Hilma koira ja Hilman aamutoimia

"Äidin" herättäminen. 27.12.2022

Koirat ovat oppivaisia. Joskus ne oppivat omia polkujaan ja opetusta voi ihminen jopa tahattomasti tehostaa. Tämäkin aamutoimi jossa Hilma haluaa herättää vaimoni Sarin, Hilma itse aloitti tämän toimen ja on tehostunut osittain siksi kun halusin estää liian aikasen tapahtuvan herätystoimen.

Tämä toimi on hauska vaikkakin joskus hieman rasittava. Joka aamu täytyy Hilmaa toppuutella ja lopulta antaa lupa. No hauskaahan tämä vielä on.

Koirien tai eläimien yleensäkin kanssa touhuaminen on hauskaa. Koirat ovat helposti oppivaisia. Rotujen eri ominaisuudet tuovat aina eri väriä nähin toiminta kuvioihin. 

Cockerspanielit ovat aika touhukkaita koiria joten ei ole tavatonta nähdä ties minkälaisia aamutoimia. Tässä niistä eräs

"äidin" herattäminen

Hilma keräilee lelujaan yhteen kasaan. Minä herään yleensä ensimmäisenä ihmisolentona mutta Hilma on saattanut jo pari lelua laittaa valmiiksi yön aikana. Yleensä kun keittelen aamukahveja alkaa lelumäärä kertymään suuremmaksi. Usein yhteen on kerätty ihan jokainen lelu jonka Hilma muistaa tai löytää. Hilman idea on siis että Hilma valitsee viime tingassa herätystoimeen kulloin sopivan lelun. Joskus hyvin harvoin herätysleluna tai esineenä on vuotaluu. Yleensä Hilma saattaa pudottaa luun pois ja käydä hakemassa pehmolelun.

Kun sopiva pehmolelu on valittu ja herätystoimet voi aloittaa lähdemme toimittamaan asiaa. Se tapahtuu niin että Hilma kurkottaa lelun kanssa vuoteen reunalla niin kauan että asianomainen herää. Kun herääminen on havaittu siirtyy Hilma toiseen vaiheeseen jota en kuvannut kuten en herätystoimiakaan. Toinen vaihe on odottaminen milloin pääsee juuri herätetyn henkilön syliin nukkumaan. Siis Sari juo aamukahvia olohuoneessa koira sylissä ja minä kannan santsikuppeja tarpeen vaatisessa. Koira nukkuu sylissä.

2023  2.1 homma jatkuu.

Hilman aamutoimet ovat olleet jo viime kesästä aika samanlaiset. Joskus hiukan vähemmällä varustuksella kuten eilen oli kerätty vain yksi lelu. Luulinkin että homma alkaa hiipumaan. Mutta tänä aamuna leluvarastoa kertyi taas melko hyvin ja intokin asian toimitukseen oli aika kova.

On toinenkin hauska "leikki". Kun laitan tulet hellaan tai pystyuuniin tuo Hilma oman lelunsa minulle uunin eteen. Tämä alkoi yksinkertaisesta asiasta. Olin sytyttämässä juuri hellaan tulia kun laitoin tulitikkuaskin sekä tuohenpalan tuohon hellan edustalle odottamaan kun laitoin puita tulipesään. Hilma meinasi ottaa tuohenkäppyrän itselle joten kielsin sanomalla että ota oma lelu, tämä on mun. Hilma on oppinut tunnistamaan "lelu" sanan ja kävikin hakemassa oman lelun jonka sitten jätti tulitikkuaskin ja tuohen kanssa vierekkäin. Joskus tai oikeastaan vielä aika usein tämä ilmiö toistuu. Tässäkin kuvassa Hilma toi lelunsa hellan eteen vaikka tulitikku oli jo raapaistu ja tulet syttyneet. Olin kuitenkin vielä edustalla katsomassa että tuli syttyy.

Hilman aamutoimet jatkuvat ( 15.9.2023 )

Välillä on hiukan jopa vähentynyt. Oli hetki jolloin Hilma ei kerännyt leluja valmiiksi, vaan kävi noutamassa yhden. Mutta tätä on taas jokunen viikko menty ihan keräten iso määrä valmiiksi.

