Kuka tahansa ei ole heti seppä syntyessään.
Kansakunta jakautuu kahtia voimakkaasti. Osa ihmisistä ei ole vielä osannut alkaa haastamaan riitaa, eikä osaa soittaa suutaan oikeaoppisella tavalla. Hyvin monet vielä hyssyttelevät vaikka mieli tekisi sanoa asioista voimakkaampikin oma mielipide. 
On totta ettemme kansakuntana ole kunnolla tottuneet rettelöintiin, emmekä jatkuvaan suunsoittoon. Tämä kokemattomuus esiintyy korostuen eniten juuri köyhemmällä kansanosalla sekä vähempiosaisilla. Moni kokematon kuuluukin kansanedustajien vaaleissa juuri siihen nukkuvien puolueeseen. Tässä kokonaisuudessa on nähtävissä että kaikkein taitavampia suunsoittajia ovatkin ne jotka ovat myös aktiivisia äänestäjiä sekä myös kokeneita rääväsuita.
Rääväsuisten parhaimmistoon kuuluu tällä hetkellä eniten köyhien sekä vähävaraisten arvostelijoita. Voisi sanoa suoraan että vähävaraiset ovat kiistatta alakynnessä suunsoitossa sekä rettelöinnissä. Polarisaatio ilmiön ääripäissä löytyy toki molemmista päistä hyvinkin kokeneita sekä ammattimaisia rettelöitsijöitä, mutta ikävä kyllä joissakin tapauksissa itse agenda sekä tarkoitellisuus jäävät näillä tekijöillä itse rettelöinnin taustalle. Rähinää siis ilman sisältöä, mikäli sisällöksi ei kelpaa yleinen nimittely sekä huutelu. Tilaisuuksissa pari ikkunaa paskaksi ja sillee. Tämä ei ole kuitenkaan kovinkaan ammattimaista vaikka tehokkaalle näyttääkin.
Nyt olisi aika ottaa opiksi.
Jokaisen tulisi nyt seurata päivän politiikkaa sekä esiintyvän "alttarin" kärkihahmoja. Esimerkkinä vaikka valtionvarainministeri joka osaa vittuilla suu virnemäisessä hymyssä ihan mitä vain mikäli asia koskee vähävaraisia kansalaisia. Tämä kettuilu sekä suunsoiton taso on kadehdittavan luontoista. Samasta puolueesta löytyy paljon miltei hyviä esimerkkejä mutta monet kettuilevat itsensä ristiriitaisilla teoilla ja sekä lausahduksilla pussiin ja näyttävätkin ulospäin täysin idiooteilta. Tätä ei kuitenkaan pidä lukea pelkästään negatiiviseksi asiaksi sillä nämäkin osaavat joskus räksyttää todella pistävästi sekä tehokkaasti. Ja on muistettava että idiootit ovat nosteessa. Varsinaisia ääniharavia vaaleissa ovatkin juuri räksyttävät idiootit, tai sitä esittävät.
Ammattitasoinen kettuilu, räksytys sekä hillityn vittuileva olemus on se mitä haetaan. Joskus tällaiseen ammattitasoiseen vittuiluun sekä räksytykseen sekä mollaamiseen yrittää joku heittää vastinetta liian heppoisin keinoin. Ja sortuu aivan liian paljon asialinjalle tai faktojen varaan. On täysin turhaa opetella kunnon polarisaattoriksi jollain faktapohjaisilla heitoilla. On suorastaan aloittelijamaista sortua totuuden etsintään tällä saralla. Kuten sanoin, pitää katsoa asiantuntijoista mallia. Totuus on vain nimike jota sanotaan nimeltä, sekä väitetään puolustettavan, mutta tuossa tilanteessa pitää silti puhua täyttä paskaa.
Olen kuitenkin toiveikas.
Uskon että olemme menossa vahvempaan sekä huomattavasti selkeämpään suuntaan myös tässä asiassa. Monet nuoret ovatkin syntyneet suoraan räksynatiiviksi. Nuoret osaavat kettuilla, pimittää ja puhua vakuuttavasti niin ettei se heti idioottimaiselle räksytykselle edes näytä. Kokemus lienee vanhempien kanssa toimimisesta jo alkunsa saanut. Myös moni entinen poliittinen äänestämätön "nukkuja" on huomannut että nyt alkaa olo käydä tukalaksi ja päsmäröinti sekä kettuilu alkaa tulla ns iholle. Tällaiset entiset nukkujat voivat olla suurikin voimavara tasoittamaan suunpieksijöiden vajetta. Aika on kuitenkin vasta alussa. Suunta on selkeä ja moni onkin alkanut oppia miten osataan vittuilla naama norsun sanonko millä ilveellä, kuienkin niin ettei ilme värähdäkkään.
