2. Vanhempia sanoja

Vanhempia sanoja on myös sanontoina, murteina sekä eri käyttötarkoituksiin hyvinkin samoja sanoja. Kirjakieli poikkeaa paljonkin käytetystä murteesta. Vanhemmissa sanoissa on vielä enemmän eri tarkoitusperiä riippuen paikkakunnasta jossa sanaa on käytetty.

Vanhan kirjasuomen sanakirja,

A

ajastaika = vuosi

Aisata = Aisaaminen = puun kuoriminen vastapuolisina juovina. Joko kuorimapuukolla tai kirvellä tehdyt juovat edistävät puun kuivumista.

Apunorra = lehtijousen lehti joka on usein puolisilmukoitu norran avuksi estämään pitkittäisen liikkeen norran katketessa.

Alho = Syvänne, notko.

Ahos = Ahdettu riihi. Ahos sanaa käytettiin joskus myös lyhteestä.

Atulat = pinsetit

Astalo = esine jota ei ole valmistettu varsinaisesti aseeksi, mutta voidaan sellaisena käyttää

Akana = jyvästä viljaa puitaessa irronneet suomut. Kaakkoismurteissa taas jyvistä jauhettaessa irronneita kuoria

Alanenäinen = humalainen

B

Brasu, brasut = tuli, tulet

Bunukka = lapsenlapsi ( Karjala )

C

D

Dise = Disko ( nykyisin ns vanha sana )

Daiju = Typerä, Dorka ( nykyisin ns vanha sana )

E

Elotalikko = nelipiikkinen hanko, jota voi pitää heinähangon ja talikon välimuotona. Sen piikit ovat pitkät ja kaukana toisistaan kuten heinähangossa, mutta niitä on neljä kuten talikossa eikä kaksi kuten perinteisemmissä heinähangoissa. Kun piikkejä on enemmän, se on myös varsinaista heinähankoa leveämpi. Talikon tapaan mutta tavallisesta kaksipiikkisestä heinähangosta poiketen siinä on myös varren päässä poikittainen kädensija. Nimi elotalikko johtunee siitä, että se alun perin lienee kehitetty viljojen  ( elokuu ) seipäällepanoa varten. Tällöin jäykän ja pitkäkortisen viljan tehokas käsittely kaksipiikkisillä heinähangoilla olisi ollut vaikeaa.

Elämän lanka = ( toisaalta myös kukan nimi ) = Pystytervaksen valmistuksessa nuoren mäntypuun pohjoispuolelle jätetään kuorimaraudalla koloamaton (kuorimaton) noin kämmemen levyinen alue. Mänty kuoritaan muutoin noin 1,5m - 2 m korkuiselta alueelta n. 5 vuotta etukäteen. Tervanen kehityyy kuoritulle alueelle. Elämänlanka pitää puun elossa kyseisen ajan.

Ehta = Aito

Ehtoo = ilta

Ehtoisa = vieraanvarainen ja avulias

Epatto = tyhjäntoimittaja

Episkooppi = Pintakuvaheitin.  Laite, jolla voidaan heijastaa valkokankaalle läpinäkymättömiä kuvia. Kirjat, postikorti yms.

F

Fasisti = Benito Mussolinin perustaman totalitaristisen liikkeen jäsen = nykyisin ääri oikeistolainen tai kansallismielinen

Flada = Pieni, matala, selvästi rajautunut ja sulkeutuva merenlahti, josta on kuitenkin vielä yhteys mereen.

Farmarihousut = farkut

G

Giltsi = Tyttö = (giltši, kiltsi, giltsu) 'tyttö', jonka alkuperä on englannin girls 'tytöt'.

H

Hampuusi = Hampuusi tulee ruotsin kielen Hamnbuse eli satamajätkä.

Hankiainen = hankikanto

Hanko = maataloustöissä käytettävä kaksi- tai kolmipiikkinen työväline, jota käytetään irtonaisen tai paalatun heinän käsittelyyn. Kolmipiikkistä kutsuttiin usein tadikoksi (talikko jossa on enemmän piikkejä, kuten neljä tai jopa viisi ) Heinähanko on yleisemmin kaksi piikkinen, kuin kolme piikkinen.

Hana = putken säädettävä sulkija. Yleensä yksi kanavainen putki jossa ei ole sekoitinta.

Hanakka = innokas , ottaa homman hanakasti vastaan

Hantuukki = Käsipyyhe ( ruots. handduk )

Halko = Määrämittainen, yleensä n. metrin (1m) mittainen, sekä ennen halkaisua yli 8cm halkaisijaltaan oleva puu joka on vain yhden kerran halkaistu.

Haukilihas = Hauis

Haukinen = Hauis

Havelias = Ahne , yliampuva

Heretä = lopettaa

Holohna, holot olot = kylmä

Honka = pystyyn kuivunut mänty. Toisinaan myös yleisnimitys männylle.

Hollihaka = Hirsityökalu jolla pidetään hirret paikoillaan tilapäisesti. Noin 50cm haka jossa piikit molemmissa päissä. Pitää siis hirret hollillaan ja on haka.

Hursti = hamppukangas, nelivartinen rohdinkangas.

Huasiain = Tuohisuikaleista tehty pesin. Huosiain tai huosia on tuohisuikaleista eli siisnoista tehty pallomainen pesin. Isommilla huosiaimilla on pesty lattioita ja penkkejä, pienemmillä astioita.

