( Tämä artikkeli löytyy myös myöhemmin julkaistussa tulien sytyttämistä kuvaavassa artikkelissa )

Meilläkin on pieni leivinuuni

Aiomme selvitä talven lämmityksistä ilman sähköpattereita. Kokeilemme riittääkö olkkarin "pönttö"uuni eli pystyuuni sekä keittiössä oleva hella / leivinuuni pitämään talomme lämpimänä. Alhaalla kellarikerroksessa on sauna jossa on jatkuvalämmitteinen kiuas lämmönlähteenä. ( olen kirjoittanut saunan lämmöneristämisestä )

Meillä on ollut öljytäytteiset sähkölämpöpatterit joka huoneessa. Toki on lämmitetty aina olohuoneen pystyuunia.

JK. 9.10.2022 Kokemuksia.

Nyt on joitakin kertoja lämmitetty leivinuuni käyttäen n. puolet palotilasta yhdellä pesällisellä. Käytännössä kantokorillinen sekapuuta, tai hieman vajaa korillinen. ( punnitsin vajaan sekapuu korillisen puumäärän painoksi n. 7,5kg eli noin 30,5 kWh energiamäärä ) Lämpö jakautuu todella tasaisesti koko vuorokauden ajalle. Aivan mahtava lämmönlähde. Kyse on siis asuimiston lämmittämisestä eikä leipomisesta.

Yhtenä päivänä ennen iltaa oli hieman kylmempi keli ulkona joten sisälläkin alkoi hieman viilenemään. Käytin hellaa ruoan valmistamiseen. Lämpöä tuli heti reilusti joten jouduin aukaisemaan tuuleushormin luukun ( Ollut aina kiinni ) Lämpö jakautui todella tasaisesti koko asuinkerroksen tiloihin.

Nyt on ollut keskimäärin melko lämmintä keliä lukuunottamatta paria yötä jolloin aamulla auton ikkunatkin olivat jäässä. Muutoin ollut reilusti lämpimän puolella. Pelkkä leivinuuni on riittänyt vallan mainiosti koko rakennuksen lämmön ylläpitämiseksi. Yhtenä iltana en lämmittänyt edes leivinuunia lämpimän kelin vuoksi ja näin ollen jätin kaiken lämmöntuoton pelkän saunan varaan.

Leivinuunin toiminnan perusteet

Pieniä klapeja vai suurempia katkottuja halkoja. Vai ihanko pilkkeitä?

Varmaan ikuinen pähkäilemisen aihe minkä kokoisia puita tulisi tulisijassa polttaa. Jos tulisijan täyttää liian pienillä pilkkeillä voi kerta lämpö olla aikamoisen kova jolloin uunin lämpövarastatoiti ei kerkeä ottaa lämpöä talteen. Toisaalta jos poltettavat puut eli vaikkapa vain kerran halkaistut isot klapit palavat hitaammin jolloin lämpöä kerekeää siirtyä varastoitiin enemmän.

Onko edellä esittämäni väittämä noin yksiselitteinen? Ei ole, vaikka todenperää väittämäsä paljon onkin.

Ensinnäkin liian isojen klapien polttaminen on vaivalloista palamista mikäli tulisijaan ei mahdu kuin lukumäärältää pieni määrä ja klapien lävitse kulkee reilusti ilmaa joka jäähdyttää samalla huoneistoa ( ilman korvaaminen ) kuin tulipesääkin puhumattakaan hormista. Voi käydä pahimmilaan niin että puita palaa huonolla vajavaisella liekillä pitkään, eikä uuni lämpene ja huoneistossa tuntuu vetoa.

Onko sitten pienempi klapi parempi? No joo, rajansa kaikella. Pieniä klapeja polttaessa on syytä osata käyttää uunin ominaisuuksia oikein. Lisäksi on osattava katsoa milloin puut ovat kunnolla palamassa jolloin ensiöilmaa voi pienentää niin ettei kuitenkaan puhuta kitupalamisesta. Mutta kun sopivasti pienempi klapi muodostaa yhtaikaisen mattomaisen hiilloksen on tästä lämmön talteenottaminen helpompaa kuin ylisuurten klapien kitupalamisesta jäljelle jäävä könttinen hiillos voi edes tuottaa. Ylisuurista klapeista kun ei jää kuin pari kituvaa klönttiä tulisijan pohjalle joita sitten kopistellaan hiilihangolla samaan aikaan vedon ollessa täysillä jäähdytetään tulisijaa sekä hormia. Lisäksi huoneistoon on tultava jostain reilu määrä korvausilmaa.

