Pressu päälle, pressu pois päältä, jne jne.
Moni varmasti tietää tämän pressutanssin jossa maassa makaavia polttopuita yritetään kuivatella ottamalla pressu pois auringonpaisteella ja pressu päälle sadetta ennen. Toinen vaihtoehto on yrittää suojata pressulla koko komeus ja lopuksi ihmetellä kun puut vain homehtuivat eivätkä kuivuneet.
Ensimmäinen monelle tietämätön asia on että tuore puu on tuoretta puuta, ei niinkään, eikä oikeastaan lainkaan sama asia kuin sade märkä. Tämä tuoreen vasta kaadetun puun solujen sisällä ollut vesi on hitaammin ja vaikeammin kuivuva kuin jo ennestään kuivahtaneen puun sadekosteus. Oikeastaan voi sanoa että polttopuut jätetään irti maasta ja vaikkein niitä edes keväällä vielä peittelisi niin ne kuivuvat hyvin jos ei ihan mahdottomia sadekausia ole kesän aikana.
Katos päälle on varma keino. Mutta niin että puut saavat ilmaa jokapuolelta jopa alapuolelta irti maasta. Pressutanssin voi jättää ihan kokonaan sellaisille jotka haluavat sitä harrastaa.
Kunnollinen liiteri on myös ihan toimiva keino mikäli liiterissä on kunnon tuuletus, eivätkä tuoreet puut ole maata vasten. Puilla pitää olla tilaa ympärilläänkin. Pinoamiseen, ainakaan tiukkaan pinoamiseen ennen puiden kuivahtamista ei kannata ryhtyä.
Polttopuiden kaatoajankohtakin ajankohdaltaan kannattaa valita tarkoin. En osaa sanoa kuika kuivia puut ovat ns lepokaudella kun kevätkasvu ei ole vielä käynnistynyt, mutta varhainen kaatoajankohta keväällä mahdollistaa ainakin pidemmän kuivatuskauden ennen syksyn räntäsateita. Toinen puun kuivahtamista edistävä seikka on kaataa puut rasiin eli lehtineen. Rasiin kaadettu puu kuivahtaa lehtien kautta vielä juhannuksen aikoihinkin muutamassa viikossa.
Klapien kuivaaminen pihalla ennen liiteriin pinoamista
Tuli kasa polttopuita. Ei pressutanssia luvassa
Kuivatusmenetelmä toimii hyvin, jopa erittäin hyvin.
No, kukin tekee tyylillään
Tuoreita vastakaadettuja polttopuita ei ole tarpeen peitellä pressuilla ainakaan niin että tuuli ei pääse kuivattamaan, vaan päinvastoin avoimena niin että ilma kiertää.
Hirvonen kertoo sen tavallisen tarinan puiden suojaamiseen ja säilyttämiseen liittyen. Ensin hän hankki polttopuille edullisen kevytpeitteen.
"Peite oli nimensä veroinen ja hyvin nopeasti tuulen riepotuksen jäljiltä riekaleina, ja puut märkinä", kuvailee Hirvonen.
"Sitten hankin kalliimman umpipeiton. Kun avasin umpipeittopaketin, olivat puut alkaneet homehtua liian tiiviissä paketissa."
Näiden kokemusten innoittamana Hirvonen päätti ratkaista puiden säilyttämiseen liittyvän ongelman. "Oli kehitettävä sellainen ratkaisu, joka pitäisi puut kuivina ja mahdollistaisi niiden kuivumisen edelleen ulkovarastoinnin aikana."
Ja sitten kun klapit ovat kuivia. Miten niitä tulee polttaa?
Polttopuiden koosta, lämpöarvosta, sytystystavoista sun muista on aina välillä kovastikin keskustelua.
kts tulien sytyttäminen Päältä, alta vai sivulta. Miten on lämpöarvon laita?
n