Jympytys

Esitin Slant six foorumilla kysymyksen. 22.8.2025

Nyt heitän arvovaltaiselle foorumin raadille kysymyksen.

Kardaanin jyrinä.

Autoon on vaihdettu peräbanjo, kardaani, ristikot ( myös se laipparistikko ) Perän asentoa on yritetty säätää suuntaan ja toiseen, kardaani on todettu suoraksi ja vaihdettu jo kerran kokonaan. Jyrisee ihan samalla tavalla varsinkin kiihdyttäessä jymittelee kuin olisi kulmikas ja tasaisella nopeudella kun nopeus lähentelee 100km/h. Kumityynyt vaihteiston, moottorin on ehjät. Mutta voisiko silti olla vaikka tyynyt väärät, joku vinossa tai tai tai. Kuuluuko moottorin olla "kenossa" muutenkin kuin 30° ? Takapää moottorissa on repsikan puolelle kenallaan. Tämä on sinänsä merkillinen kysymys koska mielestäni nuo on aina olleet vähintään vähän repiskan puolelle kääntyviä?

Koeajo

Koostin NotebookLM avulla yhteenvedon tähänastisista kommenteista sekä huomioista.

Jyrinäongelma

Yleiskatsaus

Kaksi lähdettä käsittelevät Valiant-auton voimansiirtoon liittyvää jyrinäongelmaa. Ensimmäinen lähde on keskusteluketju "Vaihteiston Jyrinäongelma Valiantissa", jossa käyttäjät, erityisesti Leif Kuismanen (ongelman alkuperäinen esittäjä) ja Janne Heikkinen, sekä Jarno Järvensalo, Peter von Gross, Roi Hohenthal, Jussi Jongsma ja Jari Koponen, pohtivat ja esittävät mahdollisia syitä ja ratkaisuja. Toinen lähde, "Valiant 170 + 3lov laippakardaanin jympytys", on Leif Kuismasen videokuvaus ja selostus samasta ongelmasta, jossa hän demonstroi jyrinää ja käy läpi tekemiään tarkistuksia ja pohdintoja. Molempien lähteiden keskeinen teema on selvittää syy autossa esiintyvään jyrinään, joka korostuu erityisesti kuormituksen ja kiihdytyksen aikana.

Pääteemat ja Tärkeimmät Ideat/Faktat

1. Jyrinän Luonne ja Oireet:

• Kuvaus: Jyrinä on Leif Kuismasen mukaan luonteeltaan sellaista, "kuin ristikoiden murrokulmien ero ei tasaantusi keskenään." Se tuntuu "melko paljon" tältä.
• Korostuminen kuormituksessa: Jyrinä esiintyy "aina kun se välittää voimaa enemmän", eli kiihdytyksen ja vedätyksen aikana. Se on havaittavissa etenkin kakkos- ja kolmosvaihteella kiihdyttäessä, mutta "tasanopeudella jyristä juuri lainkaan" tai "on ihan siedettävä". Nopeuden noustessa yli 80-90 km/h, jyrinä pahenee vääntömomentin tarpeen kasvaessa.
• Äänen voimakkuus: 100 km/h nopeudessa jyrinä on niin voimakasta, että "tarvitsee kuulosujaimet".
• Ei kytkinpolkimessa: Leif Kuismanen testasi, "Ottaako värinää kytkin polkimeen, kun painaa jyrinän aikaan muutaman sentin?", ja vastasi: "Ei. Kytkinpolkimessa ei värinää esiinny." Tämä sulkee pois joitakin kytkimeen liittyviä vikoja.

