Köyhyys ei kulje geeneissä, eikä köyhyyttä opeteta lapsille.

Köyhyys on seurausta. Esimerksi ajan puute ja rahan puute luo ympäristön johon on helppo saada jatkumo vaikkei haluaisikaan.

Tällä hetkellä on osoitettu kovin suuria taloudellisia tukileikkauksia pienituloisille sekä köyhille perheille. Samoin arvonlisäverotusta on nostettu. Nähdäkseni näillä seikoilla on suuri merkitys lapsille muodotuvassa tulevaisuudessa negatiivisessa mielessä ajatellen taloudellisen näkökannan puolelta.

On kuitenkin yhdentekevää mitä minä kirjoittelen, tai puhun. Luotankin siksi niiden artikkeleihin sekä puheisiin jotka ovat oiekasti näitä asioita tutkineet.

Nykyiset taloudelliset tukileikkaukset ja arvonlisäveron korotukset voivat lisätä merkittävästi taloudellisia paineita pienituloisille ja köyhille perheille, mikä vaikuttaa väistämättä lasten tulevaisuuteen. Tutkimuksen mukaan tällaisilla politiikkatoimilla on usein pitkäaikaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja heidän mahdollisuuksiinsa menestyä aikuisena.

Tukien leikkaukset ja verojen korotukset lisäävät perheiden taloudellista stressiä, ja tämä vaikuttaa suoraan lapsiin. Kun vanhemmilla on huolta rahasta ja toimeentulosta, heidän on usein vaikeampi antaa lapsille tukea ja turvaa. Tällainen epävarmuus heijastuu kodin ilmapiiriin ja voi vaikeuttaa lasten kasvua ja kehitystä.

Rahavaikeudet myös vähentävät mahdollisuuksia tarjota lapsille harrastuksia tai koulutukseen liittyviä välineitä ja kokemuksia, jotka tukisivat heidän taitojensa kehittymistä ja valmistaisivat heitä aikuisuuteen. Kun perheellä ei ole varaa näihin asioihin, lapsilta jää saamatta tärkeitä eväitä tulevaisuutta varten, ja tämä voi lisätä heidän riskiään joutua taloudellisiin vaikeuksiin myöhemmin elämässä.

Kun tuet lapsiperheille vähenevät ja tuloerot kasvavat, köyhistä perheistä tulevien lasten on entistä vaikeampi nousta pois köyhyydestä. Heillä ei ole samoja mahdollisuuksia kuin vauraampien perheiden lapsilla, mikä tekee taloudellisesta pärjäämisestä vaikeampaa aikuisena. Näillä toimilla kasvatetaan siis köyhyyden periytymisen todennäköisyyttä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nämä politiikkatoimet heikentävät lasten mahdollisuuksia saavuttaa taloudellista vakautta ja hyvinvointia. Näiden vaikutusten lieventämiseksi tarvittaisiin politiikkaa, joka tukee lapsiperheitä taloudellisesti ja tarjoaa kaikille lapsille yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.



Viittaus Itlan juuri julkaisemaan raporttiin, joka pohjaa London School of Economicsin tutkijoiden Irene Bucellin ja Abigail McKnightin tutkimukseen ylisukupolvisen köyhyyden mekanismeista. (https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/10/Review-of-the-mechanisms-final.pdf )

  • Perheiden sijoitukset: Köyhyys rajoittaa perheiden mahdollisuuksia investoida lasten hyvinvointiin, mikä voi johtaa aikuisiän köyhyysriskiin. Vähäiset taloudelliset resurssit heikentävät lasten koulutustasoa ja työllistymismahdollisuuksia, jotka ovat merkittäviä köyhyysriskejä myöhemmin elämässä​(Review-of-the-mechanism…).
  • Perheen stressi: Taloudelliset vaikeudet aiheuttavat perheissä stressiä, joka vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja lasten sosiaaliseen sekä emotionaaliseen kehitykseen. Tämä stressi voi lisätä köyhyysriskiä myös tulevissa sukupolvissa​(Review-of-the-mechanism…).
  • Sosiokulttuuriset tekijät: Köyhyyden kokemus voi vähentää lasten ja nuorten tulevaisuuden toiveikkuutta ja pyrkimyksiä, mikä puolestaan voi kasvattaa köyhyysriskiä aikuisiässä. Tähän liittyy esimerkiksi kulttuurillinen asenne-ero, jossa köyhyyden hyväksyntä voi olla korkeampi, mutta merkittävämpää on se, että matala toiveikkuus heijastuu suoraan elämänvalintoihin ja mahdollisuuksiin​(Review-of-the-mechanism…).
  • Moninaiset ja kietoutuneet haitat: Köyhyys ei ole vain taloudellinen tila, vaan siihen liittyy usein myös muita tekijöitä, kuten heikko terveys, koulutukselliset haasteet ja vaikea asuinympäristö. Näiden tekijöiden yhdistelmä voi tehdä köyhyydestä vaikeammin murrettavan ja lisätä periytymisriskiä.
  • Geneettiset ja biologiset tekijät: Vaikka perinnöllisyys ei yksin selitä köyhyyttä, epigeneettiset muutokset ja lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa köyhyyden jatkumiseen sukupolvien välillä, erityisesti terveyden kautta​(Review-of-the-mechanism…).

