Pelko se on joka polulla pitää
ja siksi aluksi hieman lainattua ja lopuksi omia pähkälyjäni.
Valtionvelka
( katson oikeudekseni muokata sekä lisätä aineistoa artikkeliin ominpäin koska tahansa )
Hallituskaudet 17.4.2003 lähtien Lähde Hallitukset aikajärjestyksessä (valtioneuvosto.fi)
68 Jäätteenmäki Keskusta
69 Vanhanen Keskusta
70 Vanhanen Keskusta
71 Kiviniemi Keskusta
72 Katainen Kokoomus
73 Stubb Kokoomus
74 Sipilä Keskusta
75 Rinne SDP
76 Marin Sdp
Valtionvelan kehitys
| 2003 | 63 320 | 41,7 % |
| 2004 | 63 788 | 40,2 % |
| 2005 | 60 044 | 36,5 % |
| 2006 | 58 904 | 34,1 % |
| 2007 | 56 068 | 30,0 % |
| 2008 | 54 382 | 28,0 % |
| 2009 | 64 281 | 35,4 % |
| 2010 | 75 152 | 39,9 % |
| 2011 | 79 661 | 40,2 % |
| 2012 | 83 910 | 41,7 % |
| 2013 | 89 738 | 43,9 % |
| 2014 | 95 129 | 46,0 % |
| 2015 | 99 807 | 47,2 % |
| 2016 | 102 352 | 47,0 % |
| 2017 | 105 773 | 46,7 % |
| 2018 | 104 973 | 45,0 % |
| 2019 | 106 368 | 44,3 % |
| 2020 | 124 833 | 52,5 % |
| 2021 | 128 696 | 51,2 % |
| 2022 | 141 628 | 51,6 % |
Velanotto ei ole ihan eilisen asia. Se kuuluu valtiontalouteen
Suomen valtio on ottanut velkaa 1800-luvulta asti
Lähde Valtion velanhallinta – Faktoja valtionvelasta (valtionvelka.fi)
Lainanotollaan Suomi on rahoittanut infrastruktuuri-investointeja, tukenut Suomen Pankin valuuttavarantoa ja tuonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan. Suomen velkaantumiseen ovat vaikuttaneet myös sodat ja talouskriisit sekä esimerkiksi väestökehitys.
Alla olevasta, vuodesta 1980 alkavasta aikasarjasta erottuvat 1990-luvun lama, finanssikriisin alku (2009) sekä koronakriisi (2020–21) sellaisina hetkinä, jolloin Suomen valtionvelka on kasvanut nopeasti.
* Tilastokeskus teki kesäkuussa 2022 menetelmämuutoksen, joka kasvatti julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Uuden menetelmän mukaan laskettu velkasuhde oli 5,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vanhalla menetelmällä laskettuna vuonna 2021. Muutos on kuvattu tiedotteessa Rahoitustilinpidon tilastoissa poikkeuksellinen revisio 28.6.2022 julkistuksissa. Syynä ARA-lainojen käsittelyyn tehty menetelmämuutos. - Tilastokeskus (stat.fi)
n
Kokoomus ottanut eniten velkaa
Eli pääministeripuolueista Kokoomus on ottanut eniten velkaa, heti perässä SDP ja Keskusta. Näillä tilastoilla en pysty ottamaan kantaa, että mikä hallituspuolue olisi eniten ottanut velkaa.
On hyvä myös muistaa, että velalla rahoitetaan asioita, joihin meillä ei ole varaa sillä hetkellä. Velka itsessään ei ole paha, mikäli sen velan maksaa joskus pois. lähde: Vähän parempaa tilastoa siitä kuka on valtion velkaa nostanut. : Suomi (reddit.com)
Kuka lainaa Suomen valtiolle
Valtion velanhallinta – Kuka lainaa Suomen valtiolle? (valtionvelka.fi)
Valtiolla ei ole täydellistä kuvaa valtionvelan sijoittajista eli tahoista, jotka lainaavat Suomelle. Paras arvio valtionvelan sijoittajapohjasta saadaan uusien liikkeeseenlaskujen sijoittajajakaumia tarkastelemalla. Valtiolla on tieto uuden lainan tarjouskirjan kokoonpanosta. Tämän pohjalta se julkaisee tiedot lainan alueellisesta jakaumasta ja sijoittajatyypeistä. Joukkovelkakirjat vaihtavat kuitenkin omistajaa useaankin kertaan jälkimarkkinoilla ennen erääntymistään. Näistä omistajanvaihdoksista liikkeeseenlaskijalla ei ole tietoa.