1. Epäillyt Vianaiheuttajat ja Tehdyt Tarkistukset:

• Vaihdelaatikon akselinlaakeri / hännän akseli:
• Janne Heikkinen ehdottaa "Vaihdelaatikon akselinlaakeri?".
• Leif tarkisti käsivaralta "vaihteiston hännän akselin suoruuden sekä sen ettei siinä ole sivuttais väljää." ja totesi, ettei "Stefakaan ei siitä kohden vuoda".
• Janne toteaa, että "laatikon laakerin kuntoon on hankala todeta, muuten kuin purkamalla, ennen kuin on täysin sökö. Kyseistä vikaa ollut, mullakin parissa laatikossa. Välykset ei välttämättä tunnu, sama on perän laakereissa."
• Leif on alkanut epäillä, että "hännän akseli viipottaa niin että se ns keskilinja olisi stefan kohdalla."
• Video-osuudessa Leif sulkee hännän akselin laakerivian epätodennäköiseksi, koska "hännän päätymäinen stepa niin siinä ei oo väittää siinä akselissa että se vakaan ei vuoda". Mikäli siinä olisi heittoa, stefa vuotaisi.
• Ristikot ja kardaani:
• Jyrinän luonteen vuoksi Leif epäili aluksi "ristikoiden murrokulmien ero ei tasaantusi keskenään."
• Leif kokeili "perän kallistustakin vaihdella" tämän vuoksi.
• Hän vaihtoi uudet ristikot ("Uudet laitoin. Ei vaikutusta.") ja myöhemmin "koko kardaanin kaikkineen. ei vaikutusta."
• Jarno Järvensalo kertoo asiakkaansa tapauksesta, jossa "ristikko pettänyt moottoritiellä" ja syynä oli "vaihdelaatikon ja perän pinionin kulmien epäsuhta". Tässä tapauksessa syynä oli moottorin kiinnikkeiden hitsaaminen väärään kohtaan.
• Leif pohdiskelee "vakionopeus-ristikon" ja "muuttavanopeusnivelen" keskinäisiä eroja murrosluvun kanssa.
• Leif oli aiemmin kokenut samanlaisen jyrinän, jossa vika oli "perän eli takasillan poikkittainen asento koriin näden." (Toinen jousen etupusla eteenpäin, toinen taaksepäin, jolloin perä oli poikittain vinossa).
• Laipparistikko / Liukuristikko:
• Useampi henkilö, mukaan lukien Leif itse, on epäillyt "laippasydeemin liukupesää" tai "liukupinnat kulunut eli se pesä".
• Leif mittasi tappilaakerin kanssa eikä löytänyt "liukupinnassa tuntuvaa kulumaa, eikä välystä." Hän vaihtoi jopa "kokonaan toisen kardaanin kanssa pesineen kaikkineen mutta se perskeleen jyrinä säilyy vaan."
• Roi Hohenthalilla oli Valiantissa samanlaisia oireita "laipparistikon pesä kulunut", jonka hän korjasi Belzonalla.
• Leif kuvaa laipparistikkoa, jossa on vain "yksi tappi" eikä ristikko-ristikkoa, ja neulalaakerit. Hän ei havainnut käsin testatessa "minkäänlaista pykälää eikä minkäänlaista väljää" liukupinnassa.
• Moottorin/vaihteiston asento ja kiinnikkeet:
• Roi Hohenthal kysyy "mites oikean puolen moottorin kannake? En nyt ihan muista onko kumityyny symmetrinen ja onko sitä edes mahdollista asentaa väärin päin mutta tuo moottorin vinous vähän ihmetyttää".
• Leif on pähkäillyt moottorin vinoa asentoa: "selvää on että vinossa kone on, kuuluu olla tai kuulu."
• Peter von Gross epäilee, että "laatikko makaa vain aavistuksen niin syntyy kulma ja sen ristikko ei sitä siedä." Hän myös huomauttaa, että "vedättäessä vähän kone kumminkin kampea ja tasakaasulla ei."
• Jari Koponen pohtii, "Eihän se voi olla kauheasti kääntynyt, jos vaihteiston peräpää on kumityynyssään kiinni ja keskellä kannatinpalkin irroitettavaa osaa." Hän kysyy, "Onko moottorin kumityynyt ehjät?". Hänellä on ollut tapauksia, joissa "uusista asennetuista toinen oli pettänyt seuraavaan päivään mennessä ihan itsekseen."
• Leif Kuismanen mainitsee, että hänen autossaan "puslat on silmämääräisesti ja kammella väännelle olevinaan kunnossa MUTTA toisessa jousessa on etupäässä pieni vääntymä."
• Video-osuudessa Leif mainitsee, että moottori on "takapäästä alempana", mikä "vähän niinku kuuluukin olla", jotta pinionin akseli on vastaavasti ylöspäin. Hän pohtii myös mahdollisuutta, että jousen etummaiset kumipuslat aiheuttaisivat perän "poikittain sinne alle" menemisen, josta seuraisi "murtokulmaero".
• Perän pinioniakseli ja hammaskosketus:
• Leif tarkisti pinioniakselin ja sen laakerin ja totesi sen olevan "tiukassa" ja "ihan hyvä".
• Suuri lautaspyörä ujeltaa "aavistuksen", mutta se on Leifin mukaan "enempi  äänihaitta" eikä vaikuta tärinään.
• Kytkinakselin puslaväljä:
• Janne Heikkinen ehdottaa "kytkimenakselin puslaväljä, myös mahdollista".
• Leif Kuismanen pitää vaikutusta epätodennäköisenä, koska se ei "uletta vaikutus niin paljon taka-akselille että tarvitsee kuulosujaimet 100km/ vauhdissa."
• Video-osuudessa Leif selittää, että jos kytkinakselin laakerissa tai kampiakselin pään päätyholkissa olisi välystä, "kolmonen putoaa kylmälp varmasti pois päältä", koska se "heittää". Hänellä on kokemusta vastaavista vioista. Koska näin ei käy, hän pitää tätä epätodennäköisenä.
• Vetoakselit:
• Jussi Jongsma kysyy "Voisiko ääni tulla vetoakseleiden puolelta?".
• Leif vastaa: "Todennäköisesti ei koska perän vaihtokaan ei vaikuttanut asiaan."

