Tietoja: Kategoria: Pissiä muroissa

Niks ja Naks

Sanat omat ( Leif Kuismanen ) luotu käyttäen Riffusion.ai palvelua

28.2.2025

"Suomi kuntoon"

Kirjoitelmani

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina Persvako

Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//

Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )

En varmasti ole ainut joka kummastelee trick down talouspolitiikan toimia joiden avulla Orpon hallitus on laittamassa talouden rattaita pyörimään. He lupasivat laittaa talouden kuntoon, lupasivat lisää työpaikkoja fiskaalisen devalvaation keinoin.

Leikattu on. Ja olipa luvattukin. Lähestulkoon jokainen vaalilupuas on kumottu, unohdettu, eikä näin ollen pitänyt paikkansa. Kaikenlisäksi talouden rattaat on jumissa, ei pyörimässä. Tältä "Pissiä muroissa" palstalta voi muutamia kannanottoja nähdä näihin hallituksen väittämiin perättömyyksiin viitaten.

Orpon-Purran hallituksen leikkauslista

Työehtojen heikentämiset

Ensisijaisesti sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa
Vuorotteluvapaa lakkautetaan
Työttömien irtisanomisen ritiita "asiallinen syy"
Työaikälain sallimasta poikkeamasta sopimalla työpaikoilla heikommilla ilman luottamusmiestä
Voden 2023 työsopimus ei vaadi erityistä perustetta
Työriitojen ratkaiseminen hankalammalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia.
Lomautuksen varoaika lyhennetään
Takaisinottovelvoite ei koske enää alle 50 henkilön yrityksiä

Lakko-oikeuden rajoitukset

Oikeutta tukilakkoon ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan
Lakkoon osallistuville työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi
Lakkosakkoja korotetaan roimasti

Sosiaaliturvan leikkaukset

Työttömyyspäivärahan lapsikorotukset poistetaan
Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen
Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään
Palkkatuettu työ ei kerrytä ansiopäivärahan työssäoloehtoa
Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään
Asumistukea leikataan
Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta
Toimeentulotuen saamista vaikeutetaan
Poistetaan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettava vanhempainraha
Työttömyysturvan ja asumistuen työssäkäyntiin liittyvät suojaosat poistetaan
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan
Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään.

Nyt pähkäilemään

Mikä on sellainen uudistus tässä trick down talouspolitiikan mukaisessa uudistuksessa joka pistää talouden rattaat pyörimään ja talouden uuteen nousuun?

Kansa kyllä tykkasi kun luvattiin halpaa olutta ja varsinkin bensaa. Ja päällepainikkeeksi veroalea. Hyvinhän se sitten meni. Kansa huutaa glooriaa ja maksaa enemmän. ( paitsi ne keillä olisi siihen varaa )

Polttoaine alennus, kokonaisvaikutus veroineen (jakeluvelvoite + veronalennus):

Bensiini: n. 8,5–9,5 senttiä/litra (7–8 snt jakeluvelvoitteesta + 1,5 snt veronalennus).
Diesel: n. 8,5–9,5 senttiä/litra (6–7 snt jakeluvelvoitteesta + 2,5 snt veronalennus).

Työmatkakorvausten omavastuun korotuksen jälkeen ei ihan hurjasti voi vaikutuksesta puhua. Taitaa mennä päinvastoin.

Oluen hintaan roima alennus

Tarkka verovaikutus: 5–7 senttiä per 0,33 l tölkki.
Käytännön arvio: 10–15 sentin alennus, jos markkinat reagoivat voimakkaasti (esim. kaupan alennusmyynnit tai kilpailun kiristyminen).
Huomioitavaa: Hintoihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten raaka-aineiden hinnat ja jakelukustannukset.

Lyhyesti: Hallituksen veronalennus laskee keskioluen hintaa 5–7 sentillä/tölkki, mutta käytännössä alennus voi olla suurempi (10–15 snt) markkinatekijöistä riippuen.