Mista rahat velan korkojen maksamiseen
Tuloja valtio saa lähinnä keräämistään veroista ja jonkin verran myös esimerkiksi keräämistään maksuista ja omistamiensa osakkeiden tuotoista. Lähde: Suomen valtiontalous – Wikipedia
Suomen valtiontalous tarkoittaa Suomen valtion tulojen ja menojen määrää ja rakennetta. Tuloja valtio saa lähinnä keräämistään veroista ja jonkin verran myös esimerkiksi keräämistään maksuista ja omistamiensa osakkeiden tuotoista. Jos tuloja on enemmän kuin menoja, valtiontalous on ylijäämäinen, ja jos tuloja on vähemmän kuin menoja, talous on alijäämäinen. Valtiontalouden alijäämää voidaan pienentää esimerkiksi karsimalla menoja tai keräämällä riittävästi veroja tai muita tuloja. Jos näin ei tehdä, valtion on otettava alijäämän verran lainaa.
"
Velkalukuja käytetään mediassa retorisina välineinä herättämään mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä.
Valtion velkaantuminen on usein tapetilla politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Monilla on asiasta mielipide, mutta harvoin puheenvuoroista välittyy keskustelijoiden syvällinen asiantuntemus tai analyysi. Sen sijaan aihe herättää vahvoja tunteita. Olemme käsitelleet tätä teemaa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa, jossa velkatilastojen sekä määrällisen ja laadullisen tekstianalyysin avulla osoitimme, että puheet ja tilastollinen todellisuus eivät velkakeskustelussa useinkaan kohtaa.
... Julkinen velka onkin ilmeisesti hyvin toimiva vaaliteema, jonka retorinen vaikuttavuus perustunee pääasiassa kahteen ominaisuuteen: Toisaalta se on niin abstrakti ja vaikeasti hahmotettava asia, että suuren osan lukijoista tai kuulijoista on vaikea suhtautua sitä koskeviin lausuntoihin aidon kriittisesti. Toisaalta – tai juuri tämän vuoksi – julkinen velka yhdistyy mielikuvissa yksilöiden velkaa koskeviin kulttuurisiin ideaaleihin ja mielikuviin. ...
...Usein käsitteitä julkinen velka ja valtionvelka käytetään yleisessä kielenkäytössä synonyymeinä, vaikka ne eivät sitä ole.
"
Omia pähkäilyjäni
Nämä ovat minun omia päätelmiäni.
Velka aiheuttaa veronkiristyspaineen. Tämän päivän velka on mahdollista olla huomisen veronkorotus. Onkin hyvin tärkeää huolehtia siitä että valtion sisämarkkinat toimivat takkuilematta jotta yritysmaailmalla on esimerkiksi kyvykkyytä huolehtia ulkomaanmyynnistä, samoin sisämarkkinoiden kasvu voi tuottaa verokertymää. Samoin erilaiset veropohjat on pidettävä kunnossa sekä maksukykyisinä. On tukittava rahansiirrot veroparatiisisaarille yms siirtoihin joissa maksukyky ( ts kansan ostovoima ) siirtyy ulkomaiselle pohjalle.
Suomi ei ollut mitenkään hälyttävässä velkatilanteessa Marinin hallituskauden päätteeksi. Luottoluokitus on AAA ja Suomen valtionvelka oli vuoden 2022 lopussa arviolta 51,6 % BKT:sta. Tämä on erinomainen luku, kun verrataan Eurooppalaisia valtioita keskenään. Yrityksiä tuettiin huimilla summilla koronan aikana, mutta eipä tullut konkurssiaaltoa ja työpaikat säilyivät.