Hankalaksi tasoituksen tekee yhteiskunnallinen asema. Monella kun ei enää ole mitään sanavaltaa jäljellä muutenkaan, jää vastakettuilu pelkkien sanojen varaan. Toisin kuin ns eliitin puolella jossa kettuilua voi tehostaa teoilla joilla vastapuolen oloja voi vaikeuttaa. Olen kuitenkin toiveikas tulevaisuuden puolesta. Vittuilu sekä vastavittuilu kasvaa tuntuvasti ja yhä tehokkaamaksi ja sitä kautta ammattimaisemmaksi. Tämä imaisee mukaan varmasti monen kokemattomankin kokeilemaan voimavarojaan. Uskon että vanhat täysin harmittomat jopa voimattomat nimittelysanat saavat uusia pontevampia sekä kuvaavampia vastineita jo ihan lähiaikoina.
Ainoa todellinen kannustin on hallitus.
Ja onhan se täysin selvää että jos hallitus jaksaa kannustaa osallistumaan sekä jakautumaan eri porukoiksi eli kahtiajakautuneeksi kansaksi, syntyy näyttäviä tuloksia joita voi muistella sukupolvelta toiselle.
Hallitukselle jää suuri vastuu saada kansa kahtiajaettua. Kokemattomlta sekään ei onnistu vaikka siitä vanhaa kokemusta onkin. Mutta meiniki on jo hyvä. Nykyinen hallitus osaa kiitettävästi saada kansan omatoimiseksi vittuilemisen saralla.
Oikeaoppinen polarisaatio eli kahtiajakautuminen on vuosien tulos. Eikä se onnistuessaan silloin ole enää hissunkissun. Se on kunnon sekameteli huutoa jolloin ei uskalla iltaisin ulos mennä.
Kuten sanottu. Rohkeasti mukaan vaan. Kokemus opettaa sekä kasvattaa.
Selvää velttoilua havaittavissa.
Valtionvarainministerikin kehoittaa rivien välistä ryhdistäytymään. Meno on vanhan sanonnan mukaisesti kuin huopatossutehtaalla, sellaista velttoa hyssyttelyä. "Purra (ps) löysi myös uuden syyllisen. Nimittäin henkisesti veltostuneet suomalaiset." Iltalehti/politiikka
Köyhille annetaan tyhjänpäiväisiä neuvoja ja ilkeyksiä
Köyhien ihmisten kohdalla esiintyy neuvojen ja ilkeyksien antamista.
Erilaisten nettijulkaisujen katsauksessa huomioitua.
Eri lähteissä kuvataan, kuinka vähävaraisille ja työttömille jaetaan paljon neuvoja, jotka usein ovat tyhjiä ja hyödyttömiä. Esimerkkinä tästä mainitaan usein toistettu kehotus "mennä töihin", vaikka se ei aina ole realistinen vaihtoehto sairauden, työpaikkojen puutteen tai pätevyysvaatimusten takia.
Ilkeyksien osalta monet lähteet kuvaavat, kuinka köyhiä ja työttömiä mollaavat ja arvostelevat kommentit ovat yleisiä. Tällaisia kommentteja voivat olla esimerkiksi "siitäs saitte vassarit" tai "kommunistit saa mitä tilaa". Lähteissä mainitaan myös, että ihmiset, jotka yleensäkin kritisoivat hallituksen leikkauksia tai toimeentulon heikennystä, leimataan usein suoraan "vihervassareiksi" tai jopa "kommunisteiksi".
Tällainen käytös voi johtua useista tekijöistä. Yksi mahdollinen selitys on polarisaatio, joka jakaa yhteiskuntaa kahtia. Toinen mahdollinen selitys on täydellinen tietämättömyys ja ymmärtämättömyys köyhyyden todellisuudesta. Monissa lähteissä mainitaan, että monet ihmiset elävät Suomessa yltäkylläisyydessä ja heillä ei ole kokemusta siitä, millaista on joutua miettimään ruokakaupassa, mitä voi ostaa.
Monissa lähteissä tuodaan esiin myös se, että hallituksen toimet ovat pahentaneet tilannetta ja voivat pahentaa lisää tilannetta. Hallituksen leikkaukset ja työmarkkinauudistukset ovat heikentäneet köyhien asemaa ja lisänneet heidän ahdinkoaan. Nämä toimet ovat myös lisänneet polarisaatiota ja vastakkainasettelua yhteiskunnassa.
On tärkeää muistaa, että jokainen ihminen on yksilö ja jokaisella on oma tarinansa. Köyhyys ei ole valinta, vaan se voi johtua useista tekijöistä, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai yksinhuoltajuudesta. On tärkeää kohdella kaikkia ihmisiä kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti, riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan, tai poliittisesta mielipiteestään.