Holtsut = Hollannikkaat = puupohjaiset kengät.

himmeä = Ei niin kirkas

Hihtaa, hiihtaa, hihtää = Hiihtää

Hilpaista = nopea liikkuminen = yleensä tiettyyn kohteeseen. Usein hilpaistaan käyden jossain nopeasti.

Hilikku, hilkku = pieni raha, arvoltaan pieni raha ( Oulun murteessa hilkku on 25 penninen = sama kuin piikin raha )

Hilkulla = "ei ihan" = lähellä

Häävi = ei minkään arvoinen. Vain kielteisissä yhteyksissä: kehuttava, kaksinen, hääppöinen. Esimerkiksi: Eipä ole häävi asunto.

Häveliäs = kaino ja arka tyyppi

Hööli = Hölläkätinen, antelias, vieraanvarainen

Höveli = avulias, kohtelias tai ystävällinen, ( myös antelias )

I

Ies = veto- tai kantolaite. Niskaies =Käytettiin usein härkien välissä yhdistämään härkien voimat.

Ihoita = Kaihota

Ihra = Sian sisäelimien ympärille kehittynyt rasva ( ei ole kuitenkaan silava )

Issun käpälä = Levy johon iskunvaimentimen ( issu ) pää kiinnitetään ja josta lehtijousen U-pultit ( sinkilä ) menevät lävitse.

Itikka = pieni hyönteinen = pohjanmaalla sana tarkoittaa yleensä lehmää, tai sitten lampaita yms eläimiä. ( Itikka sana tulee sanasta itää )

Itikka = teurastamo joka oli sittemmin  nautateurastamo Maan liha, ja sitten Atria

J

Jarsi = modeemi

Jakomielitauti = Skitsofrenia

Jorata, joraa = Diskotanssi

Juska = uunipelti

Jästi = Hiiva 

K

Kaatiot = Pitkät kalsarit

Kanneviskaali = virkamies

Kapusta = kauha Kihveli, myös kahveli = haarukka

Karkku = Ristiin ladottu halkopinon tai joskus klapipinon pää, jolla estetään pinon purkautuminen päistä.

Karhunpalvelus = Karhunpalvelus on hyvää tarkoittava teko, joka tahattomasti koituu jonkun vahingoksi. (Jean de la Fontainen tarina karhusta ja miehestä )

Karjalanpaisti = juhlien uuniruoka jossa kahta tai useampaa lihaa ( sika, nauta, lammas jne.. ) haudutetaan padassa pitkiä aikoja. Lisätään vettä, laakerinlehti jne kuten suola, pippuri jne. Ei lisätä kasviksia, tai jos lisätään muuttuu ruoka ns karjalanpaistin arkiversioksi eli pottilohkoksi.

Kaiha = puolihämärä, varjoisa, synkkä

Kalsea = kalsea ilma, kylmä , kostean kylmä 

Kalhu = eriparisuksissa oleva lyhyempi nahkapohjainen suksi.

Kaseva = Kätevä ( Kalevala ) = Yhtye

Kassara = Käsikassara = Vesuri tai kärkö. Pienpuiden käsittelytyökalu. Käsikassaran terä kääntyy koukuksi terän selkäpuolelle.

Kasiainen = Kastemato eli kasteliero (Liero eli nivelmato ) (Lumbricus terrestris)

Kasku = vitsi, tai hauska kertomus.

Kahveli = haarukka

Keltanokka = aloittelija

Keuhkotykytin = keuhkovaltimo

Keli = tien tai ladun tms. ajo- tai käyttökelpoisuus, ei säätila.

Kerste = Lumeen pakkautunut polku joka kantaa ihmisen kulkea.

Kiehinen =  on puusta vuoltu sytyke, tulen sytyttämisen apukeino. Siisna eli tuohisuikale, sekä kiehiset ovat yleiset apukonstit tulien sytyttämisessä.

Kisälli = Ammattitaitoinen käsityöläinen, joka harjoitteli mestarin alaisuudessa, oppipoika.

Kipaista = Käydä nopeasti jossain ja tulla takaisin. Esm jääkaapilla elokuvan mainoskatkolla. kts "hilpaista"

Kirki = lemmenkiihko, kiima

Kirri = Kärsimätön

Kihveli = sementtilaastin "lätkimiseen" asettelemiseen muodoltaan kolmikulmainen kädessä pidettävä "lapio"

Kihveli = ( kiffeli) voilla myös yleisesti käytössä sanana jolla tarkoitetaan lyhytvartista esinettä. Esim rikkakihveli jossa lapiossa on kädensija muttei pitkää vartta.

Kivennäisvesi = Mineraaleja sisältävä juoma josta käytetään usein yleisnimitystä vichy ( Vichy sisältää hieman enemmän suolaa ja hiilihappoja kuin kivennäisvesi ) 

Kuplavesi = soodavesi = hiilihapotettu vesi, ei kuitenkaan kivennäisvesi

Kooli, koolata = Oikaista seinä, lattia tms. muuten kuin tasoittamalla. Koolaamisessa käytetään rimoja sekä kiilamaisia kappaleita.

Kooli = Paksu lankkutavara

Kosla = auto = "jonkinlainen auto" Vaikka sanonnalla ei aluperin olekaan ollut tarkoitus osoittaa auton ikää, kuntoa, tai olemusta on sanonnalla kuitenkin sellainen alentava sävy.

Kokkapuu = kokkakinu = puuveneen kölin etuosassa oleva pystypuu, eli kokkakinu.

