Sähkön säästämättömyys on yleisesti ottaen typerää joka tapauksessa. Jopa typerämpää kuin säästäminen väärässä paikassa.

..."Mutta mitä jokaisen olisi hyvä tietää itse sähköstä? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin sähkötekniikan yliopettaja Juha Korpijärvi sanoo, että ensinnäkin teho ja kulutus on hyvä erottaa toisistaan.

Teho tarkoittaa sitä, kuinka paljon sähköä laite kuluttaa toimiessaan. Kulutus taas riippuu tehosta ja käyttöajasta.

– Teho ilmoitetaan watteina (W), kilowatteina (kW) ja niin edelleen. Kulutetun energian määrä taas ilmoitetaan tehona aikayksikköä kohtia eli yleisesti wattitunteina (Wh), kilowattitunteina (kWh) tai isommissa määrissä mega-, giga- tai terawattitunteina, Korpijärvi sanoo.

Kilowattitunti on energiamäärä, joka kuluu kun tuhannen watin eli yhden kilowatin laitetta pidetään käynnissä tunnin ajan. Laitteen kuluttaman energian määrän voi siis laskea kertomalla laitteen tehon ajalla, jonka se oli päällä."...

 

Jatkoa ... :

 

..."Jokainen voi omalla kohdallaan soveltaa tehon ja ajan suhdetta. Jos sähkökiukaan tehontarve on 6 kW, se nielaisee tunnin lämmityksellä kuusi kilowattituntia sähköä.

Yhden kilowattitunnin kulutuksella voi siis lämmittää teholtaan kuuden kilowatin kiuasta 10 minuuttia, tai yhdeksän kilowatin kiuasta runsaat kuusi ja puoli minuuttia."...

 

Lähdeteksti: YLE Uutiset 14.10.2022 Petri Vironen :Katso mitä saat yhdellä kilowattitunnilla – vähintään tämä pitäisi jokaisen tietää sähköstä | Yle Uutiset

 

Tosta YLEn tietoiskusta jäi mieleen että ...

Kuinka paljon saunan kiuas sitten oikeasti kuluttaakaan? Onko 6kW kiuas pienempi ruokainen kuin 9kW kiuas?

Oma veikkaukseni kiukaan sähkönkulutuksesta on että 9kW kiuas kuluttaa vähemmän mikäli saunominen aloitetaan aivan juuri sillä sekunnilla kun sauna on halutun lämpöinen. Esim termostaatti napsahtaa pois päältä ensimmäisen kerran. Jos ajatellaan että 6kW kiuas vie vähemmän sähköä "käynnissä ollessaan" pitää tämäkin väittämä paikkansa. Mutta jos sauna lämpeää hitaammin niin esim lattia, seinä jne kaikki muu materiaali kerkeää ottaa lämpöenergiaa vastaan enemmän ennen kuin termostaatti napsahtaa pois päältä ensimmäinen kerran. Asiaa on helpompi ymmärtää jos ajattelee kiukaan tehon niin pieneksi esim 2kW tai joitain sellaista. Voisi olla siis niin että sauna lämpenisi saunottavaksi vasta viikon päästä mikäli silloinkaan.

Sähköenergian käyttömäärän eroa ei juuri ole kiukaiden välillä

Mikäli saunomista jatketaan pidempään kuin se ensi hetken napsahduksen jälkeinen löylyttely, tilanne muuttuukin paljon. Loppujen lopuksi kumpikin kiuas tulee kuluttamaan aikalailla tasan yhtä paljon sähkö kWh riippumatta kiukaan nimellistehosta. Oletuksena tietenkin termostaatin lämpöasetuksen samanarvoisuus. 

Se on loppujen lopuksi ihan huuhaata

Loppujen lopuksi sähköenergiaa menee niin saman verran että tuollainen 6 vs 9 asettelu on ihan huuhaata mikäli vedotaan sähkön kokonaiskulutukseen saunoessa. NO EIHÄN TÄSSÄ kukaan ole muuta väittänytkään. Mutta ihminen lukee ja ymmärtää lukemansa aina omalla tavallaan siten kun se sillä hetkellä tuntuu sopivalle. Ajatelmaksi muodostuu hyvin helposti että "Meidän kiuas on liian iso, se pitää vaihtaa"

Iänikuinen ajattelusuunta myös hehkulampun sähkön tuhlauksesta sopii hyvin vertaukseksi. Hehkulamppu tuottaa yli 90% taisi olla jopa 98% lämpöä käyttämästään sähköenergiasta. Eli milloin se 98% menee hukkaan? , no tietenkin ainakin kesällä kun lämmitystä ei tarvita, eikä oikein valoakaan. Mutta mikäli huoneessa pakkaskelillä on ns suorasähköllä toimiva lämmitys joka on termostaattiohjattu vaikkapa tarkkuustermostaatilla, niin yhtään hehkulampun käyttämää lämpöenergiaa ei jää käyttämättä. Lämpöpatterin termostaatti huomaa hehkulampun tuottaman lämpöenergian ja vähentää patterin lämpöä sen verran.