Pieni pähkäily koiran älykkyydestä

Kirjoitin tämän lisäosan 5.1.2023 erään keskustelupalstan innoittamana.

Ihmisillä on taipumus katsoa eläimiä etenkin koiria sellaisen inhimillistävien silmälasien läpi. Moni opittu asia jota koira tekee, näyttää varsin älykkäälle toiminalle. En tässä lähde aliarvioimaan koiran älykkyyttä tai etenkään viisautta millään muotoa, mutta ihmisen oma näkemys on usein sinällään suurempi älyn osoitus tilanteesta ja sen tulkitsemisesta, kuin itse koiran toiminta. Tarkoitan että ihminen kiinnittänee huomiota tilanteeseen joka on koiralle täysin rutiini.

Tämä tarkoittaa tietenkin älykkyyden määritämistä samoilla kriteereillä kuin miten ihmisen älykkyyttä arvioidaan ja jotenkin jopa mitataan. Viisauden määrittäminen rinnastetan usein suoraan älykkyyteen vaikka ei niin tarvitse kuitenkaan olla. Harva eläin selviäisi luonnollisissa olosuhteissa jos se tekisi tyhmiä päätöksiä. Ei koirakaan usein tee vaistojensa varassa tyhmiä päätöksiä, vaan viisaita päätöksiä, mutta ei sen silti tarvitse osoittaa varsin mittavaa älykkyyttä.

On siis ensin selvitettävä mitä tarkoitetaan minkäkin laisella älykkyydellä, tai viisaudella ja niin sanotulla tyhmyydellä. Tämä sarka kannattaa jättää tieteen harrastajille koska se on alue josta on tehty tutkimuksia tutkimuksen perään saamatta täysin lopullistä tietoa tai vastausta ollenkaan.

Yksi älykkyyden osoitus on osata elää menneessä, tulevassa ja oppia suunnittelemaan tulevaisuutta. Koira elää aika mieluusti nykyhetkeä sen kummemmin muistelematta menneitä tai suunnittelemalla kieroiluja tulevalle.

Tyhmäksi en koiraa lähde sanomaan, enkä väittämään.

Hilma koiraa pidän varsin fiksuna olentona. Hilma ei tosin ole ainoa koira jolle olen fiksun määritelmän antanut. En siltikään lähde Hilmalle esittelemään Mensan testejä ensinnäkään siksi ettei Hilmaa varmaan edes kiinnostaisi mokoma testi jollei se ole paperista joka rutisee kun sitä puristelee. Tuoksu, maku tai ääntelevä testi on asia erikseen. Itse olen sortunut pariin kertaan itselleni älytestejä tekemään siksi koska pidän itseäni joskus varsin hyväuskoisena hölmönä. Uskon melkein mitä vain, ja hoksaan jälkijunassa asioita. Minua ei ole lohduttanut testin tulokset jotka ovat olleet esim yhtä pistetta vaille Mensan raja, tai luovan älykkyyden olevan keskimääräistä korkeampi. Ei auta yhtään, sillä viisaammaksi tulokset eivät ole minua tehneet. Sanoisin tällä perusteella että älykkyys voi jonkin verran edistää viisauden kehitystä vaikka ei sen tae kuitenkaan olekaan.

Siksi väitänkin että viisas voi olla vaikkei osaisi Mensan kuviota katsellakaan älyn kiilto silmissä. Viisauteen riittää että opettelee oppimaan virheistään. Ja yrittää muistaa mitä on oppinut.

Eräs tarina

Minulla oli koira joka oli poikkeusellisen oppivainen. ( en nyt kerro rotua, mutta rodulle on ominaista oppia yksittäisiä asioita ja tympäätyy jollei ole näitä ns älyhaasteita ) Koira oli ollut minulla usein mukana työkeikoilla ihan pikkupennusta asti. Koira oli siis mukana autossa, työpaikoilla, asiakkden luona lähes joka päivä kanssani. Koira oppi lukuisia asioita jota muodostuivat keskenämme rutiineiksi.