Koloaminen = Toukokuun alkupuolella tehty mäntypuun kaarnan kuoriminen ( kts elämän lanka ) Koloaminen tehdään n. 5 vuotta ennen tervapuun kaatoa. Sopiva kolomispuu eli tervaspuu on rinnan korkeudelta mitattuna n 12 - 15cm paksu nuori mänty.

Klapi = 1m halosta kolmeen osaan sahattu  n. 33cm, kerran tai useammin halkaistu puu. ( yleisesti uunin tulisijaan sopivan kokoinen polttopuu )

Kompiainen = makeinen, karssu, namu

Korvo = astia jolla on "korvat" kuten löylyvesi astia

Korsteeni = Savuhormi, savupiippu. Ruotsin sanasta skorsten.

Korsto = pitkähkö, ehkä hieman kulmikas mies henkilö. ( Skor = kengät, Sten = kivi )

Kolari = nokisutari = nuohooja

Kovettu = mahtavan oloinen

konsvärkki = rakennuksen kehys (ruots. konstverk = taideteos)

Konsut = sanasta konventti = tapaaminen = tarkoitetaan esim koulun tms. järjestämiä tanssiaisia, disco tansseja, iltajameja tai jotain siihen suuntaan. Konsut sanaa käytettiin yleisesti ainakin 70 luvulla.

Kropsu = Pohjanmaalainen pannukakku. Ilmeisesti aika paljon kananmunia ja siirappia suhteessa muihin aineksiin. Muutoin pannukakku joko pelillä tai pannulla.

Kuurna = yhdestä puusta koverrettu astia. Esim särä tehtiin alun perin leivinuunin jälkilämmössä kuurnassa.

Kuhlari = Taikuri, velho

Kylys = pikkuserkku, kylykset = pikkuserkut

Kyly = Sauna ( Karjala ) Kylys ägie löyly otettih = Saunassa otettiin kuumat löylyt

Kyrkästyä = Närkästyä

Kyökki = keittiö

Kynsitulet = niin pienet tulet että riittää vain käsien lämmittämiseen. Vähän niinkuin salassa pidettävät tulet.

krana = raana = rana sekoitin jossa on kahden tai usemamma kanavan yhteinen suljettava ulostuloaukko. kts savikrana

Kranttu = valikoiva ( joskus savikrana ei sekoittanut ainesosia tasaisesti, jolloin krana kranttuili )

Krähveli = haarukka

Käskeä = pyytää tai esittää kutsun, Esim käskeä ( tarkoitetaan pyytämistä )käymään kylässä yms.

Käpälälauta = Pystyyn maahan pistetty lauta, jossa oli keskellä halkio, laudan toinen reuna ulottui noin puolentoista metrin korkeuteen. ( pyydys)

Kätöstellä = tehdä pienimuotoisesti, ei niin täysillä tehoilla mutta kuitenkin saada huolella aikaiseksi. Kätöstelemistä verrataan sanontaan tehdä siinä sivussa aikaa vievämmin.

Käpsehtiä = puuhastella hiljalleen.

Käspaikka = Pyyheliina. Yleenä pellavasta tehty kapeahko pyyheliina.

Kläppi = lapsi

Kährätä = lisätä, tai paremminkin keräillä nuotioon lisää palavaa tavaraa.

Kötöstellä = tehdä hiukan "sinnepäin" asenteellä, mutta kuitenkin tehdä. Joskus kätöstely muuttuu kötöstelyksi kun aikaa on mennyt oikein kauan. Sanalla on kuitenkin alunperin eri tarkoitus.

L

Laamapaita = Lahmann's Reform-Baumwollkleidung eli laamapaita = harvakudoksinen puuvillainen aluspaita, lahmannin alusvaatteet valmistettiin alunperin  egyptiläisestä puuvillasta.

Lahtari = teurastaja

Laukku = kuoppa, monttu, aukko ( Valkealan murre : Ailas on laukku = aidassa on aukko )

Lakso = vesilätäkkö

Lamppu = valaisimen valoa tuottava osa kuten hehkulamppu

Lavitsa = penkki, tai ennemminkin erillinen nukkuma alusta

Loota = Vaihteiston ulkokuori. käytetään yleisenä ilmaisuna koko vaihteistosta kuorineen.

Loota = laatikko. Kaaliloota = kaalilaatikko jne..

Loveen langennut = tarkoittaa suomalaisessa kansanperinteessä matkaa vainajalaan, tietäjän transsitilaan.

Lehta = Keskipakopuhallin jolla puhallettin puimakoneen oljet puimalaan säilöön.

Lesta = Polkupyörän satula, ai joskus yleisesti ihan vaan pyörän, mopon tms satula. Yleensä tarkoitetaan nahkaista satulaa. ( Pohjanmaa )

Lusa = kiilamainen puupuukko jolla nyljetään mäntypuun nila sekä jälsi pois.

Luha = sija = esim pataluha on padalle rakennettu pyöreä sija.

Luppo, Naavaa muistuttava jäkälä, luppoaika = jouto, joutoaika. Luppoajalla on tarkoitettu aikaa, jolloin porojen on ollut pakko turvautua lupon syöntiin.

