Miten tunnet oman immuunijärjestelmäsi?

Kulkutautimyönteinen

Vaikka olenkin periaatteeltani aika kulkutautimyönteinen ihminen tarkoittaen ettei jokaikistä pöpöä pidä alkaa tuhoamaan desinfioimalla tai muutoin kemiallisesti. Sillä uskon että ihmisen on “terveellistä” kuormittaa immuunijärjestelmäänsä ns normaalisti. Mutta en kuitenkaan ole kulkutautimyönteinen vakavien virusinfektioiden suhteen, kuten Covid-19. Siksi juuri näiden molemipen seikkojen vuoksi on hyvä opiskella miten voisi omaa immuunijärjestelmää pitää kunnossa.

Kulkutautikielteinen

Sen lisäksi että kehossamme on loistava, sekä hyvin vahva oma puolustusjärjestelmä taudin aiheuttajia vastaan, on meillä myös kyky ajatella sekä toimia järkevästi välttäen turhia tartuntoja.

Älyllisellä toiminnallisella immuniteetilla, kuten käsien pesulla, etäsyyksien pitämisellä, maskien käytöllä, jne, on suuri merkitys ei toivottujen tautien torjunnassa.

Rokotukset

Rokotteilla on torjuttu merkittävästi vaarallisia kulkutauteja.

Maskit

Maskien käytöllä voidaan ehkäistä jonkin verran tartuttamasta muita. Ehkä hiukan myös itseään.

———————————————————————————————————————————-

Keho, sekä fyysinen kunto, ravinto

Onko sinulle muodostunut kuvaa siitä miten elimistösi käsittelee taudinaiheuttijien uhkat. Tiedätkö miten voisit parantaa oman kehosi immuunijärjestelmää?

Kysymyksiä olisi vaikka kuinka paljon. Minä itse en osaa vastata niistä yhteenkään.

Olen lukenut lukuisia, jopa kymmeniä ellei jopa satoja erilaisia artikkeleita vuosikymmenten aikana joissa kerrotaan joku niksi tai apu joka edesauttaa terveenä pysymiseksi. Näitä vinkkejä löytyy esimerkiksi iltapäivälehtien palstoilta miltei joka viikko.

Olen siten hyvinkin hajanaisesta kokonaisuudesta saanut koottua itselleni jonkinlaisen kuvan kehon immuunijärjestelmäni toiminnasta. Lisäksi perheessäni on ollut / (on) muutamia esimerkkejä autoimmuunisairauksista joista sitten olen lukenut, kuunnellut sekä katsellut lukuisia artikkeleita sekä videoita. Näistä on muodostunut aika paljon käsitystä joka on yhdenmukaistanut aikaisempaa hajanaista omaa tietämystäni.

Olen seurannut televisiosta sarjaa ( tv - sarjoja) jossa käsiteltiin immuunijärjestelmän synnystä silloin kun ihminen syntyy, syntymän jälkeisestä ajasta, sekä kasvaa ensimmäiset elinvuotensa.

Näistä kokemuksista on muodostunut itselleni jonkinlainen melko vahvakin käsitys minkä oikeellisuutta en pysty siltikään kenellekkään todentamaan.

Olenkin omasta mielestäni melko hyvin “kartalla” siitä miten olen jättänyt omalta osaltani huomioimatta terveyteni. Yritän aina silloin tällöin hieman korjata tilannetta syömällä monipuolisemmin ja välttelemällä turhaa “pullamössöä” ylimääräisine hiilihydraatteineen. Mutta jotenkin sitä sortuu aina uudelleen samoihin ansoihin kerta toisensa jälkeen.

Katselin jokunen aika sitten videon jossa esiteltiin kansanomaisesti kuuluisan virologi professori Vincent R Racaniellon tekemää immuunijärjestelmän kaaviokuvaa. Asian esilletuojana sekä kopioijana oli Sakari Peltola hänen omien sanojensa mukaan “maallikkosaarnaaja”.

Kyse onkin siitä että tämä koulutukseltaan puutarhuri esittelee tutkimustulosten sisältöä kansanomaisesti yrittäen välttää tekemästä omia johtopäätöksiä joita hän ei voi osoittaa todeksi.