Omakohtainen kokemus 80 luvulta jolloin betoniharkoista valmistetussa autotallissa korjailin autoa talvi-iltoina. Aluksi minulla oli 2000W sähköpatteri lattilalla tuottamassa lämpöä ja valoina pari roikkalamppua. Ostin sitten 1000W halogenin katolle jolloin valotehoa oli riittävästi. Voin myös jättää patterin pois päältä ( oikeastaan oli pakko ottaa sulakkeen keston takia ) koska halogeeni valaisin tuotti lämpöä aivan riittävästi jopa paremmin kuin lattialla ollut 2000w lämmitin. Paremmin se halogeeni tuotti lämpöä sen tähden että valon mukana siirtyvä säteily lämpöenergia lämmitti kohteita enemmän kuin ilmaa. Säästin siis lämmityskustannuksia n 1kWh sähköä joka tunti verrattuna aiempaan. ( sähköpatterissa ei termostaatti napasahtunut pois päältä kertaakaan, koska teho 2kW ei riittänyt saavuttamaan asetettua lämpötilaa. ).

Meillä on keittiön jääkaappi alakerran asuinkerroksessa ulkoseinistä verraten keskellä rakennusta. Jos pidän jääkaapin ovea auki ja huoneen lämpöä pääsee sitä kautta siirtymään kaapin sisälle jolloin jääkaapin termostaatti huomaa lämpenemisen ja jääkaapin tekniikka alkaa siirtämään lämpöä pois kaapin sisältä. Mihin lämpö kaapin sisältä katoaa? Entä jääkaapin toimintaan tarvittava sähköenergia, mihin se katoaa?


Helppo vastata. Huoneistoon jääkaapin ympäristössä se siirtyy. Ensinnäkin se lämpö jonka päästin jääkaapin oven kautta kaapin sisälle poistuu jääkaapin jäähdytyselementin kautta ulos kaapista. Toiseksi se käytetty sähköenergia muuntuu lämmöksi joka poistuu lämpönä myös samaan huoneistoon. Arvoitukseksi jää vain onko se hukkaan heitettyä energiaa ja jos on niin missä tapauksessa??? Ainakin kesä kuumalla kun lämpöä riittää niin ettei nukkumisestakaan meinaa tulla mitään on energian käyttö hukkaan heitettyä, mutta meneekö lämpöenergia hukkaan talvella? Ja missä tapauksessa? /

Kun ajettelee asian kokonaisenergian kannalta, talvella hukkaan ei mene juuri mitään, mutta jos lämmitysmuoto on edullisempi puulämmitys, menee kallimpaa sähköä hukkaan enintään lämmitysmuotojen energiahinnan erotuksen verran. ( ei lopunperin paljonkaan. Riippuen sähköenergian hinnasta verrattuna puuenergian hintaan ). Eniten turhaa enegiaa jääkaapin oven avaamisesta menisi siis kesällä ja varsinkin jos huoneistoa viilennetään sähköllä.

YLE uutiskirjoituksen sisältö ei siis ole vrheellinen. Ainoa virhe joka on mahdollista olla, on oman ajattelun hätäiset päätelmät. Jäitä hattuun ja järki käteen. Sähköä tulee säästää oman edunkin vuoksi. Tärkeintä onkin päätellä milloin oikeasti säästyy ja milloin ei.

Kannattaako enää saunoa lainkaan?

Pähkäilin tätä energian siirtymää vs sähkön kulutusta puulämmitteisen sauna remonttimme yhteydessä. Totuushan yhä edelleen on ettei lämpöenergia "häviä" olemattomiin, vaan se siirtyy lopuksi ulos poistuen, ei siis häviten avaruuteen saakka. Eli alakerran (ns kellarikerroksen ) saunomisesta siirtyy lämpöä asuin kerroksiin halusi lämmön siirtyvän tai ei. kts linkki saunaremontista

 

 

..."Kiuasvalmistaja Harvian mukaan 6 kilowatin kiuas kuluttaa tyypillisesti ensimmäisen tunnin aikana noin 4–5 kilowattituntia ja seuraava tunnin aikana 3–4 kilowattituntia. Yhteensä kiukaan kulutus on kahden tunnin aikana noin 7–9 kilowattituntia."... HS https://www.hs.fi/koti/art-2000009108877.html?share=ccad11558c6ce4c01eb5e6233df72cb8&fbclid=IwAR3kfq81HsANUFeovWNkKRhSvJz82AOl56jZsRTxw2JwXYyNMC03N5ZE6qA

 

Lainattuja otteita Talouselämä.fi sivulta

..."Asiantuntijat jakavat kilvan erilaisia energiansäästövinkkejä meille kansalaisille. Niissä ei oteta huomioon perimmäisiä luonnonlakeja. Liian usein perusajatus on, että sammuttamalla televisio, joka kuluttaa 100 W, säästetään saman verran energiaa.