Kerran kävin omalla toimistollani jossa koira ei ollut koskaan käynyt edes hetkenkään vertaa, ei siis kertaakaan. Koira oli kait joku 4 vuoden vanha. Tarkoitus oli hyvin pikaisesti käydä toimistolla hakemassa pari paperia ja tulostamassa pari asiakirjaa. Toimistoni oli kaksi kerroksisen ryhmätoimiston yläkerrassa johon mentii rakennuksen ulkopäädyssä olevista rappusista. Alakerrassa oli joitakin toimistoja sekä keskellä rakennusta sen aikainen Markantalon tavaratalo. Markantalon ovet olivat rakennuksen sivussa noin keskivaihella rakennusta.

Jätin koirani autoon odottamaan. Auton jätin rakennuksen sivustalle. Ilma ei ollut kuuma, eikä aurinkoinen joten kuumuuden pelkoa ei lainkaan ollut. Jätin kuitenkin kuskin oven ikkunan aika isosti raolleen, ovet muutoin lukittuna. Olin toimistossani tulostelemassa papereita kun ovelleni koputettiin. Hiukan hämmästyin ja menin avaamaan. Oven takaa seisoi mies ja hänen jaloissaan koirani. Mies kysyi "Onko tämä sinun koirasi?" Johon vastasin että kyllä.

Mies kertoi että koirani oli tullut Markantalon sisälle odottamalla että joku asiakas avasi ulos mennessään oven. Sen jälkeen koira oli kierrellyt tavaratalossa etsien sopivaa ihmistä. Mies kertoi että koira näytti katselevan eritoten miehiä. Lopulta koira oli tullut hänen luokseen ja kääntynyt mennäkseen ovelle. Kun mies ei heti lähtenyt mukaan, oli koira toistanut kierroksen pari kolme kertaa. Lopulta mies lähti koiran perään ja koira ohjasi ensin ulos ja sitten rakennuksen päädyssä oven takana oleviin rappusiin sekä yläkerran käytävään lopulta huoneeni oven taakse.

Tämän kuultuani aloin tosissani pähkäilemään mitä koiran viisaudella ja älykkyydellä todella tarkoitetaan. En saa mielestäni käännettyä inhimillistämisen näkemystä pois, mutta koirani käytös muistutti monelta osin ihan puhdasta älykkyyttä. Luulenpa että kyseessä on/oli ihan oikeasti älyllisyyden osoitus unohtamatta kokemuksien tuomaa viisautta.

Silti suurin osa ihmisten sekä omien näkemysten selitykset sisältävät niin paljon itselle mieluisaa näkemystä tyyliin "kuinka älykäs minun koirani onkaan". Viisaita otuksia, parhaita kavereita, elinikäisiä ystäviä ne silti ovat, eivätkä ole ainakaan tyhmiä.

Minulla on tietenkin monia koskettavia muistoja monista lemmikeistäni kissoista koiriin ja ihan lapsuuden lemmikki kanoistakin. Inhimillisen tuntuisia, sosiaalisia kavereita ne kaikki ovat olleet.

Moni pitää turhaan koiraansa tyhmänä, sanoo Katriina Tiira, joka on testannut 1 300 koiran kognitiivisia kykyjä – epävarmuus voi saada koiran jopa uhraamaan herkkupalansa

 https://yle.fi/aihe/a/20-10002165?utm_campaign=yletiede&utm_medium=social&utm_source=facebook&fbclid=IwAR1PQ_j_QHQQJzUe8VTXWrGLGeNQtazthUotlkmvYrRglatYX957r4yw8mY

Mielikuvat saivat kyytiä

Nuorenpana ( 20 - 25 vuotiaana ) lueskelin aika paljon koirakirjoja. Siihen aikaan kirjastosta sai vanhempaa sekä sen aikaista nuorempaa oppikuntaa sisältäviä oppaita. Löytyi ihan selkeitä oppaita joilla voi opettaa koiralle kaikenmoisia juttuja. Opetinkin sen aikaisen narttukoirani tekemään tarpeensa ohjeitteni osoittamaan paikkaan. Olin lukenut opetetusta koirasta joka pissi sormella osoitettuun paikkaan. Minä opetin koiralleni ohjeiden noudattamista kuten vasen, oikea, eteenpäin, seis, pissi jne jne.. Yhdistetyllä kuvakielellä sekä ohjeilla koirani meni haluttuun paikkaan. Ja oli niin täynnä intoa onnistumisesta että pois alta.