Lieke = Sähköhella = yleensä sähkö

Liukuvehkeily = esim nykyisin Drifting

Liiteri ( lider )= säilytysvaja- , -paikka, paikka jossa säiltyteään säältä suojassa asioita. puuliiteri = polttopuiden säiltyspaikka = vedlider = vedskjul 

Läävä = Karjasuoja

Läskisoosi, läskisoossi = Sian kylkiviipaleistä paistamalla erotettu (särryytetty ) rasva toimii ruskean jauho kastikkeen perusaineena. maustetaan perinteisesti vain suolalla ja pippurilla. Ei käytetä voita, tai muita rasvoja kuin sulanut läski. Lisätään vettä ja keitetään miedolla lämmöllä kokoonkeittäen pitkä aika jolloin lihat imevät itseensä lisättyä vettä ja turpoavat pehmeiksi. ( kts sirveli, tirripaisti )

Löyly = saunan kiukaaseen vettä heitettäessä tuleva höyry = Mutta Löyly on tarkoittanut myös "henkeä", henkevää tai jopa sielua.

M

Manto = mantopuu = puun sydänosasta ulompi osa, eli pintapuu

Manu = Manni, mies, ammattimies , mestari

Makeinen = karamelli, karkki, mässy

Makki = ihmisperäinen uloste. Ulkohuussin alunen.

Metka = Mukava

Mielekäs = merkitsevä, merkityksellinen

Monasti = usein

Monta = (lukuarvona ) yleensä enemmän kuin kaksi, koska kahdesta sanotaan “pari”.

muonamies = maatyöläinen

Muutama = Yleisimmin tarkoitetaan 3 - 9 välille osuvan lukuarvon määritelmää. Muutama on siis lukumäärältään epämääräinen pienehkö määrä, joka määrittyy sanan käyttöyhteyden mukaan. Näyttäisi kuitenkin siltä ettei lukuarvosta 3 käytetä koskaan sanontaa “muutama”. Samoin muutaman rajaa voi tulkita jopa olevan alle puoli tusinaa., tai alle tusina .. .

Mollaaja = henkilö joka arvostelee toista henkilöä negatiiviseen sävyyn.

Männä päivänä = eilen

Mäystin ( Mäwstin ) = Suksen sidelenkki johon jalkine kiinnitetään. Mäystin oli yleensä nahkaa.

Mäyrätä = Karjua

N

Naapuri = maankäyttö- ja rakennusasetusten mukaan viereinen tai vastapäätä oleva alueen omistaja tai haltija. Maaseudulla rajanaapureiden välinen asuinrakennusten välinen etäisyys voi olla useitakin kilometrejä, jossa linnuntietä pitkin saattaa asustaa lähenpänä “naapuri” joka ei kuitenkaan ole rajanaapuri. Naapuri = on myös lähellä tai lähistöllä asuva henkilö, sanakirjan mukaan esim lähiön asukkaat voivat olla toistensa naapureita.

Nappo = saunakauha, muovinen saunakauha.

Nahkapaska = rei´itin jolla tehdään esim vyöhön reikiä

Navero = Matala laskuoja

Nestuuki = kankainen nenäliina

Nukkua ponniin = myöhemmin nukkua pommiin = ponniin tarkoittaa yli menemistä. ( ponni muuttunut ilmeisesti "rikkinäinen puhelin" ilmiön kautta pommiksi )

Niini = puun nilasta saatua kuitua.

Nila-aika = Toukukuun loppupuolesta heinäkuun alkuun oleva aika jolloin männystä irtoaa nila.

Nisuri = imeväinen

Nilkkasukka = nilkan peittävä sukkamalli. Ei lyhytvartinen sukka joka ei peitä nilkkoja.

Niiniköysi = puun niinikuidusta tehty köysi. Metsälehmus eli niinipuu sekä jotkut palmut ovat soveltuvia niiniköyden tekoon. Puu kaadetaan alkukesästä ja kuoritaan. Kuorien pitää liota vedessä niin että kuori irtoaa niinistä.

Norra = Lehtijousen ylin lehti jossa on silmukat päissä.

Noheva = "Noheva tyyppi " = Nopeasti heti valmis = Tarmokas, pystyvä, etevä  = joskus kuvattu myös älykkyyttä

Näköraha = vaate joka on jotenkin enemmän kallis kuin hyödyllinen. Voi tarkoittaa muutakin vastaavaa ilmiötä.

Näre = nuori ( nuoren kokoinen ) vielä taipuisa kuusi. Näreestä tehtiin mm närelenkkejä. ( närevanne tehdään mieluiten ohuesta n 3 cm eli näreen paksuisesta kitukasvuisesta jopa liki 100 vuotiaasta kuusipuusta )

Närelenkki = uittopuomien sitomiseen tarvittava sidos. Tai muu närepuusta tehty sidontalenkki.

Näkypaikka = teatteri

O

Omapitäväinen = ei lainaa tavaroitaan

Onka = höyry

Okuli = lakana

Okulinkude = matonkude

Olas = suksen pohjassa oleva ura.

Oljami = Yökylä

oljamit = vanha karjalainen tapa, jossa (yleensä) vaimo "palaa" lastensa kanssa vanhempiensa kotiin joksikin aikaa, jotta lapset tutustuvat vaimonkin sukuun, kun ei ole miehen sukutilalla kiireaika.

P

Paanu = Pärettä hieman paksumpi n 25 - 32mm ( Mänty tai haapa ) kiilamainen puukappale. ( päre ja paanu eroaa myös suojaus käsittelyssä. Paanut tervataan tai punamultatervataan ) Paanua ei saa painekyllästää tai kreosiittitikäsitellä sillä se vähentää paanun käyttöikää.

