Orpopojan valssin askeleet

Teksti on kärkevä kritiikki Suomen hallituksen politiikkaa, erityisesti sen talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se käyttää "Orpopojan valssi" -metaforaa kuvaamaan hallituksen toimien tuhoisia seurauksia, vertaillen niitä hallitsemattomaan tanssiin, johon moni lähti mukaan houkutteleville lupauksille uskoen, mutta joka johti katastrofiin. Kritiikin kohteena on erityisesti kokoomus, jota syytetään suurituloisten suosimisesta ja köyhien sekä pienyrittäjien kustannuksella toimimisesta. Teksti analysoi hallituksen leikkauksia, työmarkkinauudistuksia ja sote-uudistuksen ongelmia, ennustaen niiden johtavan syvään talouslamaan ja sosiaaliseen kriisiin. Lopulta teksti vetoaa yhteistyöhön ja oikeudenmukaisuuteen ratkaisuna tämän "tanssin" tuhoisille seurauksille.

"Joko nyt viimein ymmärrät mitä sinulle yritettiin kertoa siitä, mitä tapahtuu lähtiessäsi tanssimaan Orpopojan valssin tahtiin?" Sanoi eräs nettikommentti.

Tiedäthän että joskus tanssittaja vie niin että tukka tutisee ja paikat notkuu, varpaat on muussina. Lattiakaan ei meinaa kestää. Valssi tuntuu polkalta, eikä hienovaraisesta hienoudesta ole puhettakaan. Varpaille tallataan, hiuksista revitään. Se on tämän valssin meininki, eikä tanssista pääse pois ennen uuden kipaleen alkua, jos sittenkään.

 "Suomi kuntoon" "Velkaantuminen kuriin" "Työllisyys nousuun" "Koulutuksesta ei leikata" "Vanhuksien toimeentulo turvataan" "keltään ei oteta kohtuuttomasti" 

Ja ties mitä paskaa on verukkeena sekä houkuttimena syötetty ja kerrottu oikein olan takaa tanssiin houkutellakseen. Tanssi kun alkaa, duunari saa turpaansa, köyhiltä viedään kaikki, pienyrittäjät samalla selkäänsä ja tämä oli selkeästi ennustettavissa. Mutta mukaan lähti moni niin että tukka hulmusi.

Ja niin perseelleen on mennyt koko paska kuin vain voi mennä.

Tähän valssiin ei olisi kannattanut mennä. Eikä tämä ole edes ollut mikään yllätys niille jotka ovat vähänkään seuranneet päättäjien toimia viime vuosikymmeninä. Kokoomus ei ole kansan puolella, ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan. Muttakun "Suomi kuntoon" ja muuta houkutuslauseita ... Niitä ei pidä uskoa "paholaisen" eli kokoomuksen suusta. Miksi tämä varoitus pitää toistaa aina määrävälein? Itse en ole koskaan ollut laitaoikeistolaisen poltiikan kannattaja, enkä sen enempää äärivasemmistonkaan kannattaja. Olen taiteillut äänestyksessä sekä mielipiteineni enemmän juuri sen hetkisen tuntemuksen mukaan. Minut voi helposti leimata "vassariksi" tämän pissiä muroissa palstan ansiosta ja ehkäpä ihan syystäkin. Sillä mielestäni politiikkaa kaipaa tervehdyttämistä jossa asioita oikeasti sekä todellakin pohditaan näkökannat huomioonottaen. Tämä tämänhetkinen laitaoikeistolainen jyräämispolitiikka ilman minkäänlaista keskustelua pelkästään ideologista lähtökohdista kotoisin, on ihan perseestä. Kokoomus on vanhaa verausta lainataseni "hyvä renki, mutta huono isäntä".

Tässä hieman kriittisiä näkökulmia hallituksen toimista talouden ja työllisyyden suhteen. Lähteet maalaavat synkän kuvan hallituksen politiikasta, joka on kohdannut laajaa arvostelua.

Ensinnäkin, hallituksen leikkauspolitiikka on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Keskusta syyttää hallitusta siitä, että leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin, samalla kun suurituloiset saavat verokevennyksiä. Tämä on johtanut ostovoiman heikkenemiseen ja kotimarkkinoiden yritysten ahdinkoon.

Lisäksi hallituksen lupaukset kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ovat jääneet toteutumatta. Kunnat ovat joutuneet korottamaan kiinteistöveroja, mikä on hyödyttänyt vain kuntia, joissa on arvokkaita kiinteistöjä. Hallituksen toimet on nähty vastuuttomiksi, ja niiden on sanottu ja nähty johtavan Suomen syvään lamaan. Velanottoa on kritisoitu suhteettomana, ja on todettu, että velan hyöty valuu vain rikkaille.

Yrityksille hallituksen toimet ovat olleet epäedullisia. Esimerkiksi ALV-korotuksen ajoitusta keskellä vuotta ja matalasuhdannetta on pidetty virheenä, joka viestii yrityksille väärin ja heikentää ostovoimaa. Monet PK yrittäjät ovatkin pettyneet hallituksen politiikkaan.

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettiesitys vuodelle 2025 kritisoi hallituksen talouskuripolitiikkaa ja leikkauksia, joiden katsotaan lisänneen köyhyyttä ja heikentäneen talouskasvua. Vasemmistoliitto painottaa, että oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tapa sopeuttaa valtiontaloutta on tulopohjan turvaaminen.

Työllisyyden parantamisessa hallituksen toimet ovat olleet tehottomia ja jopa käänteisiä. Hallituksen työmarkkinauudistuksia on arvosteltu siitä, että ne heikentävät työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Esimerkkeinä tästä ovat sairasloman leikkaukset, irtisanomissuojan heikentäminen, paikallisen sopimisen laajentaminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen.

Hallituksen on katsottu epäonnistuneen työvoimapulan ratkaisemisessa. Yksi näkökulma on, että Suomessa ei ole aitoa työvoimapulaa, vaan palkanmaksuhaluttomuutta. Vasemmistoliiton mukaan hallitus on romuttanut työttömien kannusteet tehdä lyhytkestoista tai osa-aikaista työtä. Heidän mielestään palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamista tulisi parantaa eikä heikentää.

SDP kritisoi hallitusta siitä, että se on hoitanut työllisyyttä kiistatta huonoiten koko Euroopassa. Työttömyyden on katsottu kasvavan vauhdilla ja yhä useamman olevan pitkäaikaistyötön.

Haluan myös jakaa ennustukseni vuodelta 2022 ja jopa jo Sipilän hallituksen aikaan, joka valitettavasti näyttää toteutuneen juuri kuten sanoin. Totesin tuolloin että kokoomus haluaa hyvinvointivaltion pelkästään vain itselleen ja muille varakkaille. Kokoomuksen toiminta ei paljoakaan poikkea torppariajan isäntien ja ruukinpatruunoiden hallitsemasta 'hyvinvointivaltiosta.

Kokoomus ei tunnetusti ole koskaan tehnyt köyhemmille tai edes pienyrittäjille pienintäkään kädenojennusta ellei se ole itse hyötynyt samalla moninkertaisesti. En usko että tässä toteamuksessani on pienintäkään epäselvää.  Kokoomus ja hyvinvointivaltio eivät sovi samaan lauseeseen, eivät koskaan ole kuuluneetkaan kuin omissa mainos fraaseissaan.  Yrityksiä ja työntekoa pitää arvostaa Mutta leivän sekä toimeentulon  repiminen toisen suusta taskut tyhjentäen on jotakin sellaista, jota tavallisella ihmiskäsityksellä ja inhimillisyydellä varustetut eivät voi hyväksyä.

En hyväksy minäkään. Häpeän Suomen politiikkaa tällaisena kuin se nyt on.  Omavastuun esittäminen sekä jopa korottaminen  puutteellisessa asemassa eläville on sanoinkuvaamattoman törkeää, eikä sellaista esitä ainoakaan sivistyneeksi luokiteltu ihminen tai taho. 

Jokainen yritys on tietoinen yritysriskin olemassaolosta. Köyhempien sekä heikossa asemassa elävien tehtävä ja velvollisuus ei ole joutua maksajaksi silloin, jos sellainen yritysriski konkretisoituu. Kaikkien tahojen on syytä tajuta  että joka ikinen leikattu euro tai miljardi poistuu samansuuruisena markkinoiden käytöstä ja osuu siten myös yritysten toimintaan. Tätä totuutta ei vaan haluta ymmärtää lainkaan, ymmärretään toki muttei haluta ymmärtää.

Kokoomus ja muut samalla tavalla toimivat puolueet tietävät tämän kyllä, ovat aina tienneet. Ja sen, että leikkaamalla käyttämällä he synnyttävät tahallisesti kotimaisen taantuman, joka aiheuttaa paljon työttömyyttä, pienten yritysten alasajoa, sekä ilman muuta sosiaalisten kustannusten lisääntymistä, joka "oikeuttaa" lisäleikkauksiin. Lisäksi leikatut miljardit eivät päädy velkojen vähennykseen kuin osittain, tai edes sitäkään, sillä loput varat jaetaan kuten ennenkin heille, joilla ei huolta huomisesta varallisuutensa suhteen ole. Tämä on nähty vuosikymmenten aikana niin moneen kertaan, että voin todeta, ettei kokoomuksen kelkassa muutu mikään. Paitsi heikommaksi niiden kohdalla, joilla ei ennestäänkään ole ollut tarpeeksi siihen, että elämä kantaisi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen toimet ovat epäonnistuneet sekä talouden että työllisyyden parantamisessa. Leikkauspolitiikkaa, työmarkkinauudistuksia ja toimien tehottomuutta on arvosteltu laajalti. Hallituksen on nähty suosivan suurituloisia ja yrityksiä työntekijöiden ja pienituloisten kustannuksella.

Tunarihallitus.

Uuninpankkopoika Saku Timonen 

"Nyt hyvinvointialueet ovat juridisen valinnan edessä, kun ne joutuvat päättämään rikkovatko ne perustuslakia vai rahoituslakia. Perustuslaki takaa kaikille tarvittavan hoidon ja hoivan, mutta sitä ei enää voida taata, jos noudatetaan rahoituslain vaatimaa alijäämien kattamista asetetussa aikataulussa. Jostain syystä tämä lakeja jatkuvasti huomommiksi muuttava hallitus ei voi muuttaa rahoituslakia paremmaksi.

Saa nähdä kuka joutuu oikeuteen, kun ihmisiä alkaa kuolla hoidon puutteeseen."  ... ... " Mutta mitäpä tekee hallituksemme? Valtiovarainministeri rähjää eduskunnassa SDP:n varjobudjetista, jossa tämän hallituksen kaikkia leikkauksia ei peruta. Sosiaalisessa mediassa hän käy kulttuurisotaa ja vastustaa wokea, jotta kukaan ei huomaisi hänen osaamattomuuttaan. Pääministeri kehuu hallitusohjelmaa ja apupuolueet ovat hiljaa.

Kuka äänesti nämä tunarit valtaan?" https://www.itasuomalainen.fi/uutiset--politiikka/kolumni-tunarihallitus-6.93.7452.b089c9e2e5?fbclid=IwY2xjawG-IYNleHRuA2FlbQIxMQABHbbh1sxV7JSdFcLA4-wk7W1bWCFjtKywVkRXMxBcJisxj5FCQ7cJK6bDbg_aem_8HbifhECE9oVDD82-WLkDw

Hyvinvointialueiden ja kansalaisten ahdinko: Mistä kriisiin on tultu ja miten eteenpäin?

Ennusteet kuvaavat synkkää tilannetta, jossa sekä hyvinvointialueet että kansalaiset kamppailevat terveydenhuollon kriisin kanssa. Kriisiin johtaneita tekijöitä on useita, ja ratkaisujen löytäminen vaatii monitahoista lähestymistapaa.

Miten tähän on tultu?

•  Rahoitusleikkaukset: Hallituksen leikkauspolitiikka on johtanut siihen, että hyvinvointialueilla ei ole riittävästi resursseja tarjota laadukkaita palveluja. Tämä on johtanut hoitojonojen pidentymiseen, henkilöstöpulaan ja palveluiden alasajoon.

•  Sote-uudistuksen haasteet: Sote-uudistuksen toimeenpano on ollut haastavaa, eikä kuunneltu edellisen hallituksen jatko-ohjeistusta, ja se on johtanut lisäkustannuksiin ja byrokratiaan. Hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeutumaan uusiin rakenteisiin ja toimintatapoihin samalla, kun niiden rahoitusta on leikattu.

•  Väestön ikääntyminen: Suomen väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää terveys- ja hoivapalveluiden kysyntää. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä pienenee, mikä heikentää hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

•  Työvoimapula: Terveydenhuollon alalla on vakava työvoimapula, mikä johtuu osittain alan alhaisista palkoista ja raskaista työolosuhteista.5

•  Epätasainen alueellinen kehitys: Terveyspalveluiden saatavuus vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. Harvaan asutuilla alueilla on usein vaikeuksia houkutella ja pitää päteviä työntekijöitä, mikä heikentää palveluiden laatua.

Mitä tästä eteenpäin?

• Lisärahoitus hyvinvointialueille: Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahoitusta voidakseen tarjota laadukkaita palveluja. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nostamalla veroja tai kohdentamalla varoja uudelleen valtion budjetissa.

•  Sote-uudistuksen korjaaminen: Sote-uudistuksessa on tehtävä korjauksia, jotta se toimisi tehokkaammin ja kustannustehokkaammin. Tavoitteena tulisi olla byrokratian vähentäminen ja alueellisen tasa-arvon edistäminen.

•  Työolosuhteiden parantaminen: Terveydenhuollon alan työolosuhteita on parannettava, jotta alalle saataisiin houkuteltua ja pidettyä päteviä työntekijöitä. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi nostamalla palkkoja, vähentämällä työmäärää ja tarjoamalla parempaa työnohjausta.

•  Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vahvistaminen: Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen on pitkällä aikavälillä kustannustehokkain tapa parantaa kansanterveyttä ja vähentää terveyspalveluiden kysyntää. Tähän voidaan panostaa esimerkiksi terveysneuvonnan, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämiseen.

•  Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen: Digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää tehostamaan terveydenhuollon palveluja ja parantamaan niiden saatavuutta. Esimerkkejä digitaalisista palveluista ovat etävastaanotot, sähköinen resepti ja terveystiedon arkistointi. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että digitaaliset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja että niiden rinnalla on tarjolla myös perinteisiä palveluja.

Syyt työllisyyspolitiikan epäonnistumiseen:

•  Ideologia ohjaa päätöksentekoa: Useat lähteet viittaavat siihen, että hallituksen työllisyyspolitiikkaa ohjaa ideologia eikä tosiasioihin perustuva analyysi. Hallitus on ajanut läpi uudistuksia, joita työnantajapuoli on ajanut jo pitkään, huolimatta niiden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista työntekijöihin ja työmarkkinoihin.

•  Yhteistyön puute: Lähteet kritisoivat hallituksen toimintatapaa ja yhteistyön puutetta työmarkkinaosapuolten kanssa. Hallitus on ajanut läpi uudistuksia yksipuolisesti, mikä on johtanut vastakkainasetteluun ja työmarkkinoiden epävakauteen.

•  Lyhytnäköisyys: Hallituksen työllisyyspolitiikkaa on todettu lyhytnäköiseksi. Uudistuksilla on näennäisesti pyritty nopeaan työllisyyden parantamiseen, mutta niiden pitkän aikavälin todellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, tai edes haluttu arvioida.

Ja oisko mikään enää avuksi

Työmarkkinauudistusten uudelleenarviointi: On tarpeen perua hallituksen toteuttamia työmarkkinauudistuksia ja niiden vaikutuksia. Uudistuksia tulee tarvittaessa korjata tai perua, kun ne nyt jo ovat osoittautuneet haitallisiksi.

Yhteistyön vahvistaminen. Hallituksen on vahvistettava, eikä tuhottava yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa. Päätöksenteossa on otettava huomioon kaikkien osapuolten näkemykset ja pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä kaikille. 

Pitkän aikavälin työllisyysstrategia. On laadittava pitkän aikavälin työllisyysstrategia, jossa otetaan huomioon tulevaisuuden työelämän muutokset ja haasteet. Strategiassa on panostettava koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työolosuhteiden parantamiseen, eikä niiden tuhoamiseen. 

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo: Työllisyyspolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä ja edetä urallaan.

Tämän valssin olisi saanut jättää väliin, sillä tässä tuhoutui samalla koko tanssisali.