Taustana tälle opettamiselle oli oma opiskelu tietämään ehdollistamiset yms koiran käyttäytymis jutut. Kun oikein harjoittelee yhdessä koiransa kanssa ja noudattaa määrätietoista yhdenmukaista tapaa, voi tulokset olla näyttäviä. Ensin on siis opeteltava itse ymmärtämään koiran luonteesta sekä käyttäytymisestä. Sen aikasen erään kirjan nimikin oli "Koiran luonne ja käyttäytyminen" en enää muista kuin nimen ja että kyllä siinä aika paljon annettiin ihan käytännön ohjeitakin. ( JK. Erkki Pulliainen v.1980 "Koiran luonne ja käyttäytyminen")

Toinen joka kiinnosti kovasti oli ajattelutekniikoiden tuntemus. Lueskelin lateraalisesta ajattelusta ja luin käytännön psykologiaa jne jne.. Kun olin jonkin verran lueskellut aloin huomata ettei tuota älliä taida olla lukijallakaan sen enempää kuin opetettavallakaan. Joka tapauksessa avaavaa asiassa oli silloin avata omat silmät näkemään koiran tekemien ratkaisujen taakse. Sisälle koiran aivoituksiin en koskaan ole kokonaan päässyt mutta ymmärrykseen siitä miten paljon onkaan koiran tai kissan tai minkä vaan on luotettava omistajaansa jotta side voi olla syvä.

Mielikuvat yliälykkäistä eläimistä saivat kyytiä siinä samalla kuin oma kuvitteellinen uskomus itsestäni vastaavasti olevansa vertaansa vailla oleva älykkö. Teemme monia asioita aika samalla tavalla sekä olemme koiran kanssa aika samoin jonkin sortin laumaeläimiä. Puhtaalla rationaalisella järjellä on aika pieni mutta ei silti kuitenkaan olematon osuus siitä mitä olemme.

Muistan pari esimerkkiä erilaisesta ajattelusta. Eräs koe oli sekoittaa riisinjyviä sekä hiekkaa kattilaan vedes äärellä. Älykäs eläin kuten muistaakseni tässä kokeessa joku apina tai joku sellainen osasi kaataa riisit veteen jolloin hiekka erkanee vajoten pohjalle jättäen kuivat riisinjyvät pinnalle. Siitäpä on helppo poimia syötäväksi. Viisas koira osaa seurata tilanteen ja mennä yhdessä apinan kanssa syömään. Toinen tarina liittyi huoneeseen jossa oli jakkara reunalla ja katossa roikkumassa syötävää keskemmällä. Apina osasi siirtää jakkaran ja kiivetä sille noutaakseen syötävän. Koirakin tämän osaa kun sen on ensin sille opettanut. On näitä moniakin esimerkkejä jotka osoittavat ajatelutavan eroista. Viisaus on opitun toimintatavan soveltamisessa siihen hetkeen. No nämä olivat vain esimerkkejä joilla osoitetaan erilaisista eroavaisuuksia älykkyyden muodoista. Itse älykkyyttä tai viisautta ne erottelevat jollain tasolla, mutta eivät silti tee niin selvää rajanvetoa etteikö jokin seikka menisi kummastakin ristiin keskenään.