Jollekin tällä saattaa olla suurempikin merkitys. Itse en lainkaan ole alkoholin suurkuluttaja, joten arvelen vuosisäästöni olevan n 1€ luokkaa, ehkä hieman alle.

Siis miten tämä nostaa kansan hyvinvoinnin takaisin tai kuten mainostettiin "pelastetaan hyvinvointiyhteiskunta!" , miten vienti, myynti kasvaa, sekä miten tavoitellun talouskasvun hyödyt tulevat jakautumaan kansalle ???

Liian yksioikoinen näkemys – Miten julkiset leikkaukset vaikuttavat reaalitalouden verenkiertoon

Julkisessa keskustelussa törmää jatkuvasti väitteeseen, joka kuulostaa pika-analyysina loogiselta, mutta osoittautuu reaalitalouden lainalaisuuksien valossa vaarallisen yksioikoiseksi. Ajatusmalli kuuluu tiivistettynä näin: ”Jos valtion budjetista leikataan sata miljoonaa euroa, se raha säästetään ja se on käytettävissä velkojen maksuun tai muualle kiertoon.”

Tämä päältäpäin "terveellä talonpoikaisjärjellä" perusteltu väite pohjaa nk. kotitalousanalogiaan – ajatukseen siitä, että valtio toimii täsmälleen samalla tavalla kuin yksittäisen perheen lompakko. Jos perhe jättää uuden pesukoneen ostamatta, laatikon pohjalle jää rahaa säästöön.

Kansantalous ei kuitenkaan ole staattinen rahasäiliö, vaan jatkuvassa liikkeessä oleva verenkiertoelimistö. Valtion leikkauspäätös ei ole erillinen, umpiossa tapahtuva kirjanpidollinen siirto, vaan mekaaninen isku, joka heijastuu välittömästi koko yhteiskunnan ostovoimaan, yritysten liikevaihtoon ja lopulta valtion omiin verotuloihin.

1. Talouden verenkierto ja rajakulutusalttius

Rahan arvo ja teho taloudessa määräytyvät sen kiertonopeuden mukaan. Yksi ja sama euro voi vuoden aikana liikkua useiden ihmisten ja yritysten läpi, kerryttäen jokaisessa vaiheessa arvonlisää, työllisyyttä ja verotuloja.

Kun arvioidaan leikkausten vaikutusta, ratkaisevaksi käsitteeksi nousee rajakulutusalttius (MPC, marginal propensity to consume). Se ilmaisee, kuinka suuren osan saamastaan lisäeurosta ihminen käyttää välittömästi kulutukseen.

Pienituloisten ja tavallisten palkansaajien rajakulutusalttius on lähes 100 prosenttia. Pienituloinen eläkeläinen, yksinhuoltaja, työtön tai matalapalkka-alan työntekijä ei sijoita saamaansa euroa rahastoihin tai ulkomaisiin osakkeisiin. Jokainen sosiaaliturvasta, julkisista palveluista tai palkasta saatu euro menee välittömästi arjen välttämättömyyksiin: lähikaupan ruokaostoksiin, apteekkiin, julkiseen liikenteeseen, leipurille ja paikallisen kivijalkayrittäjän palveluihin.
Kaksinkertainen hyöty julkiselle taloudelle: Kun tämä euro käytetään kotimaisessa kaupassa, se ei ainoastaan pidä pystyssä paikallista yrittäjyyttä ja työpaikkoja, vaan siitä palautuu välittömästi valtion ja kuntien kassaan merkittävä osa veroina – muun muassa arvonlisäveroina (ALV 25,5 %) ja kunnallisveroina.

Kun julkisesta taloudesta leikataan sata miljoonaa euroa kohteista, jotka kohdistuvat pienituloisiin tai julkisen sektorin palveluihin ja palkkoihin, tämä sata miljoonaa euroa pyyhkäistään suoraan pois kotimaisesta kysynnästä. Se on sata miljoonaa euroa vähemmän rahaa suomalaisten yritysten kassakoneissa.

2. Fiskaalinen kerroin: Kun säästetty euro syö omaa pohjaansa

Syy siihen, miksi suoraviivainen leikkauspolitiikka epäonnistuu usein tavoitteissaan, tiivistyy taloustieteen keskeiseen ilmiöön: fiskaaliseen kertoimeen (fiscal multiplier).

Fiskaalinen kerroin kertoo, kuinka monta euroa bruttokansantuote muuttuu, kun julkisia menoja muutetaan yhdellä eurolla.

Jos kerroin on 1,0, yhden euron leikkaus pienentää BKT:ta täsmälleen yhdellä eurolla.
Matalasuhdanteessa, talouden polkiessa paikallaan ja leikkausten kohdistuessa pienituloisiin, fiskaalinen kerroin on empiiristen tutkimusten mukaan usein merkittävästi yli yhden (esim. 1,2–1,5).

Tämä tarkoittaa karua reaalitaloudellista yhtälöä: yhden euron leikkaus julkisista menoista ei säästä euroa, vaan supistaa kansantuloa 1,20–1,50 euroa.

Miten leikkausten noidankehä etenemässä?

Ensimmäinen aalto: Valtio leikkaa sata miljoonaa euroa sosiaaliturvasta ja palveluista.
Toinen aalto: Kuluttajien ostovoima heikkenee. Ihmiset jättävät ostokset väliin, jolloin kauppiaiden, ravintoloiden ja palveluyritysten liikevaihto laskee.
Kolmas aalto: Supistuneen kysynnän vuoksi yritykset joutuvat lomauttamaan työntekijöitä, karsimaan investointejaan tai lopettamaan toimintansa. Työttömyys kasvaa.
Neljäs aalto: Valtion ja kuntien verotulot (ALV, tuloverot, yhteisöverot) romahtavat samalla, kun työttömyyden hoitomenot ja viimesijaisen toimeentulotuen tarve kasvavat.

Lopullinen tulos on tragikoominen: alkuperäinen sadan miljoonan euron leikkaus "sulaa" matkan varrella verotulojen menetyksiin ja lisääntyneisiin sosiaalimenoihin, mutta yhteiskuntaan on synnytetty syvä toimeliaisuuden vaje ja inhimillinen hätä.

3. Mistä BKT todellisuudessa muodostuu?

Ajoittain julkisessa puheessa esiintyy harhakäsitys, jonka mukaan kansantuote syntyisi pelkästään ulkomaankaupan ylijäämästä ja että kotimainen kulutus olisi vain "toisten rahoilla elämistä". Tämä osoittaa syvää tietämättömyyttä kansantalouden tilinpidosta.

Bruttokansantuote (BKT) lasketaan kaavalla:

$$ ext{BKT} = C + I + G + (X - M)$$

C (Yksityinen kulutus): Kotitalouksien ostot ja palvelut.
I (Yksityiset investoinnit): Yritysten kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit.
G (Julkinen kulutus ja investoinnit): Koulutus, terveydenhuolto, infra, turvallisuus ja julkiset palvelut.
X - M (Nettovienti): Vienti miinus tuonti.

Kehittyneissä länsimaisissa talouksissa, kuten Suomessa, yksityinen ja julkinen kotimainen kulutus ($C + G$) muodostavat valtaosan kaksi kolmasosaa koko BKT:sta.

Vienti on ehdottoman tärkeää, mutta mikään vientiteollisuus ei elä tyhjiössä. Vientiyritykset tarvitsevat toimivan kotimaisen infran, terveet ja koulutetut työntekijät, toimivat alihankintaketjut sekä vakaraisen yhteiskunnan.

Kun julkisella leikkauspolitiikalla ajetaan alas julkiset investoinnit ($G$) ja murretaan tavallisen kansan kulutuskyky ($C$), BKT supistuu mekaanisesti kahdelta suurimmalta pilariltaan.

Velka/BKT-suhteen ansa

Valtionvelkaa ei arvioida pelkkänä eurokerroimena, vaan aina suhteessa kansantalouden kokoon eli velka/BKT-suhteena.

Jos hallitus tekee leikkauksia, jotka supistavat BKT:ta ($BKT$ laskee) nopeammin kuin velkamäärä pienenee, velkasuhde pahenee, vaikka menoreikiä olisi kuinka tukittu. Tämä on klassinen "leikkausloukku", johon useat talouskuria noudattaneet maat ovat historialliseesti ajautuneet.

4. Mihin se "säästetty" raha reaalimaailmassa päätyy?

Jos leikattua sataa miljoonaa euroa ei jätetä kotimaiseen kiertokulkuun, mihin se päätyy?

Ulkomaisten pankkien ja rahoittajien korkoihin: Jos leikkauksilla katetaan ulkomaisten velkojen korkoja ja pääomia, se raha poistuu välittömästi ja kokonaan Suomen kansantalouden kierrosta.
Hyvätuloisten säästöihin ja rahastoihin: Jos leikkauksilla rahoitetaan suurituloisten veronkevennyksiä, rajakulutusalttius muuttuu rajusti. Hyvätuloisen lisäeuro ei mene lähikaupan kassaan, vaan se sujahtaa säästötileille, rahastoihin tai ulkomaisiin osakkeisiin. Se ei luo kulutuskysyntää kotimaiselle kivijalkayrittäjälle.

Yhteenveto: Kohti reaalitalouden lukutaitoa

Talouspolitiikassa liian yksioikoinen näkemys on vaarallinen opas. Kun leikkauksia arvioidaan pelkästään staattisina rivimuutoksina budjettikirjassa, unohdetaan se tosiasia, että jokainen euro on jonkun toisen tuloa.

Säästetty euro ei ole automaattisesti säästetty euro, jos sen hinta on kotimaisen kysynnän halvaantuminen, verotulojen romahdus ja sosiaalisten ongelmien syveneminen. Kestävä taloudenhoito ja velanhoitokyky eivät rakennu verenkierron hyydyttämiselle, vaan sen varmistamiselle, että raha liikkuu, ihmisillä on ostovoimaa ja yrityksillä edellytykset myydä ja työllistää.

Kysymys DeepSeek

Minä: Orpon hallitus valtionvarainministeri Purran kanssa on suorittanut lukuisia leikkauksia sekä työelämän heikennyksiä. Pystyykö näitä luetteloimaan sellaiseksi luettelomalliksi?

( Tavalliseen tapaan !!! Listaus on tekoälyn tuotosta. Listaus voi sisältää virheitä sen omaavan kieroutuneen talouspolitiikan sisällön lisäksi. Olen jo hieman muuttanut alkuperäistä vastausta muutamien kohtien kohdalla. Korjaan edelleen lisää, mikäli näen jonkun väitekohdan räikeästi ristiriitaiseksi )

Vs. Luettelo on jaettu kategorioihin: Kaikki kirjatut toimet eivät ole vielä valmiita.

1. Sosiaaliturvan ja työttömyystukien leikkaukset

Työttömyysturvan uudistus: Ehdollistaminen aktiivisemmalle työnhaulle (esim. "aktivoiva malli"), mahdolliset leikkaukset etuuksien määrään tai kestoon.
Asumistuen ja lasten etuuksien säästöt: Esimerkiksi indeksijäädytykset tai kynnysten nosto.
Sairauspäivärahan leikkaus: Ensimmäisen sairauspäivän korvaus poistettiin (työnantajan vastuulle).
Kuntoutus- ja työkyvyttömyysetuudet: Tiukennuksia kelpoisuusvaatimuksiin.

2. Julkisen sektorin leikkaukset

Hoitajamitoituksen purku: Terveydenhuollon henkilöstömitoituksen lieventäminen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen vähentäminen: Leikkaukset esimerkiksi koulutuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan.
Julkisten palvelujen maksullisuuden lisäys: Esimerkiksi korkeammat terveys- ja lääkemaksut.

