Yrityselämän perusta eli PK yritykset ahdistuvat hallituksen linjauksista.

Yrittäjien luottamus hallitusohjelmaan on koetuksella monista syistä. Useat hallituksen toimet vaikuttavat negatiivisesti yrittäjien toimintaympäristöön ja heikentävät heidän uskoaan hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä ja talouskasvua.

Yksi keskeinen tekijä on hallituksen leikkauspolitiikka, joka kohdistuu erityisesti pienituloisiin ja heikentää kotimaista kysyntää. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös yrittäjiin, joiden liiketoiminta on riippuvainen kuluttajien ostovoimasta. Lisäksi hallitus on siirtänyt varallisuutta pienituloisilta suurituloisille ja työnantajille, mikä lisää yrittäjien epäluottamusta.

Toinen huolenaihe on hallituksen työelämäpolitiikka, joka heikentää työntekijöiden oikeuksia ja lisää työelämän epävarmuutta. Tämä vaikeuttaa työmarkkinasopimista ja lisää vastakkainasettelua, mikä vaikeuttaa yrittäjien toimintaa.

Lisäksi hallituksen leikkaukset julkisista palveluista, kuten sote-palveluista ja koulutuksesta, heikentävät yrittäjien toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi hoitojonojen pidentyminen ja sairauspoissaolojen lisääntyminen vaikuttavat negatiivisesti yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Koulutuksen leikkaukset puolestaan heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ja uhkaavat Suomen tulevaisuutta.

Yrittäjät ovat myös huolissaan siitä, että hallitus ei ole esittänyt selkeitä ja uskottavia toimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Hallitus on epäonnistunut tavoitteissaan parantaa työllisyyttä ja luoda uusia työpaikkoja, mikä lisää yrittäjien epävarmuutta tulevaisuudesta ja heikentää heidän uskoaan hallituksen kykyyn hoitaa taloutta.

• Valtion kassasta hupenee vuosittain miljardeja euroja yritystukiin. Hallituksen kehysriihessä yritystukia leikattiin noin 70 miljoonaa, kun sotesta leikkaukset olivat jopa kymmenkertaisia. Leikkauksilla olisi voitu välttää muun muassa arvonlisäveron korotukset. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d6b2c4ba-1b12-4af2-82a7-a0973bb877bf
• Kuka muistaa vielä, millainen keskustelu käytiin, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön 1990-luvun lopulla? Vaikka hallituksessa istuivat tuolloin sekä Sdp että vasemmistoliitto, lakia haukuttiin vasemmiston piiristä ”piikalaiksi”, jonka avulla hyvätuloiset porvarit palkkaavat passaajia, renkejä ja piikoja itselleen kuin 1900-luvun alussa. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010649727.html
• Kun hallitus samaan aikaan korottaa yleisen arvonlisäveron syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ei ihme, että varsinkin yrittäjien piirissä alkaa nousta kapinahenki Orpon hallituksen päätöksiä kohtaan – vaikka hallituspohjan piti olla juuri yrittäjien toiveuni.
• Lehtinen sanoi myös, että ansiotulojen verotuksen progression kiristäminen, eläkkeiden tuplaraippavero sekä arvonlisäveron ”hätäinen korottaminen” ovat kaikki osaltaan nakertaneet luottamusta hallituksen verolinjaan. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010618475.html

• Toiveikkuus karisi. Alle puolet suuryritysten johtajista uskoo nykyhallituksen onnistuvan rakenteellisten kitkatekijöiden ja työmarkkinan kannustinloukkujen aktiivisessa purkamisessa. Tähän uskovien osuus yritysjohtajista on pienentynyt 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. ( Kauppalehti )