Miksi on menny pissiä muroihin? yksi syy.

Syy on että äänestettiin tätä, ja demokraattisesti saatiin lupa antaa itsellemme "turpaan". Selkään otetaan nyt ja oikein kunnolla. Duunari halveksii toista duunaria, rikkaat lisäävät vettä myllyyn. Heikomman osan elämä on perseestä ja huonommaksi menee ellei jotain tapahdu, Yritykset kärsivät ostovoiman pulasta, vienti ei siltikään vedä. Talous uhkaa pysähtyä lisää ja vielä pitkään vaikka mediassa kuinka höpötetään olevan "valoa tunnelin päässä". Valo taitaa olla patteri lopuillaan oleva ledi tuikku.

Siksi kirjoitin sekä kirjoitan koko palstallisen nimeltä "Pissiä muroissa"

Tätäkö me ihan oikeasti haluttiin?

Oikeistopolitiikkaan siirtyminen on tuonut mukanaan useita epäkohtia, jotka ovat herättäneet laajaa kritiikkiä ja huolta. Yhteiskunnassa eriarvoisuus kasvaa, hyvinvointivaltion perusteita heikennetään ja työelämän oikeuksia kavennetaan.

Köyhien kurjistaminen ja eriarvoisuuden kasvu

Oikeistopolitiikan leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin ja heikommassa asemassa oleviin. Leikkaukset sosiaaliturvaan, asumistukeen ja koulutukseen johtavat köyhyyden lisääntymiseen ja vaikeuttavat perustarpeiden, kuten ruoan ja asumisen, hankkimista. Samalla hallitus on myöntänyt verohelpotuksia hyvätuloisille, mikä on entisestään lisännyt eriarvoisuutta.

Erityisen huolestuttavaa on se, että oikeistopolitiikka pyrkii heikentämään hyvinvointivaltion perusteita. Leikkaamalla julkisista palveluista ja siirtämällä rahaa pienituloisilta hyvätuloisille hallitus uhkaa romuttaa suomalaisen yhteiskunnan peruspilarit.

Hyvinvointialueiden rahoitusta on leikattu ja palveluja ajetaan alas. Jonot hoitoon ovat pidentyneet ja palvelujen hinnat nousseet, mikä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten pääsyä hoitoon. Hallitus pyrkii yksityistämään sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä voi johtaa palvelujen laadun heikkenemiseen ja saatavuuden vaikeutumiseen.

Työelämän oikeuksien kaventaminen

Oikeistopolitiikkaan liitetään vahvasti myös työelämän heikennykset. Hallitus ajaa läpi työelämän lainsäädäntöä heikentäviä uudistuksia, jotka kaventavat työntekijöiden oikeuksia ja lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla.

Esimerkkeinä mainitaan:

• irtisanomissuojan heikentäminen
• lakko-oikeuden rajoittaminen
• ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi
• paikallisen sopimisen lisääminen, mikä voi johtaa työehtojen heikkenemiseen.

Näiden toimien pelätään lisäävän työuupumusta ja mielenterveysongelmia. Lisäksi hallitus pyrkii heikentämään ammattiyhdistysten asemaa ja vaikeuttamaan työehtosopimusneuvotteluja. Tämä voi johtaa työehtojen heikkenemiseen ja palkkaerojen kasvuun.

Vaalilupausten pettäminen ja vastuun pakoilu

Oikeistopuolueet ovat toimineet vastoin vaalilupauksiaan ja aiempia kantojaan. Erityisesti Perussuomalaisten on katsottu pettäneen lupauksensa siitä, ettei köyhiltä leikata eikä työelämää heikennetä. Myös Kokoomuksen lupaus velanoton lopettamisesta on kyseenalaistettu, sillä hallitus on ottamassa ennätysmäärän velkaa. Oikeistopuolueet ovat aiemmin vastustaneet samoja toimia, joita ne nyt ajavat hallituksessa. Tämä heikentää luottamusta poliittiseen järjestelmään ja lisää ihmisten epäluuloa päättäjiä kohtaan.

Lisäksi hallituksen vastuunpakoilu ja kyvyttömyys ottaa huomioon toimintansa seurauksia on kritisoitu. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri on sysännyt vastuun palveluiden järjestämisestä hyvinvointialueille, vaikka niiden rahoitusta on leikattu rajusti.

