Valiant H4 valoille päävirta
Valot välkkyy, missä vika. Ampeerimittari käryää, johdot kuumenevat, missä vika
Vaikka nämä ovat jo vanhoja autoja ja näiden kanssa on "pelattu" iät ja ajat, on vieläkin miltei viikottainen pähkäilyn kohde amerikan auton vilkkuvat valot. Otetaanpa se taas uudelleen esille.
Alkuperäinen järjestelmä ei ole tarkoitettu kuin pienien lisävirtojen kytkennälle. Akulta tai ampeerimittarin B+ puolelta ei saisi ottaa lisävirtaa suuria määriä.
HUOM!
Kun esimerkiksi valot, ehkä joku suuremmin virtaa kuluttava komponetti kytketään ottamaan virtansa laturin B+ navalta, ei ampeerimittari kuormitu laturin toiminta aikana. Sen sijaan ampeeri mittarin kautta kulkee koko lisävirta releille tai muille lisälaitteille silloin kun laturi ei lataa tai auto on sammutettu.
Sain jonkin verran kommentteja "väpättävistä" valoista. Tällöin luultiin että puhun jänniteheittelyn aiheuttamasta "vilkunnasta". Ei, vaan puhun nimenomaan lämpökytkimen aiheuttamasta sokkotilasta. Jännitteen säätimen heittelystä johtuva mahdollinen väpätys on nopeampi taajuuksista.
Kun auto käy tyhjäkäyntiä matalilla kierroksilla voi jännite akun navalla jäädä alhaiseksi. Mikäli jännite putoaa apulaitteet sekä lisälaitteet kytkettynä alle 12,9 V voi akku alkaa hiljalleen purkautumaan, eikä lataudu. Mikäli jännite jää n 13V kohdille, ei akku purkaudu mutta valot palavat himmeämmin ja kirkastuvat kierrosten noustua. Tämä ei ole vaarallista, eikä tyhjennä akkua normaalioloissa.
Toinen ikuisuuskysymys on kuinka paksuilla johtimilla pitäisi kytkennät tehdä. Johtimien paksuus on riittävä 1,5mm². Mutta suosittelen releelle 2,5mm² päävirta johtoa.
| Nasta | Tehtävä |
|---|---|
| 30 | Syöttöjännite (+12V alternaattorin B+ navalta) |
| 85 | Maadoitus (-) Esim auton koriin |
| 86 | Ohjausjännite (+12V alkuperäisestä valojohtimestä esim lyhyiden johtimesta ) |
| 87 | Lähtö ohjattavalle laitteelle (esim. lisävalot) |
| 87a | Toinen lähtö (5-nastaisessa releessä) Toimiin niin että kytkee jännitteen silloin kun rele ei ole "aktivoitu" |
Valiantin H4-valojen tai muiden lisävalojen kytkeminen ilman auton omien sähköjohtojen ylikuormittumista edellyttää relekytkennän käyttämistä. Alkuperäinen sähköjärjestelmä ei ole tarkoitettu suurille lisävirroille, ja suuria virtamääriä ei tulisi ottaa akulta tai ampeerimittarin B+-puolelta.
Tässä ohje relekytkentään ja siihen liittyviin huomioihin:
H4-valojen tai lisävalojen kytkeminen Valiantiin relekytkennällä
1. Ylikuormitusongelma alkuperäisessä järjestelmässä:
- Alkuperäiset johdot: Valiantin alkuperäiset valojohdot ovat suhteellisen ohuita ja mitoitettu heikkotehoisille hehkulampuille. H4-polttimot kuluttavat enemmän tehoa (watteja), mikä ylikuormittaisi nämä johdot.
- Valokytkin: Alkuperäisessä valokytkimessä on bimetallijousi, joka toimii kuten vilkkurele. Jos kuorma ylittyy, bimetalli lämpenee ja avaa kärkien otteen, jolloin valot sammuvat. Kun se jäähtyy, kytkentä palautuu ja valot syttyvät uudelleen, aiheuttaen valojen vilkkumisen.