Velkatilanteen korjaamisen yhtälö on kovin yksinkertainen: menot pitää painaa tulojen tasolle ja/tai tuloja on lisättävä. Tämä tarkoittaa myös menojen vähentämistä. Se ei ole mukavaa eikä helppoa – mutta mahdollista ja vastuullista se on. On huolehdittava menoja leikatessa ettei vahingoiteta sisämarkkinoita. Suoranaisilla veronkiristyksillä lisätulojen kerääminen on epäviisasta, koska Suomessa on jo melko korkea veroaste vaikkei läheskään korkein ja veronkorotukset väärässä paikassa heikentävät kasvua, joka entisestään laskee talouden suorituskykyä.
On nähtävä selvänä, että mitä voimakkaampaa talouskasvua saadaan aikaiseksi, sen helpommaksi velkahaasteen ratkaisu käy. Talouskasvun vauhdittaminen on oltava tavoitteena mutta sekään ei tapahdu ilman rohkeita uudistuksia. Näistä huolimatta menoihin täytyy puuttua työhyvinvointia heikentämättä. Työhyvinvoinnin heikentäminen alentaa työn tulosta ja sitä kautta yritysten sekä työntekijöiden verokantoa..
Euroopan arvoihin verrattuna velkaisuusasteemme on kuitenkin hieman keskiarvoa alhaisempi. Työllisyysaste on tai vähintään olisi verrattava kokoaikaistyöllä, tai yleensäkin työllä jonka palkalla voi elää ilman tukia joka on korkeampi meillä kuin Ruotsissa tai Tanskassa.
Velanmaksukykyä on katsottava pitkällä tähtäimellä. Ei saa sortua lyhytaikaisiin äkillisiin korjausliikkeisiin jotka lopunperin voivat vahingoittaa tulevaisuuden maksukykyä. Koulutus, terveys, hyvinvointi on pidettävä kunnossa myös kurjina aikoina. Osaaminen ja koulutus etenkin on pidettävä hyvällä taolla ettei käy niin ettei meillä olisi enää tarvittavaa osaamista. Julkisen talouden tasapainottamisen paras lääke on inhimillinen kasvu. Kasvun perusteeksi on oltava hyvä koulutuspohja.
Pienituloisten olotilan heikentäminen leikkaamalla etuisuuksia ei luo talouskasvua vaan eriarvoisuutta. Eli ns kerjäläismentaliteettia jolla on vahvat varjopuolensa yleisen maksukyvyn eli ostovoiman heikentymisenä, terveydellisillä seikoilla, rauhattomuuksina..
Velkaa on tietyllä tavalla aina osattava verrata BKT arvoihin. Valtion velka suhteessa BKT:hen kasvoi yli muiden pohjoismaiden Kataisen ja Stubbin (molemmat kok.) hallitusten aikana. Sipilä (kesk.) sai käännettyä velkaantumisen tosin voimakkailla leikkauksilla sekä myymällä valtion omaisuutta ja Rinne (sd.) sekä Marin (sd.) jatkoivat siihen nähden maltillisesti.
Sipilän "hallituksen poltetun maan" taktiikan jälkien korjaaminen velkarahalla muun talouspolitiikan ohella, on ollut hyvin vaatimatonta. Eli n. 30 miljardia. Kun sitä vertaa aiempien hallitusten ns. normaalioloissa ottamiin, pahimmillaan 50 miljardin lainoihin, niin Marinin hallitusta ei voi asioihin suhteutettua syyttää aiheettomasta velkaantumisesta.
Vaikka Sipilän hallitus saikin jollakin tavoin ajateltuna velkakierrettä hillittyä tapahtui sekin kuitenkin velkaa ottamalla sekä heikompiosaisten etuuksia leikkaamalla. Monissa kohdissa ns poltetun maan taktiikka oli velanottotarpeen siirtämistä tulevaisuuteen.