Energian häviämättömyyden laki on löydetty jo 1842, mutta siitä huolimatta monet asiantuntijat uskovat edelleen, että kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan käyttämä energia häviää johonkin mustaan aukkoon."...

..."Käytännössä kaikki valaistuksen ja kodinkoneiden käyttämä energia muuttuu lämmöksi, joka lämmittää huoneistoa. Jos nämä lämmön lähteet sammutetaan, niin tismalleen sama määrä energiaa virtaa taloon lämmitysjärjestelmien kautta - jos asunnon termostaatit toimivat.

Sama lopputulos saadaan jos kaupassa sammutetaan virvoitusjuomien jääkaapit, jotta vihreät kulissit ovat kunnossa. Mitään ei säästy, mutta elämisen mukavuus kärsii aivan turhaan."...

..."Todellista säästöä saadaan ainoastaan vähentämällä lämmön virtausta rakennuksesta ulos. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi lyhentämällä suihkussa käyntejä ja tehostamalla pesukoneiden käyttöä, koska talosta poistuva lämmin vesi vie energiaa mukanaan."...

Antti Roine

Kirjoittaja on tekniikan tohtori

Talouselämä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/27f42d52-fac3-4343-bfa4-13d2fce4e0d0?ref=facebook%3A9268&fbclid=IwAR2GZFHjj-Jwc2kF6PGt-O5ucEX0s6x3figZgnPM0-5rbkFTuU7NeOGNOCM

 Ja lisää mietittävää. ( MTV uutiset 19.11.2022 )

"...Sopivankokoinen kaappi on sellainen, jonka saa pidettyä mahdollisimman täytenä koko ajan, sillä tyhjä jääkaappi viilentää sen ilmaa turhaan. Mitä täydempi kaappi on, niin sitä vähemmän sen tarvitsee viilentää ilmaa, sillä jääkaapissa olevat purkit ja pakkaukset varaavat itseensä kylmää, rakennusyhtiö JM Suomen vastuukorjauksen työnjohtaja Aleksi Puhakka kertoo tiedotteessa.... " https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kylmalaitteiden-vaaranlainen-kaytto-voi-nakya-sahkolaskussasi-valta-virheet-ennen-kuin-laittaa-ruokaa-jaakaappiin/8574044?fbclid=IwAR1DoGeNOgyBEOMvuCx1P3gXKs45Ta9HVfkjs8587TUgddx4FwngsQOd_8w#gs.ivnhi0

Mieti mieti mieti ja vielä kerran mieti

Oikeastaan asian voi noinkin ajatella. Kirjoitus on asiallinen sekä sisältää oikeita huomioon otettavia asioita. Ainoanä seikkana pitäisin sitä ettei kylmää varata vaan lämpö on siirretty pois purkeista.

Kun kohde, eli purkit lämmitettän huoneilmalla uudelleen voi sen lämmittämiseen vaadittava energia määrä olla erilainen kuin esim tyhjän jääkaapin pelkän ilman. Ja toinen seikka on tuo tyhjän jääkaapin ilma jota jäähdytetään kirjoituksen mukaan turhaan.. 

Toden totta se on mikäli se ilma vaihtuu jääkaapin ovea avatessa. Mutta siellä sisällä olevan ilmamäärän jäädyttämiseksi ei kovin paljon tehoa tarvitse mikäli ovi ja seinät ovat eristettyjä ja pysyvät kiinni. Väittäisinkin että tyhjän jääkaapin energian hukka perustuu enemmänkin ilman vaihtuvuuteen sinä aikana kun ovi on auki, ei siinä kuinka tyhjä se on oven ollessa suljettuna.

Mutta. Kun täynnä kylmiä lasipurkkeja olevan kaapin ovi avataan ja kylmät lasipurkin kyljet saavat kohdata hetken aikaa huoneesta saapunutta lämmintä huoneilmaa, eli purkkeja lämmitetään, eikö tässä yhteydessä sitten siirry lämpöä jääkaapissa oleviin kylmiin lasipurkkeihin? Siirtyy ihan varmasti.

Tässä se asia sitten onkin.  Kuinka monta astetta lasipurkkien kokonaisuus jääkaapin sisällä lämpenee sekä kuinka paljon sähköenergiaa pitää käyttää jotta purkkien huoneilmasta saama lämpömäärä on poistettu takaisin huoneeseen, kun vertaa tyhjän jääkaapin pelkkään kylmään ilmamassaan.

Ero on asteissa suuri, mutta energiamäärässä ei ero ole läheskään niin suuri kuin ensi ajatuksena luulisi. Ei siis oikeastaan yhtään mitään.

 

n