Kaksilla portailla, köyhien sekä varakkaiden.

KAKSILLA PORTAILLA: Suomesta on tullut maa, jossa köyhät tinkaavat ruoan hinnasta ja rikkaat nauttivat verohelpotuksista

( Tämä artikkeli on jatko osa artikkelille ei mennyt niin kuin piti. )

Analyysi: Orpon hallituksen politiikka on syventänyt kuilua köyhien ja rikkaiden välille – tältä näyttää arki kummallakin portaalla

Johdanto: Kaksi todellisuutta
Suomen talouskatsauksessa vuodelta 2025 hälyttää yksi piirre: kaksi rinnakkaista todellisuutta. Toisessa pienituloiset kamppailevat ruokakaupan alennushyllyjen äärellä, toisessa varakkaat suunnittelevat veronalennusten tuomaa lisärahantuloa. Tilanne ei ole sattuma, vaan seuraus systemaattisesta politiikasta. Taloustieteilijät ja sosiaalianalyytikot ovat yhtä mieltä: hallituksen toimet ovat koventaneet köyhyyttä ja raottaneet eriarvoisuuden kuilua.

"Meillä on käynnissä kokeilu, jossa mitataan kuinka kovaa köyhiä voi lyödä ennen kuin koko yhteiskuntarauha horjuu", tiivistää sosiaalipolitiikan tutkija Laura Kalliomaa Helsingin yliopistosta.

I. Taloudellinen turvattomuus: Kuilu ruokapöydässä

Köyhien arki: laskelmia ja luopumisia

• Ruokavalion köyhtyminen: Toimeentulotuen pudotessa jopa 345 euroon kuukaudessa 3, ruokakori on kutistunut perustarpeisiin. Ruokatutkimusten mukaan pienituloisten ruokavaliot ovat yksipuolistuneet: proteiinin ja vitamiinien puute on yleistynyt, ja terveyshaitat alkavat näkyä terveyskeskusjärjestelmän tilastoissa. Monilla perheillä on nyt vakioharjoitus: ruokakaupassa etsitään punalaputettuja alennustuotteita, ja liha korvataan halvemmilla hiilihydraateilla.
• Asumisen epävarmuus: Asumistuen leikkaukset 5 ja omistusasumisen tuen poistaminen ovat johtaneet häätöjen kasvuun. Kohtuuhintaisen asunnon jonoissa on jopa 3–4 vuoden odotusajat, ja monet pienituloiset joutuvat vuokralle markkinahintojen asuntoihin, joihin ei ole varaa.

Rikkaiden todellisuus: vaurautta ja varmuutta

• Verohyödyt käsinkosketeltavissa: Yli 10 000 €/kk tienaavat saavat veronkevennysten kautta jopa 5 800 € lisää käteen vuodessa. Tämä vastaa köyhän perheen vuosibudjetin suuruusluokkaa.
• Säästöt turvaverkonä: Varakkailla on säästöjä ja sijoituksia, jotka tarjoavat turvaa esimerkiksi terveysshokkien tai työttömyyden varalle. Varallisuus keskittyy yhä tiukemmin ylimpään tulokymmenykseen, mikä vahvistaa taloudellista epätasa-arvoa 6.

Taulukko 1: Kuukausittaiset erot köyhän ja varakkaan perheen taloudessa

Lähteet: 36

II. Työelämä: Epätasa-arvo syvenee työpaikoilla

Pienituloisten työmarkkinat: epävarmuuden kehä

• Työttömyyden kurjistavat ehdot: Työttömyysturvan leikkaukset, suojaosan poisto ja työssäoloehdon tuplaaminen 12 kuukauteen 5 ovat vaikeuttaneet työnhakua. Keskimääräinen työttömyysaika on pidentynyt, ja työttömien määrä lähestyy 1990-luvun laman tasoja.
• Pakkotyön uhka: Hallituksen työvelvoitepolitiikka uhkaa muuttaa sosiaaliturvan ehdolliseksi – ilmaisen työn tekemiseksi. Kriitikot varoittavat, että tämä heikentää palkansaajien asemaa ja syrjäyttää oikeita työpaikkoja.

Varakkaiden etu: joustavuus ja neuvotteluvallat

• Paikallisen sopimisen uudistus ja irtisanomissuojan heikentäminen hyödyttävät ennen kaikkea suuryrityksiä. Samalla ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto heikentää työntekijöiden neuvointiasemaa 5, mikä vaikuttaa erityisesti matalapalkka-aloilla.