Yhteenveto

Oikeistopolitiikkaan siirtyminen on tuonut mukanaan useita epäkohtia, jotka heikentävät suomalaisen yhteiskunnan perusteita ja ajavat maan kohti eriarvoisempaa ja epäoikeudenmukaisempaa suuntaa. Leikkauspolitiikan vaikutukset pienituloisiin, työelämän heikennykset ja lupausten pettäminen ovat herättäneet laajaa kritiikkiä.

Näkemyksiä lapsiperheiden tulevaisuudesta ja syntyvyyden kasvusta

Lapsiperheiden määrän kasvattamiseen tai syntyvyyden nostamiseen ei ole tarjolla yhtä selkeää ohjelmaa, mutta aiheesta löytyy useita näkökulmia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ja sitä kautta mahdollisesti myös syntyvyyteen.

Ensinnäkin Suomen heikko talouskasvu vaikuttaa lapsiperheiden toimeentuloon. Suomen heikko talouskasvu johtuu muun muassa matalasta syntyvyydestä ja vähäisestä työperäisestä maahanmuutosta. Pienenevän työikäisen väestön on entistä vaikeampi rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Useat rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimet, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä, lisäämään talouskasvua ja vahvistamaan julkista taloutta, voisivat epäsuorasti parantaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja siten tehdä perheen perustamisesta houkuttelevampaa.

Toiseksi kritisoidaan hallituksen leikkauspolitiikkaa ja sen vaikutuksia lapsiperheisiin. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat perheiden toimeentuloon ja jaksamiseen. Erityisen huolestuttavaa on, että leikkaukset kohdistuvat myös järjestöjen tarjoamaan tukeen, kuten edulliseen tilapäiseen lastenhoitoapuun. Leikkaukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa perheet joutuvat valitsemaan kalliin lastenhoitoavun ja uupumisen välillä. Leikkausten sijaan tulisi panostaa perheiden jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen.

Kolmanneksi korostetaan työelämän oikeudenmukaisuuden ja työsuhteen laadun merkitystä. Pelkkä tuntipalkka ei ratkaise, vaan myös työsuhteen muoto ja laatu ovat tärkeitä. Riittävät työtunnit ja pysyvä työsuhde mahdollistavat paremman toimeentulon ja ennustettavuuden, mikä voi olla tärkeää lapsiperheille. Hallituksen aikeet heikentää työntekijöiden oikeuksia iskevät kovimmin aloille, joilla on paljon epätyypillisiä ja heikkoja työsuhteita. Paremmat työolot voisivat osaltaan lisätä työelämän houkuttelevuutta ja vähentää epävarmuutta, mikä voisi tehdä perheen perustamisesta helpompaa.

Vaikka suoraa vastausta kysymykseen siitä, miten syntyvyyttä voitaisiin nostaa, ei ole tarjolla, voidaan todeta, että lapsiperheiden hyvinvoinnin parantaminen on tärkeä osa ratkaisua. Parempi taloustilanne, riittävä sosiaaliturva ja joustavat työolot voisivat luoda perheille turvallisemman ja vakaamman ympäristön, mikä voisi osaltaan kannustaa perheen perustamiseen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että syntyvyyteen vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten yhteiskunnalliset arvot, kulttuuri ja yksilölliset elämänvalinnat.

Rakennusteollisuuden ahdinko hallituksen politiikan seurauksena

Hallituksen politiikka on vaikeuttanut merkittävästi rakennusteollisuuden toimintaa, ja konkursseja on nähty jo useita. Tilanne on vakava, ja sen taustalla vaikuttavat useat tekijät.

Konkurssien määrä

Rakennusalan yrityksiä, joilla on ollut jonkinlaista liikevaihtoa vuonna 2021 tai sen jälkeen, on ajautunut konkurssiin peräti 464. Näistä yrityksistä 197:n liikevaihto on ollut vähintään miljoona euroa. Todellinen konkurssien määrä on todennäköisesti vielä suurempi, sillä listassa ei ole mukana pienempiä yrityksiä, tai joilla ei ole ollut liikevaihtoa tai joiden tilinpäätöstiedot puuttuvat.

Hallituksen politiikan vaikutukset

Hallituksen leikkauspolitiikka on ajanut talouden taantumaan ja lisännyt konkursseja. Avoimia työpaikkoja on 50 000 vähemmän ja työttömiä 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset ovat heikentäneet kotimaista kysyntää ja vaikeuttaneet rakennusalan toimintaa. Rakennusalan on päästetty "vapaapudotukseen", mikä viittaa hallituksen politiikan kielteisiin vaikutuksiin alalle.