3. Työelämän joustavuuden ja työehtojen heikennykset

Työsopimuslain uudistus: Helpompi irtisanoa työntekijöitä, lyhyempi irtisanomisaika pieniyrityksissä.
Vuorotteluvapaan rajoitukset: Vapaan saamisen ehdot tiukennettu.
TES-sopimusten heikentäminen: Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilman ammattiliittojen hyväksyntää.
Työmatkakorvausten omavastuuosuuden korottaminen: Tavoitteena on usein vähentää yritysten taakkaa tai edistää "työmarkkinoiden joustavuutta".
- Liittyy muihin työehtoja heikentäviin toimiin, kuten:
  - Lyhyemmät irtisanomisajat.
  - Vuorotteluvapaiden rajoitukset.
  - Paikallisen sopimisen laajentaminen ilman ammattiliittojen hyväksyntää.
Lakko-oikeuden rajoitukset: Tiukemmat säännöt poliittisille lakoille ja pidemmät neuvotteluvälimatkat.

4. Verotuksen muutokset

ALV:n korotus: Ruoan ja ravitsemusalan ALV nousi 14% → 15% (2024).
Lääkkeiden ALV korotus. Lääkkeiden osalta ALV nousi 10 %:sta 14 %:iin (voimaan 1.1.2024).
- Reseptilääkkeet säilyvät edelleen alennettuna 10 %:n ALV-kannassa. Korotus koskee pääasiassa reseptittömiä lääkkeitä (esim. kipulääkkeet, flunssavalmisteet).
Yritystukien leikkaukset: Erityisesti ympäristö- ja energiasektorilla.
Perintöverouudistus , kaavailtu perintöveron poistoa.
Kunnallisverotuksen kiristys: Kuntien verotusoikeuksien rajoittaminen.

5. Koulutus- ja tutkimusrahoituksen leikkaukset

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen budjettileikkaukset: Esimerkiksi 80 miljoonan euron leikkaus (2024).
Opintotuen uudistus: Tuen määrään tai ehtoihin kohdistuvat muutokset.
Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan perustoimeentulotuki poistettu.

6. Maahanmuuttajien sosiaaliturvan kiristys

Työperäisen maahanmuuton etuuksien ehdollistaminen: Esimerkiksi tulorajoitteet.
Humanitaarisen maahanmuoton sosiaaliturvan rajoitukset: Tiukemmat vaatimukset integraatiolle.

7. Eläkejärjestelmän muutokset

Eläkkeiden indeksijäädytykset: Väliaikainen pysäytys inflaation perusteella.
Ikääntymisen pidentäminen työelämässä: Kannustimet myöhempään eläkkeelle siirtymiseen.

8. Muut keskeiset toimet

Lapsiperheiden tukien uudistus: Lasten kotihoidon tuen leikkaukset.
Ympäristö- ja ilmastotoimien rahoituksen vähentäminen: Esimerkiksi metsäteollisuuden tukien leikkaukset.

Näkökulmia

Hallituksen tavoite: Talouden tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja "kannustinloukkujen" purkaminen.
Tricle down: Luotto trickle down talouspolitiikkaan on aikasempiin huonoihin kokemuksiin perustuen aika vähäinen.
Kritiikkiä: Leikkaukset kohdistuvat erityisesti heikommassa asemassa oleviin, ja työehtojen heikennykset voivat heikentää työntekijöiden asemaa.

Pahempaa on vielä luvassa.

Kasvutyöryhmältä käsittämätön kattaus varakkaimpia hyödyttäviä veronkevennysehdotuksia

Lisää mullistuksia on luvassa. Tarkoitus on todella tosissaan aiheuttaa niin syvä kuilu tavallisen kansan ja eliitin eli valtion välille kuin se on mahdollista.