Paakari = leipuri

Paukkumaissi = popcornit, popparit

Pataluha = Oljista tai risuista tehty pyörylä, jonka varassa pyöreäpohjainen pata pysyi pystyssä.

Palturi = kessutupakka = kessupurutupakka ( puhua palturia = jauhaa tyhjää )

Parvi = yläkerta

Parahultainen = juuri eikä melkein sopiva

Pari, kolme = Lukuarvona 2 - 3 kpl. Pari on kaksi, kaksi paria on neljä jne. Mutta esimerkissä “luenpa tästä asiakirjasta nyt pari otetta” Ei tarkoitetakaan tarkkaa lukuarvoa (2) vaan painoarvoltaan ehkä jopa muutaman tärkeäksi näkemän otteen asiakirjasta.

Parisataa = on likimain kaksisataa, eli muutaman yli tai ali.

Parikymmentä = yleensä 17 - 24 välinen alue.

Pasma = ohutta lankaa nipulla tavallisesti noin 60 kierroksen verran. Käytetään lautanauhan teossa lankavyyhden osana. Pasmat sekaisin tarkoittaa että pasmalangat sekaisin.

Passibo, passibot = kiitos, kiitokset ( Karjala )

Pasma = kankaspuiden osat (lenkit) joiden läpi loimilangat pujotetaan.

Pahla = ongenvapa

Pahki = päin = kävellä pahki ovea

Palkkoot = Hevosen valjaisiin tulevat aisat jolla kuljetettiin tervatynnyriä.

Praasu = nuotio ( lähelle sama kuin "brasut" eli tulet )

Paplarit = rullat joilla hiuksia muotoiltiin.

Prösä = kahvi "keitetään prösät"

Peilari = Maitokannu

Perunalastut = sipsit = chips

Petromaksi = kts Tillikka

Peesata = seurata hyötymistarkoituksella perästä. ( urheilu, keskustelu jne.. )

Pettu = ravinnoksi käytettävä n. 50 vuotiaan männyn nila- ja jälsikerros.

Petäjä = suureksi kasvanut mänty.

Peräkinu = puuveneen kölin takaosassa oleva pystypuu

Permanto = Lattia

Pehmytjäätelö = "Pehmis" Sana pehmis on kuitenkin vain Valion käyttämämä tavaramerkki ( Nyk Fronedi Finland )

Pelkka = Sivuista sahatun tukkipuun keskiosa. Tukin molemmilta eli vastakkaisilta puolilta on sahattu tai hakattu sivut pois, jolloin jäljelle jää pelkka.

Perso = ahnas, “perso makealle”

Pilikumi = (autonsisärengas ) = tukka leikattu ihan lyhyeksi

pilkkumi = pesuvati

pikkule = bakteeri, basilli

Piu = peukalon leveys.

Pii = Hammas, piikki. Esim haravan piit. Haravan piit valmistettiin oksista muotoilemalla.

Pii = eli π on matemaattinen vakio, ympyrän kehän suhde halkaisijaan euklidisessa geometriassa.

Pitskat = tulitikut ( myös slangisana "stidit" )

Piisi = tulisija = ( biise ) uuni, takka, tulisija. Alunperin kiuasmainen luonnonkivestä muurattu liesi . Piisi sanalla on useimmiten tarkoitettu nimenomaan lieden tulisijaa. Joskus piisi sekä pliitta yhdistetään yhdeksi sanaksi piisi . Joissakin murteissa piisi tarkoittaa kaikenlaisten uunien hormia.

Piikki = 25 pennin raha (1900-50-luvulla, myöhemmin satunnaisesti), altaan pituus (25m= piikin allas ) Piikki on myös markan neljäsosa, kuten kruunu on riikintaalerin neljäsosa, eli piikki.

Pilke = uunissa käytettävä pienikokoinen polttopuu vrt klapi , Periaatteessa sana pilke tarkoittaa pilkkomista. Joten kerran halkaistusta halosta saatu klapi on pilkottu kerran tai useammin pienemmäksi. Pilke on myös useasti vielä pienemmäksi pilkottu. Esim tervanpoltossa käytettiin erittäin pieniä ja ohuita klapeja eli pilkkeitä toisin sanoen pirskeitä.

Pirske = , pilke = Sälö = särös useasti pilkottu klapi. Tervaspuun ohuet pilkkeet ovat sälöjä tai säröksiä

Piirtoheitin = laite, jolla voi heijastaa läpi näkyvältä kalvoilta kuvia ja tekstiä yleisölle.

Pirtti= tupa = pertti= , asuinhuone

Pliitta = liitta = (ven. plita ) = färssi =  hella. Kuvaa puuhellan kansitasoa. Pliitassa on renkaita joita voidaan poistaa pyöreäpohjaista kattilaa, tai pataa varten. ( Pliitan piisillä lämpöä )

Pokko = poika. Yleensä alakouluikäinen, tomera poika.

Pokkuroi = tekee vaikutusta miltei mielistelemällä

Pottilohko = Karjalanpaisti jota on jatkettu kasviksilla. On karjalanpaistin ns arkiruoka versio.

Ponniin = Mennä yli esim. nukkua ponniin. ( muuttunut joissain yhteyksissä "rikkinäinen puhelin" kuuleman kautta "mennä pommiin" kuten nukkua yli aiotun.

Ponsi = kahva, kädensija, tai asiankohta johon voi jälkeenpäinkin tarttua.

Pohti = matalareunainen astia jossa erotellaan jyvistä torat.

Pohtia = aikaa ajatella jyviä erotellessa.