Työvoiman saatavuus

Vaikka hallituksen politiikan vaikutusta työvoiman saatavuuteen ei suoraan mainita, eräs ammattiliiton pääluottamusmies kyseenalaistaa työvoimapulan olemassaolon ja puhuu "palkanmaksuhaluttomuudesta" työnantajien keskuudessa. Tämä viittaisi siihen, että ainakin osittain rakennusalan ongelmat voisivat johtua siitä, että työnantajat eivät ole valmiita maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja.

Sosiaaliturva

Asumistuen leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta ja vaikeuttaneet pienituloisten asumisen kalleutta. Leikkaukset ovat osa laajempaa suunnitelmaa, jolla pyritään siirtämään varallisuutta pienituloisilta hyvätuloisille.

Työttömyysturvaa on heikennetty Marinin hallituskauden jälkeen. Hallitusohjelmassa on piilotettu leikkauksia työttömyysturvarahastoihin, ja työttömyysturvan heikentäminen on yksi hallituksen työelämäuudistuksista. Perussuomalaiset ovat pettäneet lupauksensa olla heikentämättä työelämän lainsäädäntöä.

Vammaispalvelulain lykkääminen ja siitä tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet vammaisten ihmisten asemaa ja perusoikeuksia. Hallitus on leikannut vammaisten palveluista, mikä on kestämätöntä.

Työelämä

Sairausloman leikkaukset ovat merkittävä heikennys. Hallitus kannustaa kansalaisia menemään sairaana töihin, ja sairausloman leikkaukset mainitaan osana "jättipottia", jonka työnantajat saavat hallitusohjelmasta.

Irtisanomissuojan heikentäminen on yksi hallituksen työelämäuudistuksista. Perussuomalaiset ovat aiemmin vastustaneet irtisanomissuojan heikentämistä, mutta nyt hallituksessa he ovat kääntäneet takkinsa.

Lakko-oikeutta on rajattu Marinin hallituskauden jälkeen. Lakko-oikeuden rajaaminen on keskeinen heikennys, ja työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja on korotettu.

Paikallisen sopimisen lisäämistä on kritisoitu. Paikallinen sopiminen on "peitenimi palkan alentamiselle alle sopimusten", ja sen lisääminen on yksi työelämän heikennyksistä.

Julkisten palveluiden heikentäminen

Sote-palveluista on tehty leikkauksia. Hyvinvointialueet joutuvat valitsemaan rikkovatko ne alijäämän kattamisvelvollisuutta vai perustuslakia, joka takaa jokaiselle tarpeellisen hoidon ja hoivan. Leikkaukset johtavat hoitojonojen pidentymiseen ja palvelujen heikkenemiseen.

Koulutuksesta on leikattu Marinin hallituskauden jälkeen. Koulutuksen leikkaukset lisäävät lapsiperheiden kuormitusta ja heikentävät koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä, uhaten koulutuksen laatua.

Kulttuurialalta on tehty leikkauksia. Kirjoihin, teatteri-, elokuva- ja konserttilippuihin kohdistuvat ALV-korotukset ovat herättäneet huomiota. Hallituksen leikkaukset ovat ajaneet jopa lapsiperheitä häätöuhan alle.

Muut heikennykset

Verohelpotukset hyvätuloisille ovat herättäneet kritiikkiä. Hallituksen päätös myöntää verohelpotuksia hyvätuloisille samalla kun pienituloisilta leikataan, on "kulissin takana tapahtuvaa rahan lapioimista pienituloisilta suurituloisille".

Valtion omaisuuden myynti on yksi hallituksen toimista. Valtion tuottavaa omaisuutta myydään entistä kiivaampaan tahtiin.

Toivo ja usko tulevaisuuteen

Vaikka tilanne näyttää synkältä "Pissiä muroissa" ja suunta on huolestuttava, on tärkeää muistaa, että mikään ei ehkä ole lopullisesti pilattu. Meillä on mahdollisuus äänestämällä muuttaa suuntaa ja tehdä parempia päätöksiä tulevaisuudessa. Yhteistyöllä ja päättäväisyydellä voimme rakentaa oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään.