Puun pinnalla rypsiöjy

Kokeilin muutama vuosi sitten miten rypsiöljy käyttäytyy siveltynä laudan pinnalle kun se jätetään ulos sään armoille.

Nämä tiedon jyväset on täysin minun omia päätelmiä. Vastuu tietojen oikeellisuudesta jää lukijalle

Pinta muuttuu auringon paisteessa kovaksi, kuin se olisi lakattu tai maalattu. ( kts paistinpannun rasvapoltto )

Ei se minua yllättänyt sillä tiesin että rypsiöljy hapettuu ( ja haisee ) kovettuessaan. Jos rypsiöljyn laimentaa vaikka havupuu tärpätillä ohueksi, se imeytyy melko syvälle kuivaan puuhun. Suojaava kerros muodostuu kovaksi ja kestäväksi. Kerros tulee uusia määrävälein. 

Moni ei varmasti uskonut, eikä ole tienyt että puun voi suojata miltei millä tahansa öljyllä varsinkin mikäli se on ns hapettuva eli kovettuva öljy. Esm. tavalliset moottoriöljyt, mineraaliöljyt eivät ole ns hapettuvia öljyjä ja ne poistuvat solukosta samoin kuin pelkkä vesi.

Huomioitava seikka on puun hengittäminen.

• Kosteuden imeytyminen: Mänty on pehmeää puuta, jossa on suuret solut ja huokoinen rakenne. Jos lakka tai polymeeri kerros ei täysin tiivistä pintaa tai se halkeilee, kosteus imeytyy puuhun ja jää jumiin. Tai puussa on kosteutta kun suojakerros laitetaan pintaan. Tämä johtaa homeen ja sienten kasvuun (lahottajasienet).
• Liikkuvuus: Puu laajenee ja supistuu lämpötilan ja kosteuden mukaan. Tämä aiheuttaa halkeilia pintatasossa, mikä altistaa puun vedelle, siksi polymeeri on uusittava useasti.

• Lämpötilanvaihtelut: Pakkasen ja helteen syklinen vaikutus aiheuttaa puun ja lakan laajenemista/supistumista, mikä johtaa halkeamiin.
• Sade ja kosteus: Jos lakkaa muistuttava polymeerikerros ei ole täysin tiivis (esim. reunoista), vesi tunkeutuu puuhun ja jää sinne haihduttumatta. Tämä luo optimaalisen ympäristön lahottajasienille.

• Jos polymerisoitunut öljykerros on liian tiivis (kuten esim. epoksi, tai lateksi) eikä salli kosteuden haihtumista, puun sisään jäänyt kosteus ei pääse poistumaan. Tämä kosteusloukku edistää lahoamista sisältä päin. Sen vuoksi puuta ei saa öljytä hapettuvalla kerroksella kauttaaltaan. Vaan jättämällä esim toinen puoli täysin vapaasti hengittäväksi annetaan puulle mahdollisuus kuivua.
• Jos rypsiöljyä, pellavasiemenöljyä tms polymerisoituvaa öljyä laimentaa hyvin juoksevaksi esim havupuu tärpätillä, eikä sivele sitä yhtään liikaa puun pinnalle. Pinta jää hengittäväksi ja päästää laudan kuivumaan sinne päässeestä kosteudesta.
• Hyvin yleinen virhe onkin esim terassilautojen öljyämisessä laittaa aivan liian paksulti, aivan liian tiivistä vaikka jopa vahamaista öljyä liikaa terassin lautoihin. Tällöin laudat eivä pääse hengittämään pois kosteutta sisältään.
• Puun suojaamisen idea on monilta osin ihan pelkästään sitä että sen huokoset täytetään muulla kuin vedellä tai muulla lahottajasienien kasvamista edistävällä aineella. Kun puun solut ovat kyllästetyt, eivät ne myöskään ime lisää vettä.

Tässä hakutuloksia aiheesta polymerisoituminen.

Mäntylaudan pinnan kovettuminen öljyjen kuivuttua perustuu öljyn sisältämien tyydyttymättömien rasvahappojen hapettumiseen ja polymeroitumiseen. Tässä prosessin keskeiset tekijät:

1. Drying Oil -ominaisuus: Linssi-, auringonkukka- ja rypsiöljyt kuuluvat "kuivuviin öljyihin", joissa on runsaasti polytyydyttymättömiä rasvahappoja (kuten linoleenihappoa). Nämä happomuodostavat kaksoissidoksia, jotka reagoivat hapen kanssa.
2. Hapettumisreaktio: Ilman hapen (O₂) vaikutuksesta kaksoissidokset avautuvat, ja rasvahappomolekyylit muodostavat verkostoa happiperoksidien kautta. Tämä aloittaa polymeroitumisen.
3. Polymeroituminen: Molekyylit sitoutuvat toisiinsa pitkiksi, poikkisidoksellisiksi ketjuiksi (polymeereiksi), muodostaen kiinteän kalvon. Tämä prosessi tunnetaan myös kuivumisena, vaikka se onkin kemiallinen reaktio.
4. UV-valon ja lämmön vaikutus: Auringonvalon UV-säteily nopeuttaa reaktiota toimien katalyyttinä, kun taas lämpö lisää hapen diffuusionopeutta öljyyn. Ulkona kuivattaessa nämä tekijät tehostavat kovettumista.
5. Volatiilien aineiden haihtuminen: Öljyn kevyemmät komponentit haihtuvat, jättäen jäljelle raskaammat polymeroituvat rasvahapot, jotka muodostavat tiiviin rakenteen.
6. Interaktio puun kanssa: Öljy imeytyy puun pintakerrokseen, kovettuu sen rakenneosaaksi ja sitoo kuituja, mikä tehostaa pinnan lujuutta.

Erot öljyjen välillä:

• Linssiöljy: Erityisen nopea kuivuja (korkea linoleenihappopitoisuus).
• Auringonkukkaöljy: Riippuu laadusta – korkealinoleeninen versio kuivuu paremmin.
• Rypsiöljy: Hitaampi kuivuminen (vähemmän polytyydyttymättömiä happoja), mutta silti riittävä hitaaseen kovettumiseen.

Lopputuloksena muodostuu kestävä, hapettumisreaktion luoma polymeerikalvo, joka suojaa puuta ja kovettaa pintaa merkittävästi. Prosessi on luonteeltaan autokatalyyttinen – alussa hidas, mutta kiihtyy itsekseen tuottaessa lämpöä.