Pomppa = Paksu talvitakki.

Pompan nappi, talvitakin nappi, = pikku Fiat 600 auto.

Porstua = eteinen

Potaska = Koivuntuhkalipeä,  kaliumkarbonaatista yleisesti käytetty nimitys.

Potuska = patja, tyyny

Potra = pulska, reipas ja tomera (esim  poika )

Pouta = sää jolloin ei sada. Pouta on myös pilvinen tai aurinkoinen sää, kunhan ei sada.

Pääläri = pieni maitotonkka

Plootu = suuri kupariraha = iso pinta-alainen levy

Pulkka, pulikka = puukapula johon lovetaan työpäivä tehdyksi.

Pultti = koneruuvin kansankielinen nimi. Yleensä pultiksi kutsutaan kuusiokantaista koneruuvia.

Pultti = tarkoittaa erään aikaisemman näkemyksen mukaan kokonaisuutta jossa on koneruuvi, aluslevy sekä mutteri samassa yhteen kierrettynä.

Pula =   Alun perin ”joutua pulaan” on merkinnyt ’jäihin putoamista’. Sittemmin se on laajentunut merkitsemään mihin tahansa ahdinkoon joutumista.  kuvaa vedessä räpiköidessä syntyvää ääntä. Samaa kantaa sanojen polskiapulahtaapulikoidapulputa 

Putukihveli = rikkakihveli = rikkalapio.

Puhuroida = Tiedoston siirto tietokoneelta toiselle (upload )

Puhuri = tuulen puuska

Purtsarit = purjehduskengät

Purha = vesiputous; kosken kuohu

Puuaita = ( vanha perinneaita ) kahden vitjalla yhdistetyn puun älissä kulkeva aita ( puhutaan usein rikuaitana )

Punkka = vauvan amme = sänky

Pruukata = tapana tehdä . meillä on ollu tapana pruukata se näin

Päläs = suksessa jalan alla oleva jalansija.

Päre = 42,5cm pitkä, 3 - 4mm paksu pärehöylällä hieman viistoon leikattu ( Mänty, kuusi tai haapa ) lastu. ( pärepuu kaadetaan talvella helmi- maaliskuun vaihteessa jottei päre sinisty. ) Pärekattoa ei yleensä käsitellä maalaamalla tai muutenkaan kuten paanukatto. ( yleensä pärekattoa ei ole tervattu, kuten paanukatto. Poikkeuksiakin on )

Pätöasia = oikeasti vähäpätöinen tai joutavanpäiväinen asia. Tavallaan ns vähättelevä kommentti.

Pöysti = Kinkku

Pönäkkä = paksu tai lihava, mutta ei kuitenkaan sairaalloisen lihava

Pöhinä = Hiivan käyntiääni, taikinan paisuminen.  

Q

R

Ranstakka = kolme haarainen hiilihanko

Rasu = riepu, rätti, räsy

Raajominen = Esim tervaskannon halkominen juurakosta omiksi raajoikseen

Rasiinkaato = kaadetaan lehtipuu kuten koivu parhaaseen lehtiaikaan esm juhannuksen aikoihin ja ei karsita oksia. Lehdet kuivattavat puun nopeasti.

rana = raana = kraana ( kahden tai jopa kolmen aineen sekoittaja jossa on yhteinen ulostulo. kts savikrana

Rahvas = Viittaus yhteiskunnan entisajan "alaluokkaan" jolla tarkoitetaan enimmäkseen ruumiillista työtä tekevää kansalaista. rahvas tarkoittaa myös enemmän elämän kouluja käynyttä kuin "diivailijaa".

Riehkilä = Valurautainen paistinpannu, paistinpannu

Repo = Kettu

Repsikka = apumies, apulainen = alunperin sahoilla oleva apulainen. Myöhemmin ns apukuski eli kuljetustöissä "apumies" tai "apunainen". Repsikan penkki sanonta noilta ajoilta.

Renkku = penkki

Retakannu = kermanekka = kermakannu

Rekka = puoliperävaunuyhdistelmä = kuormaauton ja vaunun yhdistelmä

Riukuaita = (vanha perinneaita kts puuaita ) yhdellä pystypuulla kulkeva puuaita.

Risuaita = (vanha perinneaita ) aita kulkee karsimattomista sekä risuisista oksasista puista tehtynä jonona jossa on vain silloin tällöin pystypuu tukemassa aitaa.

Riiata = ennen seurustelua / styylaamista oleva aika jolloin vasta tapaillaan.

Riikkari = auton töötti

Rikkakihveli = ( myös putukihveli, rikkalapio )  Rikkakihveli voi olla myös enempi se kädessä pidettävä lyhytvartinen "käsilapio" kts putulapio

Rotinat = viedään mukana ruokaa (pullaa yms.) kun mennään katsomaan naista, joka on synnyttänyt.

Rouste = Maan pinnassa oleva röpelöinen jäätyminen eli pintarouta

Roihu, rovio = isot tulet

Rostockin mitta = Tervatynnyrin koko ( 125,62 litraa )

Rokulipäivä = pidetään omaa lomaa eli jäädään pois töistä vaikkapa nukkumisen, krapulan tai muun syyn vuoksi.

Kapiot  = morsiamen vaatteita + talouteen tulevia liinavaatteita + pyyhkeitä.

Rusnari = ammattilainen, joka irrottaa kalliosta ne kivet mitkä on lohjenneet mutta eivät tippuneet irti.

