Kokoomus on hallinut taloutta eniten.

Aiheeseen liittyen: Miten köyhyys koetaan kulutus ja ostovoima laskee, Talouspolitiikka pahoin epäonnistunut, työvoimapolitiikka on pahoin epäonnistunut, Sosiaaliturvan murroksessa, Työttömän kujanjuoksu, Miksi koulutus on ala-arvoista? Miten muka ostovoima olisi nousemassa?, Valhe on aina valhe, Mihin tavoite hyvinvointivaltiosta on jäänyt? Kun äänestit, halusitko sinä tätä suuntaa? Tiedätkö sinä paremmin miten raha kulkee?

Onko Orpon hallitus onnistunut?, Onko Kokoomuksen talousosaaminen myytti? Loiko hallitus tarkoituksella duunariköyhyyden? Miksi uusklassinen talousteoria tukee työttömyyttä?,

• RKP on ollut eniten hallituksissa (13 kertaa), mikä korostaa sen asemaa usein tarvittavana yhteistyöpuolueena.
• Kokoomus (10) ja 
• SDP (9) seuraavat perässä.
• Keskusta (8) ja 
• Vihreät (8) ovat olleet mukana useissa hallituksissa.
• Vasemmistoliitto (6) ja
•  KD (4) ovat olleet harvemmin hallituksissa.
• Perussuomalaiset (2), 
• Sininen tulevaisuus (1), ja 
• SMP (1) ovat olleet harvinaisempia hallituskumppaneita.

Luettelo pääministereistä ja heidän puolueistaan (1987–2025):

1. Harri Holkeri (Kokoomus) – 1987–1991
2. Esko Aho (Keskusta) – 1991–1995
3. Paavo Lipponen (SDP) – 1995–2003 (kaksi peräkkäistä hallituskautta)
4. Anneli Jäätteenmäki (Keskusta) – 2003 (lyhyt kausi) 
5. Matti Vanhanen (Keskusta) – 2003–2010 (kaksi hallituskautta)
6. Mari Kiviniemi (Keskusta) – 2010–2011
7. Jyrki Katainen (Kokoomus) – 2011–2014
8. Alexander Stubb (Kokoomus) – 2014–2015
9. Juha Sipilä (Keskusta) – 2015–2019
10. Antti Rinne (SDP) – 2019 (lyhyt kausi) 
11. Sanna Marin (SDP) – 2019–2023
12. Petteri Orpo (Kokoomus) – 2023–2025*

Selitteet:

• Keskusta (6 kautta): Hallitsi 1990-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin, erityisesti Matti Vanhasen pitkäaikaisuudella (2003–2010).
• SDP (4 kautta): Paavo Lipposen kaksikausinen hallitus (1995–2003) ja Sanna Marinin hallitus (2019–2023) nostivat puolueen merkittävään asemaan.
• Kokoomus (4 kautta): Aktiivinen 2010-luvulla (Katainen, Stubb) ja uudelleen 2023 Orpon hallituksella.
• Muut puolueet: Kukaan muu puolue (esim. Vihreät, Vasemmistoliitto, PS) ei ole saanut pääministeripaikkaa tällä aikavälillä.

kokoomus on hallinnut paikkaluvuillaan Suomea viimeisen 40 aikana käytännössä koko ajan. Se kuinka monta kertaa kukin puolue on ollut hallituksessa ei sinänsä kerro sitä kuinka paljon se on vaikuttanut politiikkaan. Esimerkiksi RKP on hallituksessa istunut 13 kertaa. RKP:llä ei kuitenkaan ole ollut kovin montaa kansanedustajaa. Kokoomuksella, sekä myös toisena tulevana Keskustalla on ollut tosiasiassa Suomessa kaikista eniten valtaa viimeisen noin 40 vuoden aikana. Ja se, että kokoomus nyt voivottelee että kuinka huonossa kunnossa Suomi on, niin todellisuudessa oikeasti olisi peiliin katsomisen paikka. Perussuomalaisetkin menevät näin katsoen jopa vasenmistoliiton ohitse vaikka vasemmistolla on ollut useammin hallituspaikka.

