"Hyvin polkee vaari, vaarilla on Jaguaari" eli Uniper polkee ja polkee yhä uudelleen ja uudelleen.
Uniper-tarina on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo vuodesta 2013 ja huipentuu vuoden 2022 miljarditappioihin. Lähdemateriaalin mukaan tapahtumaketju eteni seuraavasti:
///
Miksi tämä case ts juttu on esillä juuri nyt??? Vastaus liittyy oravaan.
.
Orava joka pelasti päivän (ainakin melkein)
Kaikki alkoi siitä, kun eräänä harmaana aamuna poliittisen viestinnän kellarissa joku keksi nerokkaan idean: “Tarvitaan orava.” Ei mikään tavallinen orava, vaan sellainen, joka juoksee juuri oikealla hetkellä ruudun poikki, heilauttaa häntäänsä ja saa ihmiset unohtamaan sen, mitä he olivat juuri ajatelleet kysyä.
Siinä se sitten oli — pieni, pörröinen kriisinhallinnan konsultti. Kun asiat alkoivat näyttää pahalta, orava nostettiin pöydälle kuin taikatemppu. “Kato orava!” huudettiin, ja kansa kääntyi katsomaan. Ja kas kummaa: hetken ajan Garden‑kohun numerot, Uniperin miljardit ja poliittiset vastuut näyttivät vähemmän raskailta, kun huomio kiinnittyi siihen, miten söpösti orava pureskeli käpyä.
Orava ei tietenkään tiennyt olevansa osa strategiaa. Se vain teki oravan hommia: juoksi, rapisi, näytti viattomalta. Mutta jollain mystisellä tavalla se onnistui muokkaamaan mielialoja. Ihmiset alkoivat puhua oravasta, eivät ongelmasta. Ja kun keskustelu siirtyi oravaan, joku jossain saattoi huokaista helpotuksesta.
Näin syntyi legendaarinen kato orava ‑taktiikka — viestinnän kevytversio, jossa kriisin keskelle tuodaan pörröinen sivujuonne, jotta varsinainen asia ei näyttäisi niin pahalta. Ja kuten historia osoittaa, joskus se jopa toimii. Ainakin hetken.
///
1. Alkupiste: Caruna-kaupat (2013)
Koko Uniper-sotkun katsotaan saaneen alkunsa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana.
- Sähköverkkojen myynti: Valtionyhtiö Fortum halusi myydä sähköverkkonsa ulkomaisille sijoittajille. Kaupan siunasivat pääministeri Katainen ja silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.).
- Vakuuttelu hintatakuusta: Vapaavuori ja Katainen vakuuttivat kansalle, ettei myynti nostaisi sähkön siirtohintoja, mikä osoittautui myöhemmin virheelliseksi arvioksi.
- Miljardikassa: Kaupan seurauksena syntyi Caruna, ja Fortum sai kassaan miljardeja euroja, joille yhtiön johto etsi uutta sijoituskohdetta.
2. Investointipäätös: Uniperin valtaus (2017–2018)
Sijoituspäätös saksalaiseen energiayhtiö Uniperiin tehtiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.
- Poliittinen siunaus: Fortum päätti sijoittaa Caruna-kaupoista saadut varat Uniperiin, joka operoi vahvasti fossiilisilla polttoaineilla ja venäläisellä kaasulla.
- Avainministerit: Kaupan tapahtuessa valtiovarainministerinä toimi Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministerinä Mika Lintilä (kesk.). Lähteiden mukaan ministerivaliokunta painosti Fortumia tekemään nopean sijoituspäätöksen.
- Varoitukset sivuutettiin: Oppositiopuolueet (vasemmistoliitto ja vihreät) varoittivat jo tuolloin investoinnin Venäjä-riskistä, mutta hallitus antoi kaupalle poliittisen siunauksen.
3. Enemmistöomistus (2019)
Rinteen/Marinin hallituskauden alussa Fortum kasvatti omistusosuuttaan Uniperista ja nousi sen enemmistöomistajaksi syksyllä 2019.
4. Kriisin puhkeaminen (2022)
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 romutti Uniperin liiketoimintamallin.
- Kaasun hinta-ansa: Putinin Venäjä katkaisi kaasutoimitukset, ja Uniper joutui ostamaan korvaavaa kaasua vapailta markkinoilta ennätyskorkeaan hintaan.
- Massiiviset tappiot: Uniper oli sitoutunut myymään kaasua asiakkailleen vanhoilla, kiinteähintaisilla sopimuksilla, minkä vuoksi yhtiö teki tappiota jopa 50–120 miljoonaa euroa päivässä.
- Pelastusyritykset: Tammikuussa 2022 Fortum antoi Uniperille 8 miljardin euron pelastuspaketin, mutta sekään ei riittänyt.
5. Irtautuminen ja miljarditappioiden realisoituminen (Syyskuu 2022)
Kriisin siivoajaksi ja neuvottelijaksi joutui Marinin hallituksen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
- Kansallistaminen: Fortumilla tai Suomen valtiolla ei ollut varoja tai halua sijoittaa Uniperiin kymmeniä miljardeja lisäeuroja.
- Kauppa Saksan kanssa: Fortum myi osuutensa Saksan valtiolle 0,5 miljardilla eurolla. Saksa joutui puolestaan sijoittamaan yhtiöön kymmeniä miljardeja pitääkseen sen pystyssä.
- Loppulasku: Uniper-seikkailusta koitui Fortumille ja suomalaisille veronmaksajille yhteensä noin 6 miljardin euron tappiot.
6. Poliittinen jälkipeli ja "Kato orava" (2026)
Vuonna 2026 puhjenneen Garden Helsinki -kohun myötä Uniper on noussut takaisin julkiseen keskusteluun.
- Huomion siirtäminen: Lähdemateriaali kuvaa, miten nykyiset hallituspuolueet (Kokoomus ja Perussuomalaiset) ovat käyttäneet Uniper-vertausta ja Tuppuraisen syyttelyä keinona viedä huomiota pois Garden-hankkeen päätöksenteon epäselvyyksistä. Tätä kutsutaan lähteissä nimenomaan "kato orava" -taktiikaksi.
- Vastuukysymys: Hallituspuolueet yrittävät syyttää demareita tappioista, kun taas oppositio muistuttaa, että virheet tehtiin investointivaiheessa Kataisen ja Sipilän hallituksissa, joissa nykyiset kärkipoliitikot olivat itse päättämässä asioista. Kuinkas muutenkaan.