Artikkelin mukaan lapsiperheissä, joissa vanhin lapsi saavuttaa menestyvän ammatin, on havaittavissa vaikutuksia köyhyyden periytymisen dynamiikkaan:

  • Esimerkin voima ja roolimallin vaikutus: Kun vanhin lapsi saavuttaa hyvän ammatin, se voi vaikuttaa positiivisesti sisarusten koulutus- ja työelämäodotuksiin sekä lisätä heidän motivaatiotaan kouluttautua ja pyrkiä sosiaaliseen nousuun. Tämä voi auttaa katkaisemaan köyhyyden kierteen koko perheessä​(Review-of-the-mechanism…).
  • Perheen taloudellisen aseman paraneminen: Vanhimman lapsen menestys voi vähentää perheen taloudellista stressiä, erityisesti jos hän pystyy tukemaan perhettään taloudellisesti. Tämä parantaa perheen mahdollisuuksia tehdä investointeja, jotka edistävät lasten hyvinvointia ja kehitystä​(Review-of-the-mechanism…).
  • Sosiaalisten verkostojen laajeneminen: Menestyvä vanhin lapsi voi myös tuoda perheelle uusia sosiaalisia ja taloudellisia verkostoja, mikä voi helpottaa muiden perheenjäsenten pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Tämä voi lisätä perheen mahdollisuuksia rikkoa köyhyyden periytymisen kaava​(Review-of-the-mechanism…).

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka perheen taloudellinen tilanne olisi heikko, lapsille tarjottu laadukas ja virikkeellinen lapsuus voi merkittävästi vähentää köyhyyden periytymisen riskiä. Tämä perustuu muutamaan keskeiseen havaintoon:

  1. Harrastusten ja virikkeiden vaikutus kehitykseen: Lasten harrastukset ja muu virikkeellinen toiminta tukevat kognitiivista ja sosiaalista kehitystä, parantavat itsevarmuutta ja lisäävät sosiaalisia taitoja. Harrastukset auttavat myös lapsia kehittämään pitkäjänteisyyttä ja vastuuntuntoa, jotka ovat hyödyllisiä taloudellisen selviytymisen kannalta myöhemmin elämässä​(Review-of-the-mechanism…).
  2. Vanhempien tuki ja huomio: Lapsille osoitettu emotionaalinen tuki ja kannustava kasvuympäristö vaikuttavat myönteisesti heidän itsetuntoonsa ja asenteisiinsa. Hyvä lapsuus luo pohjaa myönteisille uskomuksille ja asenteille, jotka auttavat lapsia tavoittelemaan parempia koulutus- ja työelämämahdollisuuksia huolimatta taloudellisista haasteista​(Review-of-the-mechanism…).
  3. Kriittisten taitojen kehittyminen: Taloudellisesta tilanteesta riippumatta laadukkaat kokemukset lapsuudessa, kuten harrastukset ja oppimisympäristöt, tukevat lasten taitoja, jotka ovat tärkeitä sosiaalisessa ja ammatillisessa menestyksessä. Tämä voi tasoittaa tietä taloudellisesti vakaammalle tulevaisuudelle, jopa tilanteessa, jossa perheen oma varallisuus ei tarjoaisi samaa tukea​(Review-of-the-mechanism…).

Näin ollen virikkeellisen lapsuuden tarjoaminen voi tukea lapsen menestystä aikuisena taloudellisista lähtökohdista huolimatta ja vähentää köyhyyden jatkumisen riskiä.

Artikkeli johon viitataan https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/10/Review-of-the-mechanisms-final.pdf