- Ampeerimittari: Jos lisävirtaa otetaan suoraan akulta, kaikki virta kulkee rintapellin töpselin ja ampeerimittarin kautta, kuormittaen mittaria ja sen liitoksia. Tämä voi johtaa ampeerimittarin käryämiseen ja antaa valheellisen kuvan laturin toiminnasta. Rintapellin liitokset eivät ole suunniteltu suurille virroille.
2. Relekytkennän periaate – ratkaisu ylikuormitukseen:
- Relekytkennän tarkoituksena on siirtää suurivirtainen kuorma pois auton alkuperäisestä johdinsarjasta ja kytkimistä.
- Päävirta: Valojen tarvitsema päävirta tulisi ottaa suoraan laturin (alternaattorin) B+-navalta. Näin ylimääräinen virta ei kulje alkuperäisen ampeerimittarin tai muiden herkkien johtimien kautta.
- Releen ohjaus: Alkuperäistä valojohtoa, joka normaalisti menisi suoraan polttimolle, käytetään nyt vain ohjaamaan relettä. Relekuorma on hyvin pieni, joten se ei ylikuormita valokytkimen bimetallijousta.
- Releen toiminta: Rele avaa tai sulkee päävirtapiirin, ohjaten virran suoraan laturin B+-navalta uusilla, paksummilla johdoilla valoille.
3. Kytkentäohjeet:
1. Valitse releet: Tarvitset vähintään yhden releen (yleensä yksi lähivaloille ja toinen kaukovaloille, jos halutaan täysi H4-toiminnallisuus).
2. Päävirtajohto: Vedä uusi, paksu päävirtajohto (suositellaan vähintään 2,5 mm² paksua) laturin B+-navalta releiden virtasyöttöön. Liitä tähän johtoon asianmukainen sulake lähelle laturin B+-napaa suojataksesi piiriä.
3. Maadoitus: Varmista releiden ja valojen hyvä maadoitus. Huono maadoitus on yleinen syy lrelekytkentöjen ongelmiin.
4. Releiden ohjaus: Kytke alkuperäiset lähivalo- ja kaukovalojohdot (jotka normaalisti menisivät polttimoille) releiden ohjauskäämeihin. Nämä toimivat releiden kytkentäsignaalina.
5. Valojen johdotus: Vedä uudet, paksummat johdot releiltä suoraan H4-polttimoiden (tai lisävalojen) virtaliitäntöihin. Polttimoille menevien johtimien paksuus on riittävä 1,5 mm².
6. Kondensaattorin harkinta: Jos mekaanisen säätimen kärjet kipinöivät liikaa tai jumittuvat, kenttäkäämin itseinduktiosta johtuva jännitepiikki voi olla syyllinen. Kondensaattorin (esim. Volvon katkojan kärkien yhteydessä käytetty 0.1–0.47 µF) lisääminen säätimeltä +hiilelle menevään johtoon ja sen maadoittaminen säätimen päähän voi vakauttaa latausta ja vähentää ampeerimittarin neulan pomppimista sekä valojen hyppimistä ajon aikana. Tämä voi johtua nykyisten tarvikesäätimien heikommasta kärkien materiaalista verrattuna alkuperäisiin volframikärkiin.
4. Relekytkennän hyödyt:
- Vakaampi jännite: Jännitehäviöt vähenevät huomattavasti, ja valot palavat kirkkaammin.
- Suojaus: Alkuperäinen johdinsarja, ampeerimittari ja valokytkin suojataan ylikuormitukselta.
- Tarkempi latausnäyttö: Koska valojen virta ei kulje ampeerimittarin kautta, mittari näyttää todellisempia arvoja lataustilanteesta. ( HUOM! Auto sammuksissa, valot kytkettynä virta kulkee ampeerimittarin kautta laturin b+navalle ja siitä valoille. Joten älä jätä valoja päälle kun sammutat auton.