Esim: "Kasvutyöryhmä esittää nyt kaikessa viisaudessaan, että tasevapautus palautettaisiin ennalleen. Toisin sanoen työryhmä haluaa, että Carunalla ja muilla tätä verojärjestelmän porsaanreikää hyödyntäneillä yrityksillä olisi jatkossakin mahdollisuus kasvattaa omistajan tuottoja Suomen verokertymän kustannuksella. Samalla työryhmä haluaisi, että myös muut EU-minimitason ylittävät (yritysten voitonsiirtoa torjuvat) elementit karsittaisiin korkovähennysrajoituksista. .... .... Työryhmän koostuminen muun muassa pääomasijoittajia, perheyrityksiä ja verokonsultteja edustavista tahoista herätti kieltämättä huolta heti alkuun, mutta ihan tällaista settiä emme silti osanneet odottaa." Lähde Finnwatch

Tällä kertaa nukkuvat ratkaisevat tulevaisuuden

Tiesitkö miten Sipilän hallituksestakin selvittiin?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaalianalyyseissa seurataan tiiviisti eri puolueiden kannatusmittauksia, gallup-vaihteluita ja puheenjohtajien tenttimenestystä. Kuitenkin jokaisissa vaaleissa piilee yksi valtava tekijä, joka pystyy pyyhkimään kaikki asiantuntijoiden ennusteet pöydältä sekunnissa: niin sanottu nukkuvien puolue.

Kun sadat tuhannet kansalaiset päättävät jättää äänestämättä, he eivät suinkaan hiljennä ääntään tai anna "vastalauseilmoitusta" poliittiselle järjestelmälle. Todellisuudessa he antavat valtakirjan niille, jotka käyvät uurnilla joka tapauksessa.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vaalimatematiikan kylmää logiikkaa, taktisen äänestämisen ansoja ja sitä, miksi juuri nyt – enemmän kuin kertaakaan vuosikymmeniin – jokaisen tavallisen suomalaisen on aika herätä.

Vaalimatematiikan kylmä logiikka: Kotiinjäänti on aina ääni voittajalle

( vaalimatematiikan lyhyt oppimäärä )

Suomen vaalijärjestelmä perustuu suhteelliseen vaalitapaan ja d’Hondtin menetelmään. Tämän järjestelmän ydin on yksinkertainen: jokainen annettu ääni muuttaa vertauslukuja ja suhteellisia voimasuhteita.

Kun ihminen jättää äänestämättä ajatellen, ettei "yhdessä äänessä ole mitään väliä", hän tekee itse asiassa matemaattisen valinnan:

Aktiivisten ryhmien suhteellinen valta kasvaa: Ne väestöryhmät ja kannattajakunnat, jotka käyvät uurnilla kurinalaisesti vaaleista toiseen, saavat passiivisuuden ansiosta suhteessa huomattavasti suuremman painoarvon.
Kynnyt edustajapaikoille madaltuu: Mitä alhaisemmaksi yleinen äänestysaktiivisuus jää, sitä pienemmällä äänimäärällä puolueet saavat kansanedustajia ja aluevaltuutettuja läpi.
Leikkauspolitiikan hiljainen hyväksyntä: Jos arjen heikennyksistä, sote- maksujen noususta, palveluiden karsimisesta ja ostovoiman murenemisesta kärsivät ihmiset jäävät kotiin, leikkauksia tekevät voimat tulkitsevat hiljaisuuden hyväksynnäksi ja jatkavat valitulla linjalla.

Vaalimatematiikka ei tunne sympatiaa eikä selityksiä. Jos 30–40 prosenttia äänioikeutetuista jättää äänestämättä, pienenkin aktiivisen vähemmistön on mahdollista nousta vaalivoittajaksi ja määrätä koko valtakunnan suunta.

Varoitus taktikoinnista: Mielikuva-ansat ja aito arvovalinta

Kun vaalit lähestyvät, julkisuudessa alkaa usein voimakas puhe "taktisesta äänestämisestä". Kansalaisia kehotetaan äänestämään tiettyä suurpuoluetta vain siksi, ettei joku toinen pääsisi valtaan, tai hylkäämään itselle läheisin vaihtoehto "hukkaäänen" pelossa.