Sipilän hallituksen aloittaessa velkaa oli 100miljardia. tuosta summasta lähes puolet, eli 47 miljardia oli Kataisen hallituksen ottamaa velkaa. Sipilä uhosi pistävänsä "taseet töihin" ja lopettaa velkaantumisen, mutta hänen hallituksensa lopussa velkaa oli otettu lisää ja se oli 107 miljardia. Ei pidä unohtaa sitäkään että tuolla velkarahalla maksettiin mm. 5%:n ylimääräinen yrittäjävähennys jonka summa oli n.300.000€/vuosi. Sanomattakin on lie selvää, että sama määrä verotuloja jäi tuolloin saamatta (n. 1,2 miljardia).
n
Lukusuositus
"Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori kertovat. Vaikka väite kuulostaa raflaavalta, se perustuu markkinatalouden luonteeseen."
n
Etuudet ja tuet on rahoitettu valtion velkarahoituksella, vaikka Sipilä ja Petteri Orpo vaalipuheissa nyt muuta väittävät. Hallituksen ensimmäisellä valtakaudella vuonna 2015 valtion velka oli vajaat 100 miljardia euroa ja tämän vuoden helmikuun lopussa noin 107 miljardia euroa. ...
...."Sipilän hallitus on tehnyt tällä vuodelle hämmästyttävän vaalibudjetin, jonka mukaan valtion nettolainanoton tarve on 1,7 miljardia euroa, toteaa Valtiokonttori. Jokainen voi miettiä, keneltä rahat on otettu ja ketkä ne ovat saaneet"....
Vake Oy oli eräs Sipilän hallituksen keino saada velanotto näyttämään hillitylle velanotolle.
Sipilän "Taseet töihin" kaudella ts "poltetun maan taktiikka" kaudella perustettiin eduskunnan budjettivallan ohi toimiva Vake Oy. Sinne siirrettiin myytäviksi tarkoitetut valtion omistukset, ja myynnistä saadut rahat päätettiin jättää yhtiöön eli eduskunnan budjettivallan ulkopuolelle. Vakeen siirretiin pesämunaksi 100 miljoonaa euroa ja sitten Vakeen siirrettiin ainakin valtion omistamat Altia, Kemijoki, Nordic Morning ja Raskone sekä osaomistukset Arctivasta, Nesteestä, Posti Groupista ja Vaposta. Raskone myytiin noin puoleen hintaan maaliskuussa 2018. Sipilän hallitus myi enemmän valtion omaisuutta kuin Stubbin ja Kataisen hallitus. Lisäksi Vakeen siirrettiin 8,3% Nesteen osakeomistuksesta jotka lahjoitettiin Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle eli Itlalle (922 168 polttoainevalmistaja Nesteen osaketta). Potti oli arvoltaan n 50 miljoonaa euroa. ( myöhempänä arvona n 2 miljardin) euron verran. Taseet ”tekivät töitä”, silti valtio velkaantui tasaiseen tahtiin ja kansalta yhä leikattiin.
Mielestäni tällainen "velanhoito" ei ole kovin pitkäjänteistä toimintaa jossa myydään tuottavaa omaisuutta pois jopa alihinnalla. valtion omaisuus eli kansalaisten valtiollinen omavaraisuus hupenee näennäisellä velanhoidolla aiheuttaen jopa myöhempää ajankohtaa ajatellen lisävelanoton tarvetta. Pitkälle ajatellen jopa huonoa johtamista. Tätä kurjuuden maksimoinnin sotkua jäi korjattavaksi tulevalle Rinteen/ Marinin hallitukselle, sekä vielä sen jälkeenkin.
Velalla pelottelu on ennen kaikkea kuitenkin politiikkaa
Velalla pelotteleminen tehoaa erityisesti aina niihin äänestäjiin jotka luulevat valtion toimivan samalla tavalla kuin yksityistaloudet. Yksityistaloudessahan velkaa otetaan vaikkapa auton ostamista varten varten, velka maksetaan ajallaan pois ja sitten ajellaan auton loppuikä ennen poismyyntiä velattomalla autolla. Tai asunto lienee autoa parempi vertaus yksityistalouteen, koska nykyisin autoja myydään jo pois vaikka vanhaa velkaa on vielä jäljellä. Siitä huolimatta valtio ei toimi samalla tavalla, sillä se ei koskaan maksa kaikkia velkojaan pois, ei ole aikeissakaan, vaan maksaa entisiä ja ottaa uutta velkaa, hoitaa velkatalouttaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tärkeintä on velan suhde bruttokansantuotteeseen. Tämä seikka "unohtuu" aina silloin kun velalla aletaan pelottelemaan. Esimerkiksi vuoden 2016 suhde 47% vrt 2022 51,6% ero on +4,6% josta on huomoitava kesäkuussa 2022 uuden laskenta menetelmän mukaan laskettu velkasuhde lukuarvona oli 5,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vanhalla menetelmällä. Julkisuudessa on kiinnitetty vähän huomiota siihen, että nyt myös Valtion asuntorahaston eli ARAn korkotukilainat katsotaan julkiseksi velaksi. Tämä muutos on nostanut Suomen ns. EDP-velan määrää lähes 16 miljardilla eurolla. Tämä nykyinen määrittely muutos nosti velan BKT-suhdetta 5,9 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 tasossa. Siis se, mitä nyt nimitetään julkiseksi velaksi, sisältää nyt myös yksityistä velkaa, suomalaisten kotitalouksien asuntovelkaa pankeille.
Euromääräistä velkaa tärkeämpi tunnusluku on siis velan suhde talouden kokoon, mitä kuvaa parhaiten bruttokansantuote. Absoluuttinen velkamäärä voi hyvin kasvaa, jos bkt kasvaa vastaavasti kasvaa yhtä paljon. Tällöin velkasuhde eli tosiasiallinen velkaantuneisuus ei muutu.
Lisäksi tietysti pitää kysyä oleellinen asia mihin sitä velkarahaa käytetään. Esimerkiksi velalla voidaan tukea kansan hyvinvointia, ostovoimaa, (maksukykyä) ja terveyttä, tai vastaavasti jyrkästi päinvastoin sanoen sillä voidaan tukea välillisesti tai päinvastoin liki suoraan veroparatiiseja. Esimerkkinä ajatuksena jälkimmäisestä jos otetaan valtionvelkaa verokevennyksiin joista niiden prosentuaalinen jakotapa hyödyttää suurituloisia vaikuttamatta siten käytännössä ostovoimaan ( ts yksityisen maksukykyyn ) juuri ollenkaan, puhumattakaan kansantalouden kohottamisesta johon sillä lienee vielä pienempi vaikutus.
On väitetty ja sanottu että vain persut ovat populistipuolue. Tätä väittämää en lähde kumoamaan sen kummemmin kuin kohottamaankaan. Sen sijaan luulen näkeväni että myös kokoomus on erityisen voimakkaasti populistipuolue. Onhan vanha populistinen vaalislogani vielä muistissa : "Kokoomus on työväen puolue" ?? Muistaako kukaan.
Aina voi ratsastaa vakavalla asialla.
Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut on politiikassa olemassa todellisia voimakeinoja saada ihmiset pelon valtaan. Ilmastokriisi on pelkästään jo sanana ihan selvää sinänsä oikealla sekä vakavallakin asialla ratsastamista. Ilmastonmuutos tapahtuu, eikä ole missään milloinkaan vielä selvitetty täysin millä seikoilla sitä voisi nopeasti ihmisten toimilla hillitä. Mutta vakava kiiruhtamisen tunne on luotu päällimmäiseksi jolla sitten voi sujauttaa itsensä "tärkeäksi " poliittiselle alustalle. Kun tämän keinon sekä kokoomukselle ah niin rakkaan yritysmaailman talousahdinko kiteytettynä sanoihin ilmastonmuutos ja valtionvelka. Se on menoa se. Olisko tämä jotenkin populistista? Vastaan esittämääni kysymykseen mielelläni "On".
Kumpikin asioista ilmastonmuutos, valtionvelka, omaa oman tärkeysluokkansa, mutta poltitiikassa kyse on lisäksi paljon vielä muusta. Tai joskus jopa tuntuu ettei lopulta olekaan muusta kuin politiikasta.
Perussuomalaiset ratsastivat ihan samoin kuin kokoomus valtionvelalla ja vihreät väittämällä esimerkiksi energianhinnan olevan vihreän siirtymän syytä, vaikka näin ei ole. Perussuomalaiset käyttivät monissa kohdin ns kansanomaisempia oikoteitä kuten bensanhinta, sähkönhinta jne jne. Moneenkaan esittetyihin seikkoihin ei ole edes mahdollista vaikuttaa suoraan saati epäilen että onko todellisuudessa edes haluakaan.
Kun pelottelu on onnistunut
On aika kertoa ne uhkaillut toiminpiteet joilla asioista selvitään ja laitetaan "Suomi kuntoon" tai jopa "Pelastetaan Suomi" Perussuomalaiset luottivat iskulauseisiin bensan, ruuan ja sähkön hinnan alentamisesta, vaikka maan hallitus ei niitä kuitenkaan hinnoittele. Kokoomus oli miltei rehellineni, sillä se lupasi suoralla puheella leikata köyhiltä ja antaa rikkaille.
Puolueilla on omat vaaliohjelmansa jonka mukaisesti he vastaavat kysyjille. Perussuomalaisilla ei ainakaan tällä kertaa ollut varsinaista vaaliohjelmaa joten heidän oli huomattavasti helpompi esittää argumentteja kulloinkin sopivaksi katsomiin tilanteisiin. Kokoomuksen velkapelottelu oli pitkän linjan suunnitelmallinen agenda. Huolimatta historiastaan ja siitä että historian aikana Kokoomus on ollut suurin velanottaja. Sitäkään ei muistella vaalipuheissa että kokoomus itse oli hallituskauden velat hyväksymässä mutisematta. Kokoomus vaati vielä lisävelanottoa koronatukiin kuinkas muutenkaan, nehän olivat yritystukia. Korjatakseen velkakierteen kokoomus lupasi rehellisesti leikata köyhien tukia ja antaa rikkaille veronkevennyksiä. Luulenpa että jos leikkauksilla ei saada tarpeeksi rahaa, niin veronkevennykset hoidetaan velkarahalla kuten aiemminkin kokoomuksella on ollut tapana tehdä.
Puolustellakseen leikkauksia esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamiseksi ilmestyy ihan varmasti uusia keksittyjä "Sossu Tatuja" entisten keksittyjen tarinoiden lisäksi sekä sun muita tekaistuja tuetun elämän tarinoita ihmisistä jotka suorastaan ihmepelastuvat juuri näiden leikkaus- ts. sopeuttamistoimien ansiosta. Sillä ei ole mitään väliä onko tarinalla edes hitustakaan totuudenperää, ei ainakaan vielä ole ollut. Pääasia että se tietylle ryhmälle muutoin on uskottava. Olihan Sossu Tatun tarinassakin ihan selviä virheitä jotka olisivat olleet käytännössä todellisessa elämässä mahdottomia.
Kokonaisutta ajatellen on ne uhkailut sekä esille jo tulleet seikat todella jäätävää kuultavaa. Tavoitteet ovat kaikkea muuta kuin duunarille hyvinvointia. Se on käsi todella syvällä duunarin taskussa jotta rikkailla olisi enemmän. Lainaan näkemääni lausetta "Pitäkää lompakostanne kiinni!" , on muistettava että oikeistohallituksen käsi on todellakin toisen taskussa, jos tasku on duunarin tai köyhän omistuksessa.
Tulevan hallituskauden aikana tulemme kuulemaan mitä erilaisempia sanaleikkejä joilla heikompiosaisilta leikkaamista kutsutaan. "Sopeuttaminen", "kannustinloukku", "indeksijäädytys", "valinnanvapaus" jne jne
Valtionvelka on kasvanut oikeistopolitiikan seurauksena.
"Vuodesta 1987 alkaen on Marinin hallitusta lukuun ottamatta lähes aina leikattu kaikkein köyhimmiltä, mikä näkyy selvästi matalampana varallisuutena etenkin 10 vähiten vauraan prosentin varoissa. Sattumaa tai ei, mutta kasvaneiden tulo- ja varallisuuserojen kanssa ajallisesti samalle jaksolle osuu myös valtion historiallisen kova velkaantuminen – samanlaista velkaantumista ei ollut silloin, kun ns. vasemmistopuolueet rakensivat hyvinvointivaltiota. On huomattava, että välissä olemme päässeet Euroopan unioniin, jolloin esimerkiksi devalvoinnin mahdollisuus katosi kokonaan. Silti vaikuttaa kiistattomalta tilastojen perusteella, että tulo- ja varallisuuserojen kasvattaminen on merkittävässä roolissa valtion velkaantumisen taustalla yhdessä oikeistolaisen uusliberalistisen politiikan kanssa. Tätä tukee myös havainto Yhdysvalloista, jossa uusliberalistinen politiikka ja leikkaukset ovat luoneet levottomuutta sekä yli 200 % suhteessa BKT:hen olevan valtionvelan. On naiivia ajatella, että jos teemme samaa politiikkaa, suunta olisi Suomessa eri." Santeri Kärki
Ja lisäksi mietittävää
Onko meillä ilmastokriisi? (nettisivu.org)
....Ilmastonmuutoksen vähemmän haitalliset ja hinnaltaan edullisemmat korjausesitykset [9] on hylätty kaikessa hiljaisuudessa. Ilmasto-optimistit on vaiennettu [10], ja heidän epäillään saavan massiivista rahoitusta fossiiliteollisuudelta [11]. Huolimatta ilmastomallien epäonnistumisesta IPCC ei ole missään vaiheessa tutkinut muita mahdollisia lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämä on varsin outoa, jos vallassa olijat ovat aidosti huolissaan nimenomaan ilmaston lämpenemisestä. ...
Kun ja jos ilmastokriisi on poliittisena sanana ihan silkkaa kärjistämistä sekä pelottelua, ei tämä kuitenkaan tarkoita etteikö asiaa pitäisi tarkastella puolueettomin tieteellisin silmin. Ilmasto- sekä luonnon monimuotoisuus asialle pitänee tehdä se mikä on mahdollista, mutta silkka hysteria sekä pelottelu uhkailuineen ei työnnä narua piippuun. Tästä aiheesta sinänsä on kuitenkin mahdollista luoda kaksi täysin eriävää ääripäätä. Tämä on politiikassa varsinkin itse tarkoitusperä joka on otettu käyttöön sumeilematta.
Puolue joka puhuu ilmastonmuutos vastaisesti suureen ääneen saa omalta kannattajaryhmältään hurraa pojot helposti. Yhtä helposti kuin se puolue joka uskottelee voivansa pelastaa ihmiskunnan ilmastonmuutokselta kunhan vain äänestätte heitä. Sama asia, kolikon toinen puoli. Tämä ääriajettelu ei sinällään ole vanhingollista, mutta joskus "lapsi menee pesuveden mukana" kun joku asiaseikoista kuitenkin hylätään lopullisessa käsittelyssä.
n
Lopuksi pari linkkiä joiden takaa löytyy syitä miksi olen asioita alkanut pähkäilemaan.
Linkit korjattu 16.8.2023
Näkemys valtionvelasta sekä julkisesta velasta. ( Kari Laurila )
Mikä on se velka josta niin paljon puhutaan ja jota hallitus julistaa pienentävänsä. Pertti Honkanen
n
n