III. Palvelut: Kaksi terveydenhuoltoa, kaksi koulutusjärjestelmää

Julkisten palveluiden rapautuminen

• Terveyskeskuksilla on kuukausien jonot perushoidon saamiseen. Leikkaukset ovat supistaneet henkilökuntaa ja lisänneet työtaakkaa. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittävyys on heikentynyt.
• Varhaiskasvatuksen yksityistämisessä 5 korkeamman sosioekonomisen taustan lapset keräävät edut, kun taas heikommassa asemassa olevat jäävät heikosti resurssoituihin julkisiin palveluihin.

Yksityisten palveluiden nousu

• Varakkaat voivat hyödyntää esimerkiksi Kelan korvaamia yksityislääkäripalveluita ilman jonotusta. Tämä luo epätasa-arvoisen "ohituskaistan" julkisen terveydenhuollon rinnalla. Samalla koulutusleikkaukset (200 miljoonaa euroa 2024–2026) heikentävät koulujen resurssia, mikä pakottaa varakkaat perheet ostamaan yksityisiä lisäpalveluita.

IV. Sosiaalinen vastakkainasettelu: "Laiskat" vs "etuoikeutetut"

Hallituksen viestinnän vaikutus

• Hallituksen representaatio "työttömistä laiskoina" ja sosiaaliturvan "löysänä" on syventänyt vastakkainasettelua. Köyhät kokevat itsensä syyllistetyiksi ja yhteiskunnan hylkäämiksi.
• Samalla varakkaat perustelevat etujaan "yhteiskunnan kannattajina". Tämä polarisoiva diskurssi on nähtävissä myös somekeskusteluissa ja perheiden välisissä riidoissa.

Todellinen hinta: lapset ja nuoret

• Yhdeksännes suomalaisista lapsista elää pienituloisissa perheissä 3. He kokevat eriarvoisuuden konkreettisesti: koulureissut, harrastusten puute, perhelomien mahdottomuus.
• Nuoret aikuiset (18–29-vuotiaat) ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. Heitä kohdellaan "kokeiluvälineinä" työvoimapoliittisissa uudistuksissa.

Kuvitteellinen haastattelu: Marianna, 38v, yksinhuoltaja
"Kun laskin viime kuun menot, tajusin, että minulla ei ole varaa ostaa tomaatteja. Tomaatteja! Sitten kuulin, että joku toisella puolella kaupunkia sai 5000€ veronpalautuksia. Tuntuu kuin asuisimme eri maissa."

V. EU:n rooli: Mahdollisuudet ja velvoitteet

Unohdetut mahdollisuudet: ESR+ ja koheesiorahat
Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) on tarkoitettu juuri köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen 5. Suomi ei kuitenkaan ole hyödyntänyt näitä varoja riittävästi sosiaaliturvan vahvistamiseen. Rahastosta voitaisiin kattaa esimerkiksi:

• Koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia pitkäaikaistyöttömille
• Lasten köyhyyden ehkäisyohjelmia
• Peruspalvelujen vahvistamista heikentyneillä alueilla

Kansainväliset velvoitteet uhattuna
Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja ILO-sopimusten rikkominen 5 on asettanut Suomen kansainväliseen haaviin. Työoikeusasiantuntijat varoittavat, että lakko-oikeuden rajoittaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen ovat johtaneet Suomen luokitteluun "työntekijöiden oikeuksien heikosti toteutuvana" maana.

Yhteenveto: Miten kurjistumisesta päästään?

Konkreettiset toimenpiteet

1. ESR+-varojen käyttöönotto: Kohdennetaan EU-rahoitusta köyhyyden ehkäisyyn ja koulutukseen 5.
2. Progressiivisen verotuksen palautus: Tasapainotetaan verokuormaa niin, että suurituloiset kantavat oikeudenmukaisen osuuden.
3. Lapsikeskeinen politiikka: Otetaan käyttöön lasten köyhyyttä ehkäisevä lapsitakuu.
4. Työehtosopimusten kunnioittaminen: Palautetaan ammattiliittojen neuvotteluvalta ja työntekijöiden oikeudet.

Tulevaisuus: Kaksi skenaariota

• Jos nykytrendi jatkuu: Köyhyys syvenee, eriarvoisuus kasvaa, ja sosiaalirauha on uhattuna. 1990-luvun lama näyttää hyvältä.
• Jos politiikkaa muutetaan: EU-varojen hyödyntäminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden priorisointi voivat tasata portaita.

Kuten yhdeksäs koheesiokertomus toteaa 2, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ei ole este kilpailukyvylle, vaan sen edellytys. Suomi on nyt valitsemassa, kumman portaan uskoo tulevaisuuteen.

Jatkalukemista:

• Euroopan parlamentin koheesiokertomus 2025 2
• Lapsiperheköyhyys tilastoina 3
• ESR+:n uudet mahdollisuudet 5