Tulisijan koko ratkaiseen myös paljon. Muistan edesmenneen isäpuoleni aina sanoneen että klapi palaessaan tarvitsee aina seuraa. Yksinäistä klapia ei saa polttaa, vaan tulisijaan lisätään aina pari tai kolme klapia kerrallaan. Pieneen tulisijaan ei voisi edes paria klapia yhtaikaisesti lisätä mikäli klapit olisivat halon kokoluokkaa.

Keittiön puuhella on erinomainen opiskelupaikka palamisen hallintaa ajatellen. Puuhellan tulisijaan ei kovin isot klapit edes mahdu, eivätkä kunnolla palaisi vaikka mahtuisi. Pienessä lieden tulisijassa näkyy selvästi ihan käytännössä kuinka sopivan kokoiset klapit palavat "porukalla" , eikä pohjalle jää lopuksikaan paria kituvaa hiilimöhkälettä, vaan yhtaikainen hiilimatto joka palaa loppuun yhtaikaisesti.

Isommassa tulisijassa sama ilmiö kuin lieden pienessä tulisijassa on mahdollista saada aikaiseksi sopivasti hieman isommilla klapeilla. Keittiölieden syttyklapeja eli pieniä klapeja kutsutaankin jopa pilkkeiksi.

Tulisijan tai lämmitysuunin tai millä nimellä sitä nyt kutsutaankin käyttäminen on yleensä ottaen "taiteilua. Lämpöä on kuitenkin aina helpompi suoltaa harakoille kuin lämmön talteenottoon varaamalla. Mutta liika ahnehtiminen lämmön varaamisessa varsinkin palon alkuvaiheessa voi tuottaa liian huonolaatuisen palamisen jolloin hormit sun muut savukanavat nokeentuvat.

Liikaa vetoa sekä ensiöilmaa pitää antaa silloin kun puut sytytetään ja siihen saakka kunnes saadaan aikaiseksi niin riittävä lämpö että puut kaasuuntuvat tulipesässä tasaisesti joka puolelta. Tällöin tuli palaa klapien jokaisella sivulla lämmittäen vierellä olevia klapeja samalla. Kun tuli on kuumaa sekä lämpöä tuottavaa, voi vetoa sekä ensiöilmaa hieman vähentää jotta uunin varaava materiaali alkaa ottamaan lämpöä talteen. Mikäli tulien polttamisella aikaansaadaan runsas tasainen hiilimatto on se kaikkein otollisin lämmön lähde joka on syytä ottaa talteen kunnolla. Hiilimaton palaminen ei savuta, eikä nokea hormeja, siksi sitä voi polttaa pitkään ja hitaasti vetoja säädellen. HUOM peltejä ei saa siltikään laittaa kiinni liian aikaisin vaikka vetoa onkin syytä pienentää ensiö kuin vetopellinkin osalta.

Nykyiset uunin toimivat eri tavalla kuin vanhat uunit. Ota tarkoin selvää miten käyttämästäsi uunista saa energiatehokkaasti lämpöä talteen.

Leivinuunin lämmittäminen leipomista, ruoanlaittoa yms varten on hieman eri asia kuin pelkkä asunnon lämmittäminen. Leipomista varten on syytä ensin rauhassa opiskella leivinuunin käyttö sekä käyttäytyminen kunnolla.

Klapi = 1m halosta kolmeen osaan sahattu kerran tai useammin halkaistu puu. ( yleisesti uunin tulisijaan sopivan kokoinen polttopuu )
Halko = Määrämittainen, yleensä n. metrin (1m) mittainen, sekä yli 8cm halkaisijaltaan oleva puu joka on vain yhden kerran halkaistu.
Pilke = uunissa käytettävä polttopuu vrt klapi , Pilke on myös useasti vielä pienemmäksi pilkottu kuin klapi. Esim tervanpoltossa käytettiin erittäin pieniä klapeja eli pilkkeitä.

Puun lämpöarvo

Taulukosta puuttuu omenapuu koska se ei ole normaali lämmitys polttopuu omenapuun energiasisältö on n.2000 kWh/p.m3

Puulaji Lämpöarvo kWh/kg Energiasisältö kWh/p-m3

Koivu 4,15 1700

Mänty 4,15 1360

Kuusi 4,10 1320

Leppä 4,05
1230

Klapin mittoja: Peruspituus 33cm = L33, myös lyhyempi 25cm = L25
halkaisija: Pieni D5, keskikoko D10, suurin D15 ( D10 = 10cm reiästä mahtuva, mutta suurempi kuin D5 )

polttopuu - koivuklapi.net

Tuoteseloste koivuklapi_net_tuoteseloste.xlsx