Briefing-dokumentti: Orpon hallituksen puoliväliriihi ja talouspolitiikka

Päivämäärä: 24. huhtikuuta 2025

Suomen hallituksen päätökset, kuten julkisten palveluiden leikkaukset ja sosiaalietuuksien vähentäminen, ovat samankaltaisia Britannian aiemmin toteuttamien säästötoimien kanssa. Näiden päätösten seurauksena on kasvanut huoli siitä, että ne voivat lisätä eriarvoisuutta ja heikentää hyvinvointivaltiota, mikä on ollut keskeinen kritiikin kohde myös Britanniassa. Suomen hallituksen puoliväliriihen päätökset voidaan nähdä säästöpolitiikan eli austerity-ajattelumallin mukaisina. vaikka sisältää paljon trick down elementtejä.

Suomen hallituksen puoliväliriihen päätökset voidaan nähdä säästöpolitiikan linjauksena, joka on yhteneväinen Britannian aiemmin noudattaman säästöpolitiikan kanssa. Säästöpolitiikka tarkoittaa talouspoliittisia toimia, joiden tavoitteena olisi vähentää julkista velkaa ja budjettialijäämää leikkaamalla julkisia menoja ja korottamalla veroja. Tämä poliittinen suuntaus on usein johtanut julkisten palveluiden vähentymiseen ja sosiaaliturvan heikentymiseen, mikä on aiheuttanut kritiikkiä ja keskustelua eriarvoisuuden lisääntymisestä. Usein julkinen velka ei ole kuitenkaan mainittavasti vähentynyt toimilla.

Säästötoimien vaikutukset voivat olla laajat taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti. Ne usein aiheuttavat taloudellista vahinkoa niille, jotka ovat riippuvaisia julkisista menoista, ja voivat johtaa poliittisen polarisaation ja sosiaalisen levottomuuden lisääntymiseen. Esimerkiksi Kreikan velkakriisin aikana säästötoimet johtivat merkittävään työttömyyden ja köyhyyden kasvuun.

Puoliväliriihi 23.4.2025

Hallitus ei noudata puhdasta trick down talouspolitiikkaa puoliväliriihen päätöksissään, vaan "estää" valumaterian mukaisen valuman alas yhteiskunnan hyödyksi leikkauksilla. Hyvinvointiyhtiskunnan perusteet murenevat pala palalta.

Hallituksen puoliväliriihen päätökset eivät täysin noudata trickle-down talouspolitiikan periaatteita. Trickle-down talouspolitiikka perustuu ajatukseen, että veronalennukset ja taloudelliset edut yläluokalle ja yrityksille johtavat talouskasvuun, joka hyödyttää lopulta myös alempia tulotasoja.

Orpon hallituksen päätökset kohdistavat veronalennukset erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille, mikä on yhteensopivaa trickle-down talouspolitiikan kanssa. Hallitus korostaa, että nämä toimet edistävät talouskasvua, työllisyyttä ja investointeja.

Kuitenkin, samalla kun veronalennuksia tehdään, hallitus leikkaa merkittävästi julkisia palveluja, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Nämä leikkaukset voivat heikentää hyvinvointivaltiota ja lisätä eriarvoisuutta, mikä on ristiriidassa trickle-down talouspolitiikan kanssa. Trickle-down talouspolitiikan mukaan taloudelliset edut ylhäältä pitäisi "valua" myös alempiin tulotasoihin, mutta julkisten palveluiden leikkaukset voivat estää tämän tapahtumisen.

Lisäksi, kritiikin mukaan hallituksen päätökset lisäävät velkaantumista ja köyhyyttä, mikä on myös ristiriidassa trickle-down talouspolitiikan tavoitteiden kanssa.

Yhteenvetona, vaikka hallituksen päätökset sisältävät trickle-down talouspolitiikan elementtejä, ne eivät täysin noudata sen periaatteita, koska samanaikaiset leikkaukset julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan voivat heikentää talouden kestävyyttä ja lisätä eriarvoisuutta.