Ei kovinkaan vasemmalla

Yleisessä keskustelussa Suomen kuvataan usein vahvasti vasemmistolaiseksi hyvinvointivaltioksi, jossa julkinen sektori on laaja ja verotus korkea. Mutta uusimmat tilastot ja vertailut paljastavat erilaisen todellisuuden: monet mittarit sijoittavat Suomen Pohjoismaiden oikeimpaan laitaan – joskus jopa selvästi oikeammalle kuin naapurimaat.

Identiteetit ja äänestyskäyttäytyminen kertovat oikeistolaisemmasta Suomesta

Suomalaisten poliittinen itsesijoittelu on muuttunut viime vuosina. EVA:n tutkimuksen mukaan 44 % suomalaisista identifioituu nyt oikeistolaisiksi, kun vasemmistolaisia on 34 %. Oikeistolaisuuden kasvu on näkyvintä perussuomalaisia äänestävien joukossa, jonka poliittinen profiili on terävöitynyt oikealle. Tämä muutos näkyy myös nuorissa miehissä, johtavissa asemissa olevissa ja tulotasoltaan korkeissa ryhmissä 210.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olivat selvästi miesten suosikki: 27 % miehistä äänesti puoluetta. Vastaavasti kokoomus keräsi eniten ääniä korkeakoulutettujen ja keskituloisten joukossa. Vasemmistopuolueista SDP:n kannatus painottui matalampaan koulutustasoon ja iäkkäämpiin äänestäjiin 10.

Talousluvuissa Suomi on pohjoismaiden oikeistolaisin

Kun vertaillaan Pohjoimaita keskenään, Suomen julkisen sektorin rakenne ja verotus erottuvat useilla mittareilla:

• Julkisen sektorin koko: Suomen julkinen sektori on pienin Pohjoismaista. Vain 20 % työvoimasta työskentelee julkisella sektorilla (Islannin jälkeen). Henkilöstökulut muodostavat pienimmän osuuden julkisista menoista 4.
• Terveydenhuolto ja koulutus: Suomi käyttää BKT:stään vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat. Yksityinen sektori kattaa selvästi suuremman osan terveysmenoista (28 % vs. Ruotsin 15 % ja Tanskan 17 %) 4.
• Tulotasaus ja palvelut: Huolimatta korkeasta kokonaisveroasteesta, Suomen julkisen talouden rakenne on erilainen: ilman eläke- ja sosiaaliturvamaksuja Suomen verokertymä on pohjoismaiden alhaisin. Eläkemaksut (n. 25 % palkoista) johtuvat huoltosuhteen heikentymisestä eivätkä ”vasemmistolaisesta veropolitiikasta” 4.

Taulukko: Suomi vertailussa muihin Pohjoismaiin

Hyvinvointivaltion rahoitus: julkinen sektori ei ole ”pöhöntynyt”

Ajatus Suomen ”liian suuresta julkisesta sektorista” ei pidä paikkaansa. Julkisten menojen osuus BKT:sta (58,7 %) on korkeimmillaan EU-maissa, mutta tämä johtuu pitkälti sosiaaliturvamaksuista – ei palveluiden laajasta tarjonnasta 4:

• Eläkemenot syövät yli kolmanneksen julkisista menoista huononneen huoltosuhteen vuoksi.
• Todelliset julkiset palvelut (koulutus, terveys, infra) ovatkin pienemmät kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

Tämä heijastuu kansalaisten kokemuksiin:

• Terveydenhuollossa Suomi on eriarvoisin OECD-maa. 12 % suomalaisista ilmoittaa tyydyttämättömistä terveystarpeistaan – eniten Pohjoismaissa 4.
• Julkisen rahoituksen puute näkyy terveyskeskuksien ruuhkina ja koulujen resurssipulana.

