Palkkavarkaus

  • Aiheen merkitys: Palkkavarkaus on ilmiö, joka vaikuttaa moniin työntekijöihin ja yrityksiin, mutta siitä on liikkeellä paljon väärinkäsityksiä. Työnantaja ei ole automaattisesti palkkavaras, eikä yksikään yritys automaattisesti ole palkkavaras. 
  • Kyse on yksilötasosta, eli henkilön palkkauksesta. En kuulu liittoon, olen kuulunut liittoon, kummallaan seikalla ei ole merkitystä. Olen ollut työllistävä yrittäjä, sekä myös palkansaaja.

    Lähtökohtaisesti kaikki on ok jos noudatetaan oikeudenmukaisia sovittuja käytäntöjä niin työehtojen kuin palkankin suhteen. Työnantaja ei ole palkkavaras sen kummemin kuin työntekijäkään aikavaras.

    Mutta jos näistä sovituista seikoista livetään keinoin kuten kepulikonstein, ohi sitovien sopimisien tai sopimiskäytäntöjen voi syntyä tilanne jossa joku voi "varastaa". Jos kyse on palkanalentamisesta, työehtojen heikentämisestä tai työsuhteen heikentämisestä on ainut työntekijän puolestapuhuja ammattiliitto. En näe minkäänlaista syytä miksi ammattiliiton pitäisi alkaa ajamaan muuta kuin työntekijän asemaa koskevia etuja. Takinkääntö olisi pöyristyttävä asia.

  • Ammattiliitot ovat työntekijän apuna ajamassa heidän etuja. Olisi törkeää välinpitämättömyyttä jolleivat ammattiliitot puolustaisi työntekijän asemaa.

Palkkavarkauden määritelmä

  • Mitä palkkavarkaus on: Palkkavarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja tietoisesti maksaa työntekijälle liian pientä palkkaa.
  • Esimerkkejä: Tämä voi tapahtua esimerkiksi jättämällä maksamatta ylityökorvaukset tai maksamalla alle minimipalkan. Myös työehtojen kepulikonstien avulla tehty muutos ohi TES sopimusten on palkkavarkaus.

Palkkavarkauden vaikutukset

  • Työntekijöille: Palkkavarkaus heikentää työntekijöiden taloudellista asemaa ja hyvinvointia
  • Yhteiskunnalle: Se vaikuttaa myös verotuloihin ja sosiaaliturvakustannuksiin
  • Yrityksille: Rehelliset yritykset kärsivät, kun epärehelliset kilpailijat saavat epäreilua kilpailuetua maksamalla liian pientä palkkaa

Palkkavarkauden kriminalisointi

  • Nykytilanne Suomessa: Suomessa palkkavarkautta ei vielä ole kriminalisoitu, mutta asiaa on käsitelty kansalaisaloitteissa ja ammattiliittojen toimesta
  • Esimerkki Norjasta: Norjassa palkkavarkaus on kriminalisoitu, ja siitä voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen

 

  • Yhteenveto: Palkkavarkaus on vakava ongelma, joka vaatii huomiota ja toimenpiteitä.
  • Kehotus toimintaan: Kannustan kaikkia tukemaan aloitteita, jotka edistävät palkkavarkauden kriminalisointia ja työntekijöiden oikeuksien parantamista.

Kansalaisaloitteen tiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Palkkavarkauden kriminalisointi

Aloitteen päiväys

31.5.2024

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Rikoslain 47 lukuun esitetään lisättäväksi seuraavia säännöksiä:3 b § PalkkavarkausTyönantaja tai työnantajan edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta maksaa palkkaa vähemmän kuin alan työehtosopimuksen perusteella vähimmäispalkkana kyseisestä tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä on maksettava, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, palkkavarkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.Yritys on rangaistava.3 c § Törkeä palkkavarkausJos palkkavarkaudessa1) on jätetty maksamatta erittäin suuri määrä palkkaa,
2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen
tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava törkeästä palkkavarkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.Yritys on rangaistava.3 d § PalkkanäpistysJos palkkavarkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon.Yritys on rangaistava.

Perustelut

Perustelut palkkavarkauden kriminalisoinnilleSuomalaisten ikärakenteen nopea ja voimakas muutos – väestön ikääntyminen ja
alun perin kotimaisen työvoiman pieneminen alhaisen syntyvyyden johdosta – lisää vahvasti tarvetta ulkomaalaiselle työvoimalla myös Euroopan Unionin
ulkopuolelta. Muutos on samankaltainen kaikkialla Euroopassa.Tämä tarkoittaa suurella todennäköisyydellä hyvin toisenlaisesta työelämäkulttuurista ja työelämäsääntelystä tulevia ihmisiä, joille eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen työmarkkinakäytäntö on vierasta. Suomessa kielen kielen oppiminen kestää keskimäärin kohtuu pitkään.Kuvatussa tilanteessa tänne erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat ihmiset ovat
erityisen haavoittuvassa asemassa työelämään sijoittuessaan. Matalapalkka-ala,
heikko työelämän lainsäädännön, työmarkkinakulttuurin tuntemus ja kielitaidon puute ovat iso riski erilaiselle hyväksikäytölle. Meillä Suomessa tästä on näyttöä mm. marja- ja vihannesalalta aivan viime vuosina.Työsuhteessa työntekijän velvollisuutena on tehdä työtä työsopimuksessa
tarkoitetulla tavalla ja työnantajan velvollisuutena on maksaa tehdystä työstä sovittu palkka, joka täyttää työmarkkinaosapuolten välillä solmitun työehtosopimuksen mukaiset palkkamääräykset. Se, että näin menetellään, on paitsi yksittäisen työsopimuksen osapuolten etu, mutta palvelee myös reilua työmarkkinaa koko alan ja kaikkien yrittäjien näkökulmasta. Varastamalla palkasta ei voi saada kilpailuetua.Liian pienen palkan maksaminen vaikuttaa verotulokertymään ja suurella
todennäköisyydellä myös sosiaaliturvakustannuksiin. On siis yhteiskunnankin
intressissä sellaisenaan torjua palkkavarkauksia. Kuvatusta syystä olen päätynyt käynnistämään kansalaisaloitteen, jossa esitetään rikoslain 47 lukuun uusia säännöksiä palkkavarkaudesta, törkeästä palkkavarkaudesta sekä palkkanäpistyksestä.Aloitteen kansainvälinen konteksti:Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa palkkavarkaus
(’lønnstyveri’), jolla tarkoitetaan oikeudetonta alipalkan maksamista tai palkan
maksamatta jättämistä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Laissa käytetään norjankielistä termiä lønnstyveri, jonka suora käännös on palkkavarkaus. Lakimuutos astui voimaan 1.1.2022, jolloin rikoslakiin (straffeloven) lisättiin kaksi pykälää (§ 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus). Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi. Lakimuutoksen teki Erna Solbergin oikeistohallitus. Norjassa on jo annettu ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta vuonna 2023. Pubinomistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä 243 000 NOK:n (n. 26 000 €) korvauksiin.Samanlainen aloite on tehtävä myös EU-kansalaisaloitteen muodossa, mikäli tulevalla parlamenttikaudella ei muuten ryhdytä valmistelemaan lainsäädäntöä ja EU-asetusta, joka kieltää palkkavarkauden koko Euroopan unionissa.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl

 

Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Kannatusilmoitus

SAK / Eija Harjula PL 157 00531 Helsinki