Maallikkosaarnajan motiivina toimii suunnaton kiinnostus asioita kohtaan, ja sen vuoksi hän opiskeleekin usein monta tuntia päivässä kuunnellen tunnetujen yliopistojen luentoja. Lääkäri hän ei ole, eikä olisi sellaisesta edes kiinnostunutkan ( muistelen hänen joskus niin sanoneen )

Uskon että pääpiirteittäin eli karkein reunaehdoin immuniteettiasia onkin juuri aika tarkasti videon esittämällä tavalla.

Video ei lopulta kuitenkaan pysty aukottomasti poissulkemaan erilaisten virusten erilaisia keinoja murtaa immuunijärjestelmän eri vaiheita, tai sekoittamaan puolustusjärjestelmää jopa vakaville ylikierroksille saakka.

Esimerkiksi seikka jossa virus infektoi eri alueita ihmiskehossa, tai keho ei ole vastaanottavassa kunnossa infektion aikana. tai miksi jotkin virustaudit tuntuvat tarttuvan taudiksi ( tosin eri asteiseksi ) saakka lähes jokaisella, ja vastaavasti taas päinvastoin.

...Balistreri vertaa koronaviruksen piikkiä nuolenkärkeen, jossa on väkänen estämässä irtoamista kiinnittymisen jälkeen. ”Koronavirus on ihan samanlainen. Sillä on piikit ja niiden sivussa väkäset – aivan samat kuin äärimmäisen vaarallisissa muissa viruksissa.” Väkästä ei ole tavallisissa, lievää flunssaa aiheuttavissa kausikoronaviruksissa. ... ”Ajatuksemme on hidastaa virusta. Jos sitä hidastaa, immuunijärjestelmämme ehtii hätiin ja voi voittaa taistelun.” ... HS.fi/tiede

Kaikesta huolimatta video tarjoaa erittäin hyvin tiivistetyssä muodossa sellaisen “raamin” eli karkeat reunat käsitepohjalle immuunijärjestelmästä, jota voi sitten itse täydentää.

Monet asiat voivat vaikuttaa kehon immuunijärjestelmän alkuvaiheen tehoon torjua haittatekijöitä. On varmaankin olemassa joku taustasairaus, tai sairauksia jotka heikentävät immuunijärjestelmän tehoa torjua pieniäkin tulehduksia. Ja ihan varmasti puutteellisella sekä yksipuolisella ravinnolla, tai univajeisena, tai muutoin huonokuntoisena lähtökohdat ovat huomattavasti heikommat. Näin ainakin uskon.

Länsimaissa eräs suuri uhkakuva on liiallisen hiilihydraatin määrä ruokavaliossa, jossa jätetään monipuolinen terveellinen ruokavalio noudattamatta..

Lisäys edelliseen videoon lisää insuliini resistentin osuutta sairauksista selviämiseen. Sakari mainitsee mm Robert Lustigin työryhmän tekemän tutkimuksen insuliiniresistenssin vaikutuksesta kuolleisuuteen virusinfektioissa

Covid-19

Kaikesta huolimatta.

Vaikka kehosi Immunijärjestelmän ensi vaiheet toimivatkin, on vaara olemassa että virus infektoi ja tartunta muuttuu joskus jopa vakavaksi taudiksi. Sen tähden onkin erityisen tärkeätä huolehtia monipuolisesta ravinnon saannista, levosta, jne jne..

Ei pidä unohtaa tärkeintä puolustujärjestelmäämme eli älyllistä tapaa toimia. Näistä keinoista joilla voimme avustaa immuunijäjestelmäämme vakavien taudinaiheuttajia vastaan, voi mainita yleensäkin varovainen käyttäytyminen, käsien pesu, etäisyydet, kasvomaskit, rokotteet jne..

Ovatko kaikki virukset sitten samanlaisia?

Onko Polio sairaus “flunssa” ? Onko Papilloomavirustaudit kuten syylät myös “flunssia” ? AIDS? jne..

