jolla oli pieni voima kääntää minua kuuntelemaan mitä musiikki oikeasti tarjoaa. Eli ei mikään suurin vaikuttaja mutta olinpa LP kasetin hankkinut autoon.

Kaksi lensi yli käenpesän oli just aikakautenaan omalle kohdallekin napilleen osuva teinirakkaustarina joka syttyi valtasi mielen hulluuteen asti, paloi roihulla ja loppui sitten johonkin mitä ei ymmärtänyt. Tyhjä tunne ja poukkoileva mieli "niin kuin oksaltani puhalletty pyy" . Ja niinhän siinäkin kävi että koko juttu piti taas romuttaa uusien juttujen osuessa kohdalleen.

Kaksi lensi yli käenpesän FREEMAN

Käyntikortti

 Nolo & Rähjä

Hyvin hyvin paljon merkityksellinen musiikintuottaja oman sisimpäni muokkaamisessa. Kertakaikkiaan sykähdyttävää tarjontaa syvällisellä pohjalla.

Suosittelen kuuntelemaan koko LP:n. On meinaan niin aitoa ja kertovaa kamaa. "Lumeen hukkunut, Milarca jne jne "

Muistan armeija aikana lomille lähtiessä automankassa oli aina Nolo & Rähjä C-kasetti valmiina, sitä ei todellakaan missattu.

Kyseinen LP kuului niihin jotka oli pakko omistaa, ja soittaa täydellä volymella "Kartsan kuningas"

Milarca "... Oli ystävyys kuin rotan katse likakaivon pinnalta ... "

Lumeen hukkunut " ... sinua eilen katselin pöydällä ruumishuoneen ... ...lumi satoi suoraan sun sydämeen, nyt näen sun lumeen hukkuneen" Puhuttelevaa tekstiä.

Milarca

Lumeen hukkunut

Kaseva

Kasevaa  ei voi olla mainitsematta. Uskallan väittää ettei kukaan musiikkian kuunnelleista aikalaisistani voi väittää ettei ole kuullut.

Kasevan mielenmaisema on ja oli kuin luettu minun ytimistäni. En uskalla numeroiksi laskea sitä olut tuopillisten määrää joita nautiskelin pelkästään Kasevan tahdissa. Hmmm Kouvolassa Mokka baarissa viikonlopun aloitus tapahtui todella usein tuopillisella olutta Kasevan tahtiin.

Kaseva- Tyhjää.1976

Mari

Eagles

Ei voi ohittaa. Ei vaan voi ohittaa. Tätäkään!!! Eagles, samoin kuten Santana kuuluivat nuoruuteen.

Hyvin merkityksellinen Hotel California  Löytyy edelleen soittolistaoiltani sekä tallenteena jota kuuntelen autossa usein. 

Eagles - Hotel California (Live 1977) (Official Video) [HD]

 Santana

Jos joku aikalaisistani väittää ettei ole koskaan kuullut Santanaa, en usko että hän on edes kuunnellut musiikkia.

Niin taiturimaista, niin syvää. Carlos Santanaa tuli kuunneltua enimmäkseen kotistereoista suuremmalla volymella ( Tai autossa boosterin hehkuessa )

Tuleepa mieleeni että kesätöistäni saaduilla palkkarahoilla ostin autooni Clarionin uuden autosoittimen ja sen lisäksi Panasonic vahvistimen kaiuttimineen jotta Santana kuuluisi paremmin. Oli mukava tunne kun auton hattuhyllyllä oli upotettavat Clarion kaiuttimet ja boosteri hönkäsi voimasointuja Santanasta.

Taianomaista soitantaa.

Samba Pa Ti

Bob Marley

Miksi jättäisin mainitsematta. Vaikka aluperin päätin että pyrin listassani pysyttelemään melko tarkasti kotimaisissa esiintyjissä, niin näitä nyt vaan ei voi jättää mainitsematta. Kotimaiset taisivat jäädä muutenkin jo vähemmistöön.

Huom! Bob Marleyn tuotannosta löytyy paljon hyvää annettavaa. Oli joskus pienen hetken kausi jolloin Bob Marley vallitisi koko kuuntelu maailmani. Muistan erään hetken arkielämästä. Autossani Toyota MK2 oli Starionin poppivehkeet ja vahvistin. Kasettina Bob Marley. Kyydissäni oli työkaverini joka harrasti rumpujen soittoa. Kesäpäivänä hiljaa ajaessamme hän paukutti käsillään ikkunan kautta auton kattoon tahteja. Tämä toistui useasti ja juuri tämän kasetin kohdalla. Myöhemmin tästä nuoresta Teijo nimisestä miehestä kehittyi hyvin kuuluisa rumpali.

Bob Marley & The Wailers - Stir It Up (Live at The Old Grey Whistle, 1973)

Hector

Hectorin pasifistinen sanoma, tai elämän näkemyksellinen kertoma tulkintoineen ei vaan jättänyt kylmäksi. Niin paljon ajankohtaan eri vuosilta osuvia tulkintoja. Siis kertakaikkiaan osuvaa sanontaa.

Kukapa ei muistaisi vähintään yhtä ellei kahta tai vähintään kolmea osuvaa kappaletta hänen tuotannostaan.

Hector - Lumi teki enkelin eteiseen

Joitakin kappaleita tuli kuunneltua todella paljon. Koko hela maailma kuului viikonloppujen vakiomusiikkiin

Koko hela maailma

Eppu Normaali

Eppujen 70 luvun tuotanto oli mukana varsinkin automusiikissa. Älä mene Njet njet oli varmaan kulutetuin Eppujen kappale nauhamankasta 70 / 80 luvun alkutaipaleella.

Njet Njet (2007 Digital Remaster)

Porin nuorisobändit

Nämä Porin bändit eivät enää kerenneet osumaan varsinaiseen nuoren ihmisen kehityskaareen.

Yö ja Dingo

Näiden tuotanto ei enää osunut suoraan niin minun sydämen sykkeeseen, ainakaan kokonaan samoille taajuksille, sillä olin jo villeimmän nuoruuteni jättänyt taakse. Mutta en voi silti kiistää etteikö jotakin osuvaa sieltäkin löytynyt.  Minulla oli noihin aikoihin  jo perhe sekä pikkuinen tytär. Elämän suunta oli jo lähtenyt omalle uralleen. Mutta en voi väittää, enkä usko etteikö vaikutusta olisi kaikella minkä kuulee. 

Sanotaanko nyt niin että kyllä noita Porin poikia tuli radiosta kuulleeksi aika paljon.

Ei ne pahempia olleet, varsinkin kummankin yhtyeen alun ensimmäiset kappaleet olivat aika hyviä. 

Sen verran kokemusta Live esiintymisestä on että pääsin kerran ilmaiseksi Lahdessa kaupungin maksamaan ilmaiseen koulukonserttiin jossa esiintyi Dingo. Äänentoisto sekä live toimitus oli varsin kehnot. Olin hetken aikaa salissa josta häippäsin vähin äänin pois. Ei sitä kestänyt kuunnella. Levyllä esitykset olivat selkeämpiä, jopa hyviä.

Yö yhtyettä en ole nuoruudessa livenä kohdannut, mutta varmaan enemmän kuunnellut kaiken kaikkiaan kuin Dingoa. Aikuisiällä olen Yön konsertissa käynyt.

Yö&Särkynyt Enkeli.

Dingo Autiotalo 1984

n

n