Koulutus erityissuojeluun, mutta lupaukset unohtuivat
Koulutuksesta luvattiin huolehtia, mutta leikkaukset jatkuvat
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi ennen kevään 2023 vaaleja, että koulutus olisi erityissuojelussa. Toisin on käynyt, sillä leikkaukset jatkuvat. Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti 29.2.2024 ammatillisen koulutuksen lyhentämistä, väittäen sitä parannukseksi. Tämä tuo mieleen Sipilän hallituksen aikaiset massiiviset leikkaukset, jotka heikensivät koulutuksen laatua ja vaikeuttivat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden asemaa.
Marinin hallitus lisäsi rahoitusta ammatilliselle koulutukselle, mutta nyt suunnitellut säästöt uhkaavat jälleen koulutuksen laatua. Ammatillisen tutkinnon lyhentäminen ei paranna koulutusta vaan vie resursseja, joita nuoret tarvitsevat valmistuakseen osaaviksi työntekijöiksi. Koulutuksen heikentäminen ei ole ratkaisu, vaan koulutuksen arvostusta ja resursseja on lisättävä.
Koulun Jälkeen ( mp3 punk kappale Koulun jälkeen ) Tekoälymusiikki, minun kirjoittamat sanat.
Lupaus petetty
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, että koulutus olisi erityissuojelussa seuraavalla vaalikaudella. Hänen mukaansa vaikka ajat olisivat vaikeat, koulutuksen tärkeydestä ei tingittäisi. Orpo painotti Akavan vaalipaneelissa, että Suomen korkea koulutustaso tulisi säilyttää ja kaikkien olisi pysyttävä mukana. Tämä lupaus ei kuitenkaan ole pitänyt.
Valitettavasti koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, ja lisää on tulossa. Valtiovarainministeri Riikka Purra esitti 29.2.2024 ammatillisen koulutuksen lyhentämistä vuodella, väittäen tämän olevan parannus koulutukseen eikä säästötoimi. Hänen kommenttinsa herättivät kuitenkin huvitusta, sillä moni muistaa, mitä tapahtui Sipilän hallituksen aikana, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa: ammatillisesta koulutuksesta leikattiin yli 200 miljoonaa euroa ja 1 600 opettajaa menetti työnsä.
Ammatillisen koulutuksen heikennykset
Sipilän hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi oli merkittävä. Opetusta siirrettiin enemmän työelämään, ja koulumaailma alkoi puhua osaamisesta oppimisen sijaan. Opiskelijat eivät enää saaneet tiettyä määrää opetusta, vaan arviointi perustui osaamiseen. Tämä johti siihen, että osa oppilaista putosi kelkasta – heikommat eivät löytäneet työssäoppimispaikkoja ja opettajat kokivat, että nuorten valmiudet siirtyä työelämään olivat entistä heikommat.
Erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat kärsivät myös merkittävästi. Työelämän oppimispaikkoja oli vaikea löytää, koska yrityksillä ei ollut osaamista erityistä tukea tarvitsevien ohjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan nämä huolet osoittautuivat oikeiksi, kun se tarkasteli reformia vuonna 2021
.
Marinin hallituksen korjausliike ja uusi uhka
Marinin hallitus pyrki parantamaan tilannetta lisäämällä ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja säätämällä, että opiskelijoille tulee tarjota vähintään 12 tuntia opetusta per osaamispiste. Tämäkään ei ole riittävästi, mutta se oli askel oikeaan suuntaan.
Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdotti ammatillisten perustutkintojen lyhentämistä kaksivuotisiksi. Riikka Purra on nyt palannut tähän ehdotukseen, ja kyse on selkeästi leikkauksista, ei koulutuksen parantamisesta. 100 miljoonan euron säästö vastaisi noin 1 500 opettajan palkkoja.
Koulutuksen lyhentämisen seuraukset
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on nykyisellään 180 osaamispistettä, ja se koostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakolliset osat varmistavat, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen, ja yhteiset tutkinnon osat vahvistavat muun muassa viestintä- ja matematiikkataitoja. Näiden osien poistaminen vaarantaisi opiskelijoiden valmiudet työelämässä, eikä poistamalla saataisi tarvittavaa kolmannesta tutkinnosta pois.
Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tuore kysely paljastaa huolestuttavia tuloksia. Opettajat kokevat, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut ja opiskeluvalmiudet heikentyneet, kun taas opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa. Mikään ei puolla tutkintojen lyhentämistä tai opetuksen vähentämistä. Päinvastoin, ne opiskelijat, joilla on osaamista ja jaksamista, voivat jo nyt suorittaa tutkintonsa nopeutetusti.
Koulutuksen resurssit on turvattava
Suomalaisten nuorten koulutustasoa ei nosteta leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillinen koulutus tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon, ja se edellyttää riittäviä resursseja opetukseen ja tukeen. Tässä kohdin on muistettava, että laadukas koulutus ei ole pelkästään nuorten oikeus vaan myös koko yhteiskunnan etu.
Veli-Matti Kauppinen: Ammatillisen koulutuksen alasajo kiihtyy
"Maan hallitus on säästöpäätöksiä sorvatessaan saanut aikaan myös sen, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen asiantuntijaelin, Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) lopetetaan ensi vuoden alussa." Tekijälehti