Ruuan huvettimet = ruoansulatuselimet

Ryykirauta = laite jolla tehdään puutynnyrin päätyyn ryykiura eli päädyn ura.

Rätinki = laskutoimitus

Räknätä = laskelmoida, joskus tarkoittaa miettimistä.

Ränkky = pieni teline, jakkara tms.

Römpsä = Laukku

S

Saivarteleminen = Täin munien, saivarten, etsimistä hiuksista tai muista karvoituksista. Pikkutarkkaa puuhaa.

Savikrana = myös yksinkertaisemmin rana, krana, kraana. Hevosella tai ihmisvoimin pyöritettävä pystyrakenteinen savimylly jossa hiekka, vesi sekä savi sekoitetaan tiilimassaksi. Valmis sekoite valuu kranan alhaalla olevasta aukosta ulos.

Savikiekko = äänilevy ennen vinyyli levyjen aikakautta. 

Sanko = Ämpäri

Saniteettitilat = vessa tai tarkemmin nimenomaan WC

sokeritoppa = Suurehko kartionmuotoinen sokerikimpale

Sosiaaliturvatunnus = sostunnus = vuoteen 1971 saakka käytössä ollut tunnus. Sen jälkeen henkilötunnus.

Sortti = Laji, “sen seitsemää sorttia”

Sommelo = Lanka- tai tuohikääre ( Itä-Suomi )

Sysi = hiili, soittolehdykkä = plektra Suvenkorento = myöh. sudenkorento alk. keskikesällä lentävä korento.

Separaattori = erottelulaite ( kerma maidosta )

Sixpack = kolme kaksoiskaasutinta samassa moottorissa. autotekninen sana ennen vanhaan ( esm 440 Sixpack = 440 kuutiotuumainen kolmen kaksoiskaasuttimen moottori )

Sivakka = Eriparisuksissa lyhyempi suksi jos se ei ollut nahkapohjainen ( Kalhu )

Simpsakka = pirteä, nuorekas, reipas henkilö. Useimmiten sanontaa on käytetty naissukupuolen edustajasta.

Siisna = Tuohisuikale

Silava = Sian nahanaluinen rasvakerros ( ei kuitenkaan Ihra )

Sirkeä = kirkas, esim sirkeät silmät. = ilosta kirkkaat silmät. Sirkeä liemi = kirkas liemi.

Sirveli = Sian kylkiviipaleista  paistettu kastike. Ei lisätä jauhoja eikä vettä. maustetaan suolalla ja pippurilla. melkein kuin tirripaisti.

Suopa = Mäntyöljystä sellunkeiton sivutuotteena saatu aine. 

Sumppi = Kerran keitetyistä kahvinporoista tehty laimeampi kahvijuoma. Yleistä sotien aikana kun kahvista oli pulaa ja haluttiin jotain kahvinmakuista juoda.

Sysi = Hiilen hapettomassa valmituksessa yli hiilletty hiili. ( musta ) Sydet pitää säilyttää erittäin kuivassa.

Säetä = koota tulipesän (piisin) hiilet kasaan ja peittää ne tuhkalla

Sälö = Sälö , särös on tervaspuun ohuita tikkumaisia ohuita monesti pilkottuja klapeja tai lähes lastuja

Säppiin = lukkoon

Särä = Lampaasta ja perunasta leivinuunissa paistamalla valmistettu eteläkarjalainen perinneruoka, jota on valmistettu perimätiedon mukaan jo tuhat vuotta. Ainoana mausteena käytetään suolaa. Lihan kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita

Särryyttäminen = Lihasta paistamalla erotetaan rasva ja liha. Esim läskisoossin valmistuksessa alkuvaihe jolla saadaan kastikkeen tarvitsema rasva pannulle.

Säröslauta = Lauta joka on tehty käsin halkaisemalla kiilaamalla syiden mukaan. Säänkestävämpi kuin sahattu.

T

Tassi = aluslautanen kahvikupin / teekupin alla

Tahdikas = mukava, huomaavainen ihminen, ajattelevainen toisia kohtaan. (Vastakohta = Tahditon.)

Takapaju = Reen jalasten varassa olevaa istuinosaa kannattelevia pystypuita yhdistävä pajusta kierretty joustava vitsas.

Talikko = Taikko, tarikko, tadikko = työkalu jossa varren päässä on useammasta piikistä muodostuva terä, ja varren yläpäässä kahva (ponsi ) .

Tadikko = yleisemmin kolme piikkinen hanko Kolmipiikkistä kutsuttiin usein tadikoksi, kaksi piikkistä hangoksi.  Hanko sekä tadikko eroaa varresta verraten talikkoon koska siinä ei ole kahvaa kuten talikossa.

Talikko = yleisemmin usempi piikkinen kuten 4 tai 5 piikkinen työkalu jossa on yläpäässä poikittainen kahva ( ponsi )

Takstooli = Kattotuoli

Tallukkaat = Esim sarkakankaasta ompelemalla tehty jalkine, jossa pohja saattoi joskus olla vaikka vanhasta kumisaappaasta, yleensä kuitenkin huopaa. ( Vaarini oli tallukkasuutari vielä 60 luvulla )

Tarkeneminen, tarkenee = Sopiva pukeutuminen lämpötilaan verraten. Ei palele.

Tervankusi = Tervan valmistuksessa tulee aluksi ns “tervankusta” joka on vielä vesipitoista epäpuhdasta tervaa.