Kivahan niitä älykkäiden koirien tekemisistä on katsella tarinoita ja videoita. Sitä ei käy kieltäminen. Mutta aika paljon tai oikeastaan lähes kaikki  niissä on opeteltuja juttuja taustalla.

kirjoja:

Erkki Pulliainen : Koiran luonne ja käyttäytyminen (finlandiakirja.fi)

Osta Edward De Bono : Uusi tapa oivaltaa : Lateraalisen ajattelun opas netistä | Ajatuskirjat.fi

Käytännön psykologiaa 1-2 - Rainio Kullervo | Finlandia Kirja | Antikvaari - kirjakauppa verkossa

Ja monia muita koirakirjoja. Monia monia

 Itse ajattelen siten ettei koiraa oikeastaan voi käskeä, mutta sille voi antaa eri sanoilla erilaisia mahdollisuuksia. Aika vaikeaa on koira käskystä saada tottelemaan, eikä se johda oikeisiin tuloksiin jos niin toimitaan. Mutta kun antaa koiralle mahdollisuuden istua, seurata vierellä, jne jne.. se tuntuu ainakin mukavammalle niin omistajasta kuin koirastakin.

Linkkejä:

Koiran koulutus | Suomen Kennelliitto

Erilaisia ajatuksia herättävät videot, eräs niistä

"En se minä ollut"

Kun katsoo tämänkin "syyllisyyttä" potevan koiran ilmeitä, niin on myös syytä miettiä kuinka hyvin koira osaa lukea omistajansa antamia vinkkejä äänen väristä, tilanne kohdasta, sormien, kulmien yms asennoista jne.. Itseasiassa tällaisen toiminnan koiralle saa melko helposti opetettua. Väittämää onko koiralla tunteita vai ei, ei tämä video osoita millään tavalla. Uskon että koiralla on tunteet samalla tavalla kuin muillakin, kuten esim ihmisellä, mutta näkyvätkö koiran tunteet samalla tavalla kuin opitut ihmisen osoittamat tunteet. Opitusti näyttävät tietenkin, mutta mistä ihminen tietää onko kyseessä pelkästään opittu taito, vai aito tunne?

Oma kokemukseni oli kun meillä oli kaksi koiraa joista jompi kumpi teki joskus pahojaan. Aika pian toinen koira oppi miten välttyä torumiselta. pahojaan tekemätön koira tuli ikään kuin kaipaamaan ystävänsä tekosia, eli jalkoihin pyörimään jos toinen repi paperia lattialle tai lorautti pissan matolle. Tällaisen asian oppiminen tarvitsee vain yhden onnistuneen kerran niin että oikea syyllinen tavataan itse teossa ja syytön saa erityshuomion siitä kuinka kiltti se on ollut. Tämän jälkeen ei ole vaikeaa tulla kerjäämään silityksiä kun näkee toisen tekevän pahojaan.

Lukuvinkki: Helena Telkänranta Millaista on olla koira?  (SKS Kirjat 2023).

14 tekemääsi asiaa, joita koirasi oikeasti vihaa

14 tekemääsi asiaa, joita koirasi oikeasti vihaa (valitutpalat.fi)

Koirien älykkyyden tutkimisesta

Koirien älykkyys ja kognitio – miten paljon koira aidosti ymmärtää? – ZenKoira (wordpress.com)

 

Koirien älykkyys ja kognitio – miten paljon koira aidosti ymmärtää?

"Ei siis ole olemassa ”tyhmiä” koiria tai koirarotuja, vaan jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

 

On hyvä muistaa, että älykkyys ja kognitio ovat käsitteitä, joita tarkkaillaan aina ihmisen näkökulmasta. Tutkimuksissa yritetään usein selvittää, miten hyvin eläimet pystyvät samoihin asioihin, joihin me ihmiset kykenemme. Annamme enemmän painoarvoa kognitiivisille kyvyille, jotka ovat ihmismäisiä. Sen sijaan meiltä saattaa jäädä tutkimatta ja kokonaan huomaamatta laaja valikoima kognitiivisia kykyjä, joita emme välttämättä tule edes ajatelleeksi.

 

.....Monesti ajattelemme, että älykäs koira on sellainen, joka on tottelevainen ja helposti koulutettava. Itse asiassa pelkkä tottelevaisuus on varsin huono älykkyyden mittari, sillä siihen vaaditaan kognitiivisten kykyjen lisäksi monia muitakin ominaisuuksia, kuten motivaatiota, kärsivällisyyttä, toistojen sietoa, keskittymiskykyä ja yhteistyöhalua.  ..."

n

n