Tiivistelmä Orpon hallituksen puoliväliriihestä ja tavoitteista
Orpon hallitus on julkistanut puoliväliriihissään talouspäätökset, joissa veronkevennykset kohdistuvat erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille, samalla kun julkisia palveluja, koulutusta ja sosiaaliturvaa leikataan. Päätökset ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä, sillä niiden arvioidaan lisäävän eriarvoisuutta ja velkaantumista, vaikka hallitus korostaa niiden talouskasvua ja työnteon kannustimia edistävää vaikutusta.

Tärkeimmät toimet:

1. Veronalennukset:
   • Ansiotuloveroa kevennetään 1,1 miljardilla eurolla, joista 335 miljoonaa kohdistuu suurituloisille (korkein marginaaliveroaste laskee 52 %:iin). Yhteisöveroa alennetaan 18 %:iin.
   • Valtion eläkerahaston varoja ja lisäsäästöjä käytetään veronalennusten rahoittamiseen, mikä herättää huolta kestämättömästä talouspolitiikasta.
2. Leikkaukset:
   • Koulutuksesta leikataan yli 50 milj. € (korkeakoulut) ja 150 milj. € (kunnat), kehitysyhteistyöstä 50 milj. €.
   • Työhuonevähennykset ja työsuhdepolkupyörien verovapaudet poistetaan, mikä kiristää verotusta miljoonalle työntekijälle.

Kritiikki:

• Eriarvoisuus ja köyhyys: THL:n mukaan leikkaukset lisäävät köyhyyttä noin 100 000 ihmisellä. Vasemmistoliiton Minja Koskela syyttää hallitusta "härskinä rahanjaosta rikkaille" ja köyhyyden piilottelusta.
• Velkaantuminen: Hallituksen toimet eivät hillitse julkista velkaa, vaan pahentavat sitä (SAK:n Ilkka Kaukoranta). Media (Teemu Muhonen) toteaa, että veronkevennykset ovat "hämmästyttävä täyskäännös" aiemmasta säästöretoriikasta.
• Työmarkkinat: Ammattiliitot näkevät päätökset hyökkäyksenä pohjoismaista työmarkkinamallia vastaan.

Hallituksen perustelut:
Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra korostavat veronkevennysten "dynaamisia vaikutuksia" talouskasvuun ja ostovoiman parantamiseen. Heidän mukaansa päätökset edistävät työllisyyttä ja investointeja.

Johtopäätökset:
Hallituksen linja on siirtynyt tiukasta säästämisestä veronalennuksiin, jotka kohdistuvat eniten hyvätuloisille. Kriitikoiden mukaan kyse on ideologisesta oikeistopolitiikasta, joka heikentää hyvinvointivaltiota ja syventää eriarvoisuutta. Vaikka hallitus puhuu talouden vahvistamisesta, oppositiossa näkemys on, että todellinen tavoite on hyvinvointivaltion purkaminen ja rikkaiden etujen ajaminen.

NotebookLM kooste:

Kooste on luotu NotebookLM tekoälyllä erilaisista julkaisuista. 24.4.2025. 

Aihe: Orpon hallituksen puoliväliriihen päätökset ja niihin liittyvä kritiikki.

Lähteet:

• "Liitetty teksti" (nimettömät kirjoittajat)
• Toivo Haimi, KU:n politiikan toimittaja
• Perttu Pitkänen
• Ville Niinistö
• Matias Mäkynen
• Marko Junkkari HS, Petja Pelli HS, Elina Kervinen HS, Hanna Mahlamäki HS
• Teemu Muhonen HS
• Minja Koskela, Vasemmistoliiton puheenjohtaja (Kansan Uutiset)
• Ilkka Kaukoranta, SAK:n pääekonomisti
• Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti
• Tilastokeskus

Yhteenveto:

Orpon hallitus on pitänyt puoliväliriihensä, jonka päätökset ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Hallitus ilmoitti mittavista veronkevennyksistä erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille, samalla kun se jatkaa leikkauksia julkisiin palveluihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. Oppositio ja ammattiliitot katsovat, että hallitus on hylännyt aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja toteuttaa nyt ideologista oikeistopolitiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta ja heikentää hyvinvointivaltiota. Hallituksen mukaan veronkevennykset luovat talouskasvua ja parantavat työnteon kannustimia.

