Syntymäpäivä!
Ajan henki
1960-luvun alussa Suomi oli murroksessa. Maatalousyhteiskunnasta siirryttiin teollisuusmaahan, ja elintaso nousi merkittävästi. Kuitenkin maaseudun taantuminen ja suuri muuttoliike etelään olivat merkittäviä ilmiöitä. Politiikassa vallitsi Kekkosen aika, ja ulkopolitiikassa Suomi oli sitoutunut puolueettomuuspolitiikkaan. Sosiaalipoliittiset uudistukset, kuten peruskoululaki ja sairausturva, alkoivat muovata hyvinvointiyhteiskuntaa. Nuoriso aktivoitui ja radikalisoitui, mikä näkyi muun muassa opiskelijaliikkeenä ja pasifistisinä protesteina. Kulttuurissa ja taiteessa rikottiin tabuja, ja uusi aalto elokuvassa ja kirjallisuudessa tuotti kohua herättäneitä teoksia. Talouselämässä bruttokansantuote kasvoi, mutta inflaatio ja epätasainen talouskasvu olivat ongelmia. Liikenne kehittyi, ja henkilöautojen määrä kasvoi merkittävästi.
Toiveikkuutta oli ilmassa, mutta myös epävarmuutta ja murroksen tunnetta. Uudet ilmiöt, kuten nuorison radikalisoituminen ja kulttuurin uudistuminen, herättivät sekä innostusta että vastustusta. Suomi oli keskellä muutosta, joka vaikutti kaikkiin elämän alueisiin.
17. 3.1960 torstai aamuna klo 7:56 jemptilleen 65 vuotta sitten maailma kohtasi minut pitkällisten ponnistelujen jälkeen, ja minä kohtasin maailman. Äitini soitti juuri onnitellakseen ja kertoi että tiistaista torstaihin pähkäilin tulisko vaiko eikö tulis. "reippaana" lue reppana 2,5kg poikana sitten synnyin torstaina. Maailma näki heti minun rajallisuuteni sen suhteen etten koskaan voisi tehdä enempää kuin maailmaan mahtuisi. Minä taas luulin että mahdollisuuteni tehdä maailmassa tai maailmalle olisivat rajattomat.
Kokemukset kuitenkin opettivat ettei ensi näkemä aina vastaa todellisuutta. No, maailma sen tiesi, olihan jo minua ennen syntynyt jokunen lapsi. Minä taas luulin että kaikki on mahdollista. Oishan tossa jotain perää lienee ollutkin, jos minulla tai minussa ei olisi ollut rajoittavia tekijöitä. Maailmaan olisi tekoja mahtunut, ja mahtuu vieläkin, mutta kun ei rahkeet riitä.
Tasan 65 vuotta aloituspisteestä olen kasvanut jo aikuisen miehen mittoihin. Painoakin reilut 90kg lisää syntymäpainoon.
1960-luvun alussa iskelmämusiikissa näkyi sukupolvenvaihdos, kun uudet lauluntekijät, kuten Juha "Watt" Vainio, Jukka Kuoppamäki, Irwin Goodman ja Vexi Salmi, alkoivat vaikuttaa. He jatkoivat suomalaista laulun tekemisen perinnettä, mutta samalla mullistivat sen. Iskelmämusiikkiin tuli uusia teemoja ja tyylejä, ja se alkoi peilata muuttuvaa yhteiskuntaa ja nuorten sukupolven kokemuksia.
Juha "Watt" Vainio aloitti suomalaisen iskelmän sukupolvenvaihdoksen 1960-luvun puolivälissä. Hänen teksteissään käsiteltiin lähtemisen ja paikalleen jäämisen teemoja, mikä oli ajankohtaista maaseudun muuttoaallon keskellä. Vainion jazzillinen kulttuuritausta näkyi monissa hänen alkuaikojen kappaleissa, kuten "Juhannustansseissa"1.
Jukka Kuoppamäki aloitti laulu-uransa Neloset-yhtyeessä 1960-luvun alussa, ja hänen ensimmäiset omat kappaleet syntyivät folkaallon myötä. Kuoppamäki kokeili 1960-luvun mittaan monia eri tyylejä rockista chansoniin, ja hänestä tuli tunnettu hitintekijä omillaan. Hänen kappaleissaan oli usein nostalgista ja romanttista sävyä, joka kuvasti ajan tunnelmaa ja muutosta1.
Irwin Goodman ja Vexi Salmi toivat iskelmämusiikkiin uudenlaisia aiheita ja tyylejä. Goodman nousi pinnalle idealistisen folkmuodin siivellä, ja hänet miellettiin aluksi protestilaulajaksi. Salmi puolestaan täydensi iskelmätehtaan nuorennusleikkauksen 1970-luvun alussa ja loi useita klassikoiksi muodostuneita kappaleita, kuten "Elämän valttikortit" ja "Surun pyyhit silmistäni"1.
Näiden uusien lauluntekijöiden myötä iskelmämusiikki alkoi muuttua ja kehittyä. Se kuvasti ajankohtaista yhteiskunnallista murrosta ja nuorten sukupolven kokemuksia, ja siihen tulivat uudet teemat ja tyylit, jotka peilasivat ajan tunnelmaa ja muutosta.