Ostovoima kasvaa palkansaajilla! , vai?
10.1.2025
Keskituloisten ostovoima kasvaa palkansaajilla, otsikoi Kauppalehti. Kauppalehti otti tiedot veronmaksajain sivun laskelmista Veronmaksajat.fi "Kokonaisuudessaan keskituloisen 4 074 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on näin ollen hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin 
voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla." Lukee veronmaksajat.fi sivuilla. ...."Veromaksajien tiedotteen mukaan inflaatiopiikin myötä syntynyttä ostovoimakuoppaa ei saada vielä kurottua kokonaan umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima laski vuonna 2023 yli kuusi prosenttia vuoteen 2020 nähden. Veronmaksajien mukaan palkan ostovoima oli viimeksi heikompi vuonna 2008."
Ostovoiman positivinen kehitys on tarpeen. Se on selvä asia.
Kovasti alkoi kuitenkin mietityttämään onko kyseessä sellainen ostovoiman kasvu jolla on konkreettista vaikutusta esimerksi yksityisyrittäjien palkkapussiin. Vertaan ajatusmallia siihen että palkansaaja ostaa pienellä paikkakunnalla pienyrittäjän kenkämyymälästä kenkiä. Ostaako palkansaaja jolla on positiivinen ostovoiman kehittyminen nyt useammat kengät kuin aikaisemmin esim v 2020 ? Entä ostaako kenkiä nyt useampi palkansaaja sekä jopa sellainen jolla ostovoima ei kasva? Meneekö kenkiä yhtään enempää kaupaksi kuin ennen, vai peräti vähemmän kuin ennen ?
Miten ostovoiman kasvaminen jakautuu ns siihen suureen osaan kansasta joka tienaa alle sen 2700€/kk Esimerkiksi lähes kaikki kaupan alan työntekijät yms. Nouseeko ostovoima tavallisella keskiverto eläkeläisellä?
Mietintää lisää kovasti myös se että puhutaanko nyt pelkästään tulojen noususta jsuurempi palkkaisilla vaikka verotus hieman kiristyykin. Onko niin että pienemmät palkkatulon saajat eivät olekaan "palkansaajia"? Onko elinkustannusten nousu huomioitu, ja miten?
Kuinka suuri osa on työssäkäyvistä sellaisia joiden ostovoima ei kohoa, vai kokohaanko kaikkien?
Onko ostovoimaa puntaroidessa otettu huomioon jo tehtyjä leikkauksia, alv korotusta, terveysmaksujen korotusta, lääkekaton nostoa, lääkkeiden alv kannan nostoa 10 -> 14%, työmatkakustannusten omavastun korotusta ja mitä lie niitä onkaan? Onko ne huomioitu?
Miten ostovoiman kohentuminen on laskettavissa koko väestön kesken? Eli onko ostovoiman kehitys lopunperin lainkaan koko kansakuntaa ajatellen positiivinen vai negatiivinen arvo?
Ostaako pienyrittäjän kenkämyymälästä kenkiä vain ne joiden ostovoima on kohentunut?
Hyötyykö ostovoiman positiivisesta kehityksestä esim yksinhuoltaja joka on toimeentulotuen piirissä?
Ainakin hekumointia se on jo kuitenkin nostanut pintaan.
Kovasti jättää avoimeksi kysymyksille tämäkin hekumointi.
Ennen oli tilastollisesti aika selviö että erityisen hyvin toimeentulevat ihmiset tukevat kansan talouskasvua hyvin vähän jos ollenkaan. Suuri raha ei aina, eikä yleensäkään ohjaudu yhteiseksi hyväksi.
Asiasta Yle.fi sivulla Trickle down -teoria "Ensimmäisenä Chang tarttuu niin kutsuttuun trickle down -teoriaan. Ajatukseen, jonka mukaan rikkaiden rikastuminen auttaa myös köyhiä, koska varakkaimpien keskeinen rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on koko kansantalouden etu. Changin mukaan tulonjaon eriytyminen viime vuosikymmeninä on todistanut, että kyseessä on harhaluulo."
Kaiken kaikkiaan
Ihan täyttä selvyyttä en heittämällä osaa sanoa, mutta vahvasti epäilen että tässä on niin sanotusti "koira haudattuna".
Lisäkysymyksiä
Onko tämän keskituloisten ja sitä korkeampipalkkaisten ostovoiman kohoaminen seurausta hallituksen tekemistä leikkauksista?, Vai mistä?
lääkekattojen nostamisesta ?,
terveysmaksujen korotuksista ?
sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamisesta?
matkakorvausten omavastuun korottamisesta?
Terveydenhoidon rahoituksen ohjaamisesta yksityispuolelle?
Työttömyysturvan heikentämisestä ?
Sairaussakko päivästä?
paikallisen sopimisen mahdollisuudesta ?
ammatillisen koulutuksen alasajosta?
Vai mikä ??? Onko joku muu muutos?
Vaikuttaako ostovoiman kehittymiseen kuitenkin vain ihan perinteinen palkankorotus?
Taitaa olla työmarkkinaosapuolten välisistä palkkaneuvotteluista ja palkankorotuksista johtuvaa. Luulenpa aika vahvasti että tähän mennessä joka ikinen toimi jonka hallitus on tehnyt, on vain jarruttanut kyseisen ostovoiman kehitystä. Ja nyt pokkana mehustellaan "Kiitos PS" lausein kun kaikesta huolimatta jollakin palkansaajaryhmällä on ostovoima nousemassa HUOM! nousemassa pikkuhiljaa sille tasolle joka se oli aiemmin.
Kansan ostovoima ei ole, eikä vielä ole nousemassa entiselle tasolleen pitkiin aikoihin, jos sittenkään. "Faktoilla on väliä" mainitseee ministeri Juusokin oman kuvakaappauksensa alle. En tiedä oliko tarkoitus esittää että hallitus on saanut jotain aikaan, vai oliko tarkoitus kertoa rehellisesti että kaikesta huolimatta ostovoima saattaa kohota joillain, vai olisiko niin että ministeri Juuso halusi harhauttaa joko tahallisesti tai tahattomasti että hallituksen toimet olisivat tämän ilmeenneen asian taustalla. Faktoilla on tosiaan väliä.