Tola = Hiihtolatu = Latu josta ei ole hyvä poiketa = "poissa tolaltaan"

Tiksaha = Stigsåg = Käsisaha jossa vaaleahko puinen kädensija, Kirvesmiehensaha, puukkosaha

Tillikka = voimavalolyhty = kansankielisiä nimityksiä petromaksi, hasakki. ( Valmistajia: Petromax, Tilley, Hasag, Primus, Hipolito ja Optimus )

Tillukkaat = Lyhytvartiset villasukat puettu ohuemman pitkävartisen päälle. Käytetty sisäjalkineena. Tai kengissä ns välisukkana lämmikkeenä.

Tirripaisti = Sian kylkiviipaleista valmistettu kastike ilman jauhoja tai jauhojen paahtamista. Maustetaan perinteisesti suolalla ja pippurilla. Tirripaistiin lisätään vettä, muutoin se on sirveliä. Tekotapana myös: Haudutetaan uunissa monia tunteja

Tuumailla = (tuuman mitta 2,54cm ) mittaileminen Tuumailla = (venäjä dumat ) miettiä

Tuuvinki, tuuninki = joskus "Tuuninki" yleensä tuuvinki = Jouluruokana imelletty perunalaatikko.

Tuima = suolaton ruoka = tai ruoka jossa on liikaa suolaa. Sanalla on kaksoismerkitys

Tuppi= Puukontuppi jossa puukkoa säilytetään esm vyössä. "Tuli tupen rapinat" eli otetaan puukko esiin.

Tuokko, tuokkonen = Tuokko sanaa ei yleisesti käytetä sanan tuokkonen sijasta = Tuohesta tehty astia, leveistä tuohi siisnoista punottu pieni kori "rove". "kropponen", loikko, "portta", "viskain"

Tuppeensahattu = Puu joka on sahattu laudoiksi, tai lankuiksi ilman särmäämistä. Eli läpisahattu pintakuoren omaava lauta.

Tyhjykkä = nolla

Tyyris = arvokas tai kallis

Tymäkkä = voimakas, jämäkkä

Tökötti = Alunperin musta paksunomainen koivuntuohiterva. Tököttiä on käytetty mm hevosen längissä.

U

Ukonvemmel = sateenkaari

unilukkari = suntio

Ulttuu = esim vitja tai naru ylettää.

V

Vaaru = pieni sade- tai ukkospilvi

Vanttuut = lapaset

Varvistaa = nousta varpailleen.

Vanna = kylpyamme ( lapsen )

Vari = lämmin.

Vasta = Kielialueen mukaan sama kuin Vihta. Kielialueen mukaan myös kokoero vihtaan on olemassa. Vasta on pyöreä ja pitempi n 75cm

Vakstuupi, vastuuki ( vaxduk ) = vahakangas

Vedenkoira = hauki

Vehnänen = Pullaa tai vaaleaa leipää joka sisältää vehnää.

Venkoilla = vältellä, kierrellä asiassa

Verkkainen = sanalla on kaksoismerkitys, Rauhallinen, hidas, hätäilemätön = myös ahkera, väsymätön askareissaan nopea. Vrt Tuima = suolaton = liikaa suolaa

Vesuri = Kassara = käsikassara = Pienpuiden käsittelytyökalu. Verurin terän kärki taipuu terän suuntaan.

Vinttura = vino

Vihta = kielialueen mukaan sama kuin Vasta. Kielialueen mukaan myös kokoero vastaan on olemassa. Vihta on litteä ja viuhkamainen n 55 cm pituinen

Vinka = Tvinga = Liimauspuristin, 

Viehka = tienviitta, talvitien, avannon tai kylvörajan merkki

Viilekkeet = henkselit

Viruttaa = huuhdella, pitkittää, venyttää, laskea vettä hiljaa

Viira = tekstiili, nailon, tai metallista punottu kankas joka laskee esim veden lävitse ( viruttaa ) mutta ei kiintoaineita. Yleisesti tarkoitetaan paksumpaa kuin suodatinkagas.  Viira sanaa käytetään yleisesti paperikoneen yhteydessä.

Virpi = riuku, notkea oksa, vitsa

Virvoitusjuoma = Limu, limonadi, limppari

Vikaari = Sijainen, viransijainen.

Visto = Outo tai erikoinen

Visti = ulkoeteinen. Vanhoissa taloissa oli erikseen sisäeteinen sekä ulkoeteinen.

Vihtahousu = sielun vihollinen, paholainen, joskus tarkoitetaan virusta tai bakteeria

Vuuruilla = käyttäytyä piileskelevästi

Vohkia = varastaa Völjyyn = ottaa luvatta mukaan

Vänkäri = puunkaatorauta , tai joissain yhteyksissä apuri, apumies, apukuski jne. ( Metsuri pyysi “lähetkö vänkäriksi” )

Vääräleuka = hiukka ilvailevan tyylinen huumorin käyttäjä.

W

X

Y

Yskä = Rinta

Ynseä = epäystävällinen, tyly, töykeä

Z

Å

Ä

Ämmänlänget = Kantolänkien molemmista päistä roikkuivat koukut, joihin sangot sai kiinni. Ämmänlänkien avulla ahkera pyykkäri kantoi kaksi suurta vesiastiaa kerralla.

Ämpäri = ämppäri, sanko, sankko, panki, pankki alunperin ruots sana Ämpar, sanko sana ämpärin sangasta, panki sanasta panka eli kädensija

Ö

Öhkä = illanistujaiset

.