Tärkeimmät teemat ja ideat:

1. Verojen keventäminen hyvätuloisille ja yrityksille:

• Hallitus päätti keventää ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla, josta 525 miljoonaa euroa kohdistuu pieni- ja keskituloisille ja 335 miljoonaa euroa suurituloisten marginaaliveroasteiden laskuun (korkein aste laskee lähelle 52 prosenttia).
• Yhteisöveroa alennetaan kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
• Oppositio (Minja Koskela) ja ammattiliitot (Ilkka Kaukoranta) kritisoivat tätä voimakkaasti pitäen sitä "härskinä setelitukon ojennuksena kaikkein rikkaimmille ja suuryrityksille" (Minja Koskela).
• Matias Mäkynen toteaa suurituloisten saavan jopa 3000-5000 euron veronalennuksen vuodessa.

1. Leikkaukset julkisiin palveluihin ja koulutukseen:

• Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan 75 miljoonaa euroa.
• Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan useana vuonna yhteensä 65 miljoonaa euroa.
• Kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa.
• Ville Niinistö huomauttaa, että "kokoomus ja pääministeri Orpo lupasivat vaaleissa että 'koulutus on erityissuojeluksessa'. Nyt he leikkaavat yli 50 miljoonaa euroa korkeakouluilta ja 150 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksista osuvat myös isosti peruskouluihin ja lukioihin."
• Minja Koskela tuomitsee valtionosuuksien leikkaamisen "käytännössä koulutusleikkauksena peruskoulusta".

1. Työntekijöiden aseman heikentäminen ja verotuksen kiristykset tietyiltä osin:

• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan, mikä nähdään ammattiliittojen toiminnan heikentämisenä ja veronkorotuksena yli miljoonalle työntekijälle (Ilkka Kaukoranta, Matias Mäkynen).
• Työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu poistetaan.
• Ilkka Kaukoranta katsoo, että hallituksen päätökset "asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille" ja tavoitteena on "pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa".

1. Velkaantumisen jatkuminen ja hallituksen retoriikka:

• Oppositio ja SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta katsovat, että hallituksen toimet lisäävät valtion velkaantumista, vaikka hallitus alun perin lupasi sen taittamista.
• Toivo Haimi kirjoittaa, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunutta jopa sen omien tavoitteiden valossa ja leikkauslinja ei hillitse velkaantumista, vaan pahentaa sitä.
• Teemu Muhonen HS:stä analysoi, että hallitus on tehnyt "hämmästyttävän täyskäännöksen" keventäessään veroja suuressa mittakaavassa, vaikka aiemmin on vedottu rahapulaan. Hän toteaa, että "julkinen velkaantuminen ei ole lähtenyt taittumaan".
• Hallitus paikkaa veronkevennysten jättämää aukkoa osittain lisäsäästöillä ja osittain Valtion eläkerahaston varoilla, mitä Kaukoranta pitää kestämättömänä talouspolitiikkana.

1. Vaikutukset eriarvoisuuteen ja köyhyyteen:

• Minja Koskela viittaa THL:n arvioon, jonka mukaan hallituksen leikkaukset lisäävät perustoimeentulotuen tarvetta ja köyhyyttä noin 100 000 ihmisellä. Hän syyttää hallitusta "massiivisen köyhyysongelman piilottelusta".
• Eräs nimettömänä esiintyvä kommentoija toteaa, että "pitää siis olla ihan todella hyvätuloinen hyötyäkseen oikeasti" veronalennuksista, kun otetaan huomioon samanaikaiset kiristykset ja leikkaukset.

1. Hallituksen perustelut ja oppositon näkemykset:

• Hallitus perustelee veronkevennyksiä talouskasvun vauhdittamisella ja työnteon kannustimien parantamisella. Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra puhuvat veronkevennysten "dynaamisista vaikutuksista".
• Oppositio epäilee näitä vaikutuksia ja katsoo, että kyse on ideologisesta politiikasta, joka ei perustu faktaan (Toivo Haimi). Minja Koskela kutsuu hallituksen puhetta julkisen talouden vahvistamisesta "silkaksi sumutukseksi".
• Matias Mäkynen arvioi, että veronalennuksilla ei tutkimusten mukaan ole valtion taloutta vahvistavaa vaikutusta.

1. Muita huomioita:

• Perintö- ja lahjaverotuksen alarajoja nostetaan hieman.
• Arvonlisäveroa alennetaan hieman ruuan ja lääkkeiden osalta, mutta vaikutusta hintoihin epäillään (Mikael Kirkko-Jaakkola).
• Tupakkaveroa, virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan.
• Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistetaan lisäpanostuksia, mutta samanaikaisesti koulutuksesta leikataan.

Lainauksia:

• "Olipa kerran Orpon hallitus, joka totesi, että nyt lopetetaan velkaantuminen... Samaan aikaan hallitus keksi, että rahaa voisi antaa turkistarhoille, oluen hinnan laskuun ja ympäristölle haitallisiin tukiin." ("Liitetty teksti")
• "Nyt käy ilmi, että hallituksen puhe julkisen talouden vahvistamisesta oli silkkaa sumutusta, jolla perusteltiin sosiaaliturvan leikkauksia ja työntekijöiden oikeuksien polkemista. Nyt naamiot on riisuttu, kun hallitus syytää härskisti rahaa rikkaille ja suuryrityksille." (Minja Koskela)
• "Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta." (Ilkka Kaukoranta)
• "Leikkauslinjan ei enää tarvitse nojata faktoihin tai laskelmiin – se perustuu puhtaaseen uskoon." (Toivo Haimi)
• "Kokoomus ja pääministeri Orpo lupasivat vaaleissa että 'koulutus on erityissuojeluksessa'. Nyt he leikkaavat yli 50 miljoonaa euroa korkeakouluilta ja 150 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksista osuvat myös isosti peruskouluihin ja lukioihin." (Ville Niinistö)
• "Tämä viimeistään osoittaa, ettei missään vaiheessa Orpon hallitus ole tavoitellut velkaantumisen taittamista... Kyse on ideologisesta oikeistohallituksesta..." (Matias Mäkynen)
• "Hallitus hakee päätöksillä talouskasvua... Palkasta perittävä ansiotuloverotus kevenee noin 1,1 miljardilla eurolla. Tavoitteena on parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa." (Marko Junkkari HS ym.)
• "Hallitus käytännössä totesi epäonnistuvansa talouden tasapainottamisessa ja päätti ensi kerran toteuttaa äänestäjille ja sidosryhmille mieluisia veronkevennyksiä..." (Teemu Muhonen HS)
• "Oikeistopopulistit yrittävät paeta faktoja perusteettomilla valehtelusyytöksillä... mutta tämä ei auta niitä arviolta sataa tuhatta suomalaista, jotka putoavat köyhyyteen hallituksen päätöksien seurauksena." (Minja Koskela)

Johtopäätökset:

Orpon hallituksen puoliväliriihen päätökset merkitsevät merkittävää muutosta hallituksen talouspolitiikassa. Alun tiukan säästölinjan jälkeen hallitus on päättänyt toteuttaa laajoja veronkevennyksiä, erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille, samalla jatkaen leikkauksia monilta muilta aloilta. Tämä on herättänyt voimakasta kritiikkiä oppositiossa ja ammattiliitoissa, jotka katsovat hallituksen pettäneen lupauksensa velkaantumisen taittamisesta ja ajavan nyt ideologista politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta ja heikentää hyvinvointivaltiota. Hallituksen perustelut veronkevennysten positiivisista talousvaikutuksista kyseenalaistetaan laajalti.