1. Murtokulmien Tärkeys:

• Leif korostaa murtokulmien merkitystä ristinivelten kanssa: "aina parempi jos pinionin akselin lija on saman suuntainen kuin vaihteiston hännän akselin linja ja lisäksi ettei suuntais ole poikkeava myös sivuttais (oikea, vasen) suunnassa on se hyvä. Eikä murtokulma ylitä yli 5° mieluummin alle."
• Hän toteaa myös, että "liukunivel toosaa" (vakionopeusnivel) on teoriassa "äänettömämpi eikä edes tarkka murtokulmasta niin nämä joskus ei vaan ole äänettömiä."
• Video-osuudessa hän selittää, että perän pinioniakselin ja vaihdelaatikon hännän akselin kulmien tulisi olla samansuuntaiset, jotta ristikkonivelet voivat kompensoida kulman muutoksen ilman jyrinää. Tehdasopus antaa "3-5%" heiton maksimiksi, ja "jos se on 5% niin se pitää jo äänensä helvetti."

1. Aiemmat Kokemukset:

• Leifillä on vuosikymmenten kokemus vastaavista ongelmista ja hän muistaa tapauksen, jossa "vika olikin sitten lopunperin perän eli takasillan poikkittainen asento koriin näden."
• Hän mainitsee myös -67 Dartin, jossa kumivulkanointi oli irronnut ja aiheutti ristinivelten kulmamurroseron.

1. Muita huomioita:

• Lataussäädin temppuilee video-osuudessa, mikä ei liity jyrinään mutta on Leifille oma ongelma.
• Tien pinnan laatu voi vaikuttaa ajotuntumaan ja jyrinään, mutta Leif erottaa sen voimansiirron jyrinästä.
• Leif mainitsee, että hänen autonsa on "ei missään hyvässä kunnossa" etupään nivelten ja kumipuslien osalta, mutta pitää tätä erillisenä ongelmana, joka ei liity jyrinään.