Yritysten verotus ja työmarkkinat: oikeistolaisuutta käytännössä

Suomen yritysverotus on Pohjoismaiden alhaisin (20 %), ja sitä ollaan laskemassa. Samalla työmarkkinoiden jousto on kasvanut:

• Työaika on pisin Pohjoismaissa (1 680 t/vuosi).
• Keskimääräinen työtunnin hinta työnantajalle on alhaisempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa 4.

Tämä yhdistettynä matalaan yhteisöveroon ja pätkätyön yleisyyteen luo kuvaa talouspolitiikasta, jossa yritysten kilpailukykyä painotetaan enemmän kuin työntekijöiden oikeuksia.

Vertailu Ruotsiin: ”Jopa oikeisto on siellä vasemmalla”

Suomen ja Ruotsin poliittisen ilmapiirin eroja korostaa analyysi, jonka mukaan Ruotsin oikeisto on monessa suhteessa ”vasemmistolaisempi” kuin Suomen edes SDP:

• Ruotsin entinen oikeistolainen valtiovarainministeri Anders Borg on todennut: ”On mahtavaa maksaa veroja, jos halutaan hyvinvointivaltio” – lausunto, jota on vaikea kuvitella Suomen oikeustolta.
• Ruotsin oikeistopuolueet tukevat vahvemmin solidaarista palkkapolitiikkaa ja julkisia palveluita 5.

Tämä viittaa syvään eroon politiikan kulttuurissa: Suomessa keskustelu on siirtynyt oikealle, mikä näkyy myös puolueiden linjauksissa.

Miksi kuva ”vasemmistolaisesta Suomesta” on niin sitkeä?

Vaikka talous- ja identiteettiluvut osoittavat oikeistolaisemman Suomen, kuva vasemmistolaisesta maasta elää edelleen. Syynä voi olla:

1. Poliittisen keskustelun polarisoituminen: Ääripäiden näkyvyys somessa luo käsityksen, että Suomi on joko ”äärioikeistolainen” tai ”kommunistinen” – todellisuus on monimutkaisempi 6.
2. Historiallinen identiteetti: Suomi on perinteisesti liitetty pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, vaikka sen rakenne on muuttunut.
3. Vasemmiston näkyvyys: SDP ja Vasemmistoliitto hallitsevat usein julkista keskustelua työmarkkinoista ja oikeudenmukaisuudesta, vaikka äänestäjät sijoittuvat laajemmalle kirjolle.

Yhteenveto: Moniulotteinen todellisuus

Suomi ei ole ”yltiövasemmistolainen” maa talous- tai arvopoliittisilla mittareilla. Päinvastoin:

• Äänestäjät ja identiteetit kallistuvat oikealle.
• Julkinen sektori on pienempi kuin naapurimaissa.
• Tulonsiirrot (eläkkeet, sosiaalietuudet) ovat valtaosa julkisista menoista – ei palveluista.
• Yritysten verotusoikeudenmukaisuus ja työmarkkinoiden joustot ovat oikeistolaisempia.

Tämä ei tarkoita, etteikö Suomessa olisi vasemmistolaisia piirteitä: korkea kokonaisveroaste ja perusturvan järjestelmät juontavat juurensa vahvaan sosiaalidemokratiaan. Mutta käytännön politiikassa ja kansan mielipiteissä Suomen ”piste” on monimutkainen – ja yhä useammin oikealla.

”Suomalaisten poliittinen identiteetti on jyrkentynyt, ja oikeistolaisuuden kasvu on nähtävissä erityisesti nuorissa ja koulutetuissa ryhmissä”, toteaa EVA:n Sami Metelinen 2. Nämä muutokset eivät ole vain numeroita vaan kertovat syvemmästä kulttuurisesta muutoksesta – joka ei enää mahdu vanhoihin vasemmisto-oikeisto-kuvioihin.

Kirjoittaja/ koosteen kokoaja

Ketä Leksa äänestää?

Kuka on Leksa