Tervetuloa jälleen Leksanettiin

Musiikki  Leif Kuismanen ) luotu käyttäen Suno.ai Äänen käsittely Audacity tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti NotebookLM kooste äänitiedostosta. Kirjoitusasu ChatGPT,
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.

Tällä kertaa ajattelin puhua vähän laidasta laitaan. Ensimmäisenä aiheena on ilmiö, jonka moni meistä tunnistaa: informaatioähky. Nykyään verkossa tulvii niin paljon tekstiä, videoita ja mielipiteitä, ettei kaikkea jaksa sisäistää tai seurata loppuun asti. Tämä johtaa siihen, että keskustelut perustuvat usein vain otsikoihin, eivät itse sisältöihin. Tieto vääristyy ja syvällinen ymmärrys jää puuttumaan.

Samalla kun ihmisten keskittymiskyky tuntuu heikentyneen – moni ei jaksa keskittyä edes muutamaa minuuttia – tarjolla on enemmän ja pidempää sisältöä kuin koskaan. Itseäni tämä ei erityisesti haittaa. Olen jo pitkään ylläpitänyt Leksanettiä ja huomannut, että kaikki eivät jaksa lukea tai kuunnella, mutta osa kuitenkin pysähtyy ja jopa ymmärtää, mitä haluan sanoa. Se riittää.

Viime vuosina olen kirjoittanut enemmän myös yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista. Tämä kumpuaa siitä, että päätökset vaikuttavat suoraan myös omaan elämääni – enkä ole ollut tyytyväinen siihen suuntaan, mihin yhteiskunta on menossa. Olenkin kokenut tarvetta puolustaa omaa näkökulmaani yhä voimakkaammin.

Ennen Sipilän hallituskautta en juuri kirjoittanut politiikasta. Silloin uskoin, että päätökset tehdään suurelta osin järkevästi ja rakentavasti. Myöhemmin kuitenkin huomasin, että monien poliittisten linjausten taustalla oli väittämiä, jotka eivät pitäneetkään paikkaansa. Esimerkiksi työttömyysturvan ja yrittäjyyden rajapinnassa tapahtui "selkeytystä", joka käytännössä johti siihen, että yhä useampi luokiteltiin yrittäjäksi – vaikka kyse oli käytännössä palkkatyöstä. Kutsuin ilmiötä "palkansaajittäjyydeksi".

Toinen esimerkki on keskustelu perintöverosta. Ajatus siitä, että vero poistettaisiin, kuulostaa ensisilmäyksellä hyvältä: ihmisille jäisi enemmän rahaa. Mutta käytännössä tämä hyödyttäisi vain suuria perintöjä – ei tavallisia perheitä, jotka eivät ole maksaneet veroa pienistä perinnöistä tähänkään asti. Veron poisto hyödyttäisi siis eniten varakkaita, eikä pienituloisia. Lopulta valtion tulot vähenisivät ja lasku lankeaisi jälleen heikoimmille.

Näistä syistä olen kokenut tarpeelliseksi ottaa voimakkaammin kantaa. En edusta mitään yksittäistä puoluetta, mutta oikeudenmukaisuus on minulle tärkein periaate. Ja nykytilanne ei sitä heijasta. Moni pienyrittäjä, yksinyrittäjä ja pienituloinen on jäänyt järjestelmässä heikompaan asemaan – ja kun heidän asiakkaansa ovat samassa veneessä, koko talousmalli alkaa yskiä.

Yhteiskunnan pitäisi toimia, ei pysähtyä. Mutta nyt mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että leikataan, leikataan ja leikataan – eikä mietitä, miten tuloja voitaisiin kasvattaa. On puhuttu suuryritysten houkuttelemisesta sijoituksilla, mutta samalla on unohdettu se, että tarvitsemme innovaatioita, koulutusta ja tulevaisuuden näkymien kehittämistä. On panostettava siihen, missä voimme olla hyviä ja kilpailukykyisiä.

Tämäkin kirjoitus on taas niitä pitkiä, joita harva jaksaa lukea loppuun. Mutta niille, jotka lukivat: kiitos. Teen näitä tekstejä, koska haluan sanoa asioita ääneen – joskus enemmän, joskus vähemmän. Aina on kuitenkin jotain, mikä sapettaa sen verran, että sanat on pakko saada ulos.

Lopuksi muutama sana tekoälystä. Käytän näitä sovelluksia paljon ja opiskelen jatkuvasti niiden mahdollisuuksia. Entisenä tietotekniikan asiantuntijana aihe kiinnostaa minua erityisesti. Tekoäly ei itsessään ole "älyä", vaan kielimalleihin perustuva järjestelmä, joka ennustaa todennäköisimpiä sanayhdistelmiä. Se ei takaa totuutta – aivan kuten Wikipediakaan ei ole aina täysin luotettava.

Tekoälystä voi saada paljon irti, mutta sen hyödyntäminen vaatii opiskelua ja ymmärrystä. Ja vaikka tekoäly tuottaa tekstin, ihminen on edelleen vastuussa siitä, mitä kysyy ja mihin tarkoitukseen tekstiä käyttää. Hyvä lopputulos vaatii edelleen ajattelua ja tarkkuutta.

Olen huomannut, että tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia. Vain kuukaudessa se voi muuttua huomattavasti – vaikka ulospäin näyttääkin samalta. Ja se antaa toivoa: ehkä tässä kaikessa kehityksessä on vielä mahdollisuus rakentaa jotain parempaa. Mutta se vaatii meiltä kaikilta vähän enemmän ajattelua, yhteistyötä ja rehellisyyttä.

Kiitos, että jaksoit lukea.

– Leksa