Yhteenveto

Valiantin jyrinäongelma vaikuttaa olevan monimutkainen ja vaikeasti diagnosoitava vika, joka keskustelijoiden ja Leifin omien havaintojen perusteella liittyy todennäköisesti voimansiirron kulmiin ja komponenttien asentoon. Leif on sulkenut pois monia ilmeisiä vikoja peräkkäisillä tarkistuksilla ja osien vaihdoilla (ristikot, kardaani, laipparistikon pesä, perän komponentit). Jyrinän korostuminen kuormituksessa viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on dynaaminen ongelma, joka syntyy vääntömomentin vaikutuksesta.

Erityisesti huomio kiinnittyy moottorin/vaihteiston ja perän välisiin murtokulmiin sekä näiden akselien linjaukseen. Epäilyksen alla ovat edelleen vaihdelaatikon hännän akselin mahdollinen epäsuoruus (ilman havaittavaa väljää tai vuotoa), moottorin/vaihteiston kiinnityksen aiheuttama asennon poikkeama, tai perän poikittainen asento (esim. viallisten jousen puslien vuoksi), jotka voivat aiheuttaa murrokulmien eroja. Kuten Jarno Järvensalon asiakkaan tapaus osoittaa, pienetkin poikkeamat moottorin kiinnityksissä voivat johtaa vakaviin seurauksiin ja jyrinään. Leifin aiempien kokemusten valossa perän poikittainen asento on erittäin varteenotettava mahdollisuus, jota hän aikoo tarkemmin selvittää, sillä hän on havainnut pienen vääntymän yhdessä jousessa.

lisää kommentteja

Oma kommentti:

Olisi hyvä ottaa auto nosturille ja nostaa takapyörät ilmaan siten että paino kuitenkin on jousien varassa. Ottaa renkaat ja rummut pois jottei niistä aiheudu ylimääräistä vipatusta. Päästä alapuolelta katsomaan mitä siellä oikein tapahtuu ja mikä kohta alkaa jyrisemään.

Voi olla että ilman kuormaa mitään ei tapahdukkaan, joten sitten kokeilee kiinnittää rummut paikoilleen ja kaasulla ja jarrulla aiheuttaa vääntöä voimansiirrolle.

Jatketaanpas pähkäilyä

Vaihdelaatikon häntä on toispuolella, eli oikealla. Vaihdoin omista varastoista löytyneen "uuden kumin" tilalle. Vaihteiston suunta ei paljon muuttunut, ehkä vähän, mutta jympytyksestä 98% hävisi samantien.

Moottorin kumityyny on taipunut taaksepäin

Otin kumityynyn pois ja yritin laittaa tilalle jonkun pikkulohkon kumityynyn jossa ylä ja alapultin välinen etäisyysero on pienempi. No eihän se sinne mennyt vaikka rautakengen voimalla kääntelin konetta. Lopputulemana laitoin vanhan kumin takaisin. MUTTA ihmeekseni se ei olekaan enää niin paljon taaksepäin kääntynyt. On vähän mutta vähemmän kuin ennen.

Takapaksissa painoa Jympytys ja tärinä väheni huomattavasti painoa lisäämällä.

Tilanne 12.9.2025

Kumityynyjen kanssa touhuttuani, jympytys sekä kardaanin jyrinä on nyt tietyissä tilanteissa kokonaan poissa.

Ja tietenkin siitä hyvät fiilikset

JK fiiliksistä. kävin 18.9.2025 Bilteman kahvi miitingissä ajelulla. Auto oli kuin unelma toiminnoiltaan. Latausssäädin toimi moitteetta, kardaani ei jyrissyt, etupyörätkään ei pomppineet maltillisessa ajossa lainkaan. En voinut olla ajamatta hiukan ylimääräistä ennen kotiinpaluuta.

kts Kurja ajelu 

n