Eivät ole. Alkutilanne on periaatteessa aina tartunta ja siitä seuraavat vaiheet. Mutta viruksien toiminnat vaikuttavat eri tavalla. On siis aivan järjetöntä väittää kaikkia hengitystieinfektioita “flunssaksi”.

kts sairautta tarjolla artikkeli

“… Mitä vähemmän D-vitamiinia, sitä useammin koronaa. Vitamiinin puutoksesta kärsivistä (seerumissa alle 20 ng/ml) koronatesti oli positiivinen 12,5 %:lla, arvoilla 30–34 ng/ml 8,1 %:lla ja arvoilla yli 55 ng/ml 5,9 %:lla. Eli ääripäitä verrattaessa matalat D-vitamiiniarvot tuplasivat koronatartunnan riskin. ..” Potilaan lääkärilehti

Tiedosta voi olla apua älyllisen immuniteetin ylläpidossa.

Kun ja jos löydät yleistä tietoa huuhaa tiedon joukosta, tutkimustuloksi jne. Tarkista ensin onko tieto luotettavasta lähteestä, ja mistä löydät linkit alkuperäisiin tutkimuksiin.

Siitepöly voi pahentaa epidemiaa

Mikrobiologiset laboratoriokokeet ovat jo aiemmissa tutkimuksissa osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa.
Uusisuomi.fi

Käsittele saamasi tieto moneen kertaan harkiten.

"Huuhaatiedon levittäjät eivät siedä kritiikkiä. Kaikki muut ovat väärässä ja toisinajattelijat estetään helposti esimerkiksi erilaisista Facecook-ryhmistä. Kyseenalaisia väitteitä levittänyt voi näyttäytyä olevansa ajojahdin kohteena."...
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/327a94aa-c4c1-47f0-ad9f-3cb5854786eb?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR21HTTLCiv5huphdWAMdYQfYhXDfVq1rucoo8cVFtwk3I8AWvERs3s1lhE#Echobox=1611168914

Samaan aikaan kun ihmiset alkavat kyllästyä Covid 19 viruksen välttelemiseen haluten päästä siitä eroon, samat ihmiset alkavat käyttäytyä vähättelevästi aikaan saaden yhä pidemmän taistelun.

On hyvin ymmärettävää kuinka “koronaväsymys” alkaa tunkea jokaisen arkeen. Se “koronaväsymys” ei siltikään ole minkäänlainen puolustus vähättelevälle sekä älyllisen toiminnan vastaisuudelle.

Kritisointia on esiintynyt annetuista rajoituksista. kritisointia on myös esiintynyt siitä ettei rajoituksia ole tarpeeksi. Minä ajattelen niin ettei yhtäkään yksilötason rajoitusta tarvittaisi terveyden vuoksi jos ihmiset osaisivat itse käyttää omaehtoisia rajoituksia.

Kun tämä Covid-19 rantautui meille, en moneen kuukauteen tiennyt ketään tuttavapiiristäni kuka olisi sairastunut. Myöhemmin selvisi että yksi paremmin tuntemani “nuoressa” iässä oleva tuttuni oli sairastanut sellaisen puolivakavan muodon josta toipuminen vei todella pitkään.

Nyt hiukan yli vuosi alkupisteestä tunnen jo monia keihin sairaus on iskenyt juuri sillä puolivakavalla tasolla. Kaksi tiedän tutun tutuiksi jotka ovat menehtyneet. Yhden tiedän olleen erityisen varovainen sekä hyvin suunnitelmallinen. Hän on aina ollut tarkka syömisistään ja pitänytkin huolen ettei ruoka ole yksipuolista. Samoin tiedän häneen olleen hyvässä kunnossa. Lisäksi hän on nuorempi kuin minä. Tauti ei silti ole päästänyt helpolla.

On hyvin tärkeää varautua. Yksi tärkeimmistä varautumiskeinoista on pitää huolta itsestään jo silloin kun tauti ei ole iskenyt. Kaiken muun varovaisuuden lisäksi kannattaa huolehtia omasta terveydestä sekä immuunijärjestelmän huollosta. Myös siitä älyllisestä immuniteettisuojasta.

Rokotustietoa:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/534b32fa-ea3c-40c3-b743-0da861cebdd3?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR2pU5AlL7rMF2va9XY3x-KKdpOLSFICemXnhWQgfchbYNrjEh5jf-yTsYk#Echobox=1620978690

10 tapaa vahvistaa vastustuskykyä| Yliopiston Apteekki

Vastuskyky ja immuunijärjestelmän toiminta - Hyvävointi (hyvavointi.fi)

Areenassa: Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa? | TV | Areena | yle.fi

.