Taktiseen äänestämiseen liittyy kuitenkin vakavia sudenkuoppia, joista on syytä varoittaa:

1. Pelko kompassina johtaa vääriin kompromisseihin

Kun äänestyspäätös tehdään pelon tai jonkin asian vastustamisen pohjalta, tullaan helposti äänestäneeksi politiikkaa, joka ei todellisuudessa vastaa omia arvoja. Tällöin äänestäjä saattaa tulla tukeneeksi linjaa, joka vaalien jälkeen tekee tismalleen samoja leikkauksia ja kompromisseja, joita äänestäjä halusi välttää.

2. Moniarvoisuuden kapeutuminen

Taktikointi keskittää ääniä parille suurimmalle toimijalle ja karsii poliittisesta kentästä rohkeat, inhimilliset ja rakentavat vaihtoehdot. Demokratian elinehto on se, että erilaiset äänet ja ruohonjuuritason näkemykset tulevat kuulluksi.

3. Katteettomat lupaukset ja takinkäännöt

Suurimmat populistiset mielikuvakampanjat nojaavat usein siihen, että ihmisille luvataan "helppoja ratkaisuja" tai "pienen ihmisen puolella olemista". Teot hallituksessa saattavat kuitenkin olla täysin päinvastaisia. Siksi tärkein mittari ei ole se, mikä puolue näyttää gallupeissa suurimmalta, vaan se, millaisia tekoja ja arvovalintoja ehdokkaat arjessa edustavat.

Paras ja kestävin tapa äänestää on seurata omaa arvo- ja ihmissydäntä. Ääni, joka annetaan omille aidoille arvoille ja luotettavalle toimijalle, ei ole koskaan hukkaääni.

Jos milloinkaan, nyt on aika herätä

Meille uskotellaan usein, että monet päätökset – kuten sosiaaliturvan leikkaukset, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset tai julkisen sektorin karsiminen – ovat "pakkorakoja" tai "vaihtoehdottomia välttämättömyyksiä".

Tämä on poliittista teatteria. Yhteiskunnassa ei ole mitään automaattia, joka pakottaisi murentamaan tavallisten ihmisten arkea.

Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin aikoinaan sodan jälkeisessä köyhässä Suomessa yhteisellä sopimuksella ja eettisellä valinnalla. Tänään monin verroin rikkaammassa maassa on kyse täsmälleen samasta asiasta: arvovalinnasta.

Haluammeko yhteiskunnan, jossa muutama suuryhtiö ja rikas eliitti pärjää samalla kun tavallisen kansan, pienyrittäjien, eläkeläisten ja lapsiperheiden ostovoima murenee?
Vai haluammeko palauttaa luottamuksen, kohtuullisuuden ja sen Suomen tavan olla yhdessä, jossa ketään ei jätetä yksin?

Vastaus näihin kysymyksiin ei löydy nettipalstojen huutokilpailuista, vaan vaaliuurnilta.

Tulevaisuus tehdään itse

Demokratia on arvokas ja hauras lahja. Se tarkoittaa sitä, että yhtenä päivänä muutaman vuoden välein jokaisen suomalaisen ääni on täsmälleen yhtä painava – olitpa sitten suurituloinen johtaja, pienyrittäjä, eläkeläinen, opiskelija tai työtön.

Jos jätät käyttämättä tämän oikeuden, annat muiden päättää, mihin sinun veroragasi käytetään, miten terveyskeskuksesi toimii ja miltä lastesi tulevaisuus näyttää.

Nyt ei ole aika kyyristellä tai lannistua. Jos milloinkaan, nyt on aika herätä, kaivaa äänioikeus esiin ja näyttää, millaisen hyvinvointivaltion me haluamme rakentaa.

Yhdessä eteenpäin.

Ja mitä sinä todellisuudessa voit tehdä!!!?

Osallistu ja vaikuta. Äänestä. Siinä on avaimet.

Tutustu aineistooni jossa pohditaan mitä tässä on tapahtunut ja kysytään suoraan: Mitä juuri sinä haluat?