Fiskaalinen devalvaatio
1. Verouudistukset ja työvoimakustannusten alentaminen
- Hallitus (Orpon hallitus, 2023–) on esittänyt työnantajamaksujen alentamista ja ansiotuloveron keventämistä osana "työllisyyslupauksiaan". Tämä vähentää yritysten työvoimakustannuksia, mikä parantaa vientiyritysten kilpailukykyä – vastaten fiskaalisen devalvaation tavoitetta.
- Esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ja aktiivimallin uudistukset voivat motivoida työnhakua, alentaen pitkällä aikavälillä palkkapaineita.
2. Kulutusverojen korostaminen
- Fiskaalisessa devalvaatiossa tyypillistä on siirtymä suorista veroista epäsuoriin (kuten ALV:n korotus). Hallitus on harkinnut energiaverojen uudistuksia ja alennettujen ALV-kantojen poistamista joiltakin aloilta (esim. lääkkeet), mikä saattaa kohdentaa verotaakkaa kulutukseen. Tämä voi kannustaa kotimaista säästämistä ja vientiä.
3. Julkisen sektorien säästöt
- Hallitus on julkistanut leikkaussuunnitelmia (esim. sosiaalietuuksien, koulutuksen ja terveydenhuollon alueella). Julkisen sektorien supistaminen voi vähentää kansantalouden kokonaiskysyntää, mikä teoriassa painaa palkkoja ja hinnoittelua – jäljitellen devalvaation vaikutuksia.
4. Viennin tukeminen
- Fiskaalinen devalvaatio usein keskittyy vientivetoisen kasvun edistämiseen. Hallituksen tavoitteet yritystukien uudistamiseksi ja investointien lisäämiseksi (esim. vihreän siirtymän hankkeet) voivat vahvistaa vientiä, erityisesti metsä- ja teknologiasektoreilla.
5. Euroalueen rajoitteet
- Koska Suomi ei voi devalvoida euroa, hallitus saattaa turvautua fiskaalisiin keinoihin kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on tyypillinen fiskaalisen devalvaation perustelu euroalueen maissa (esim. Saksan "Hartz IV"-uudistukset 2000-luvulla).
Kritiikkiä ja epäselvyyksiä
- Termiä "fiskaalinen devalvaatio" ei käytetä virallisesti hallituksen ohjelmassa, joten väite voi olla tulkinnanvarainen.
- Toimet voivat myös heikentää kotimaista kysyntää, mikä vaarantaa talouskasvun, jos vienti ei nouse riittävästi.
- Poliittiset päätökset (kuten työperäisen maahanmuuton lisääminen) voivat olla ristiriidassa devalvaatiomallin kanssa.
Yhteenveto
Vaikka hallitus ei suoraan viittaa "fiskaaliseen devalvaatioon", sen talouspolitiikat (veromuutokset, työmarkkinauudistukset, vientituki) vastaavat teoriaa. Todellisuudessa vaikutukset riippuvat globaalista kysynnästä ja poliittisten toimien toteutuksesta.
