Kiihdytysradalla voi mitata myös summittaisia teholukemia

Ja taas tiedoksi.

Minähän kerron ja tiedän sen minkä tiedän. En väitä oikeaksi, enkä vääräksi, joten lukija saa itse selvittää todenperäisyyden. Itse käytin DeepSeek tekoälyn hakukonetta tietoa etsiessäni.

Ennen aikaan kun olin nuori ja paljon kiihdytysradalla, käytettiin kirjatietoa ja kaikenmaailman valmiita taulukoita. Jos osasi itse laskea, niin sekin oli mahdollista. Nykyään aika helppoa noiden uusien kännyköiden kanssa. 

Jotta voit vertailla eri tehoilmoituksia keskenään, lue artikkeli hevosvoimista Jissejä paljon, dinejä vähemmän

Kyse on ihan puhtaasti fysiikasta. Laskennasta jossa mitataan energia määrä kun tietty massa kulkee paikoiltaan lähtien tietyn matkan tietyssä ajassa.

Kaavakin on yksinkertainen- Paino lbs jaetaan laskutoimutuksen vastauksella. laskutoimitus on sekunnit jaettuna 5,825 ja se laitetaan potenssiin kolme. Tällä vastauksella jaetaan paino. Se on teho joka vähintään on siirtynyt auton liikuttamiseen.

Auton kiihtyvyydestä voidaan laskea tarkkoja teholukemia sekä hyvin epätarkkoja teholukemia. Tarkasti voidaan laskea se teho joka ihan varmasti on käytetty kiihdyttämiseen. Hyvin epätarkasti se luku joka on moottorissa, tai muutoin käyttämättä jäänyttä kapasiteettia. Menetelmää voidaan verrata täysin WHP tehonmittauslukemiin sillä erolla että tässä tulee mukaan koko tehohäviöiden skaala ajosuoritus onnistumisineen tai epäonnistumisineen mukaan lukien. 

Aivan ensi sekunnilta, ihan ensi senttimetreiltä kaikki on mukana mittausarvossa. Renkaan luistot, moottorin ja voimansiirron reagoinnit, vaihteiden vaihtamiset, pyörien asentokulmat, rengaspaineet jne jne jne. Lisäksi muuttuvia komponentteja kuten tuulenvastus, vasta- tai myötätuuli, rullausvastukset, renkaiden tasapainot jne jne jne.

Epätarkkuutta lisää myös voimansiirtohäviöt joiden arvo voi olla erilainen kiihdytysmatkan alussa kuin lopussa. Erityisen huomioitavaa on ettei kiihtyvyyden tai nopeuden kehitys ole tasaista, vaan laskenta antaa keskiarvon mukaan jonkinlaisen arvion.

Tarkasti saatua "dataa" on vain saatu tarkka keskiarvo lukemista "kellon sekä painon suhteesta", sekä hyvin tarkka tieto minkä verran tehoa kyseinen suoritus on vaatinut.

Patrick Halen kaava

Patrick Halen kaava perustuu fysiikan ja matematiikan periaatteisiin, erityisesti dynamiikkaan ja aerodynamiikkaan, sekä käytännön kokemukseen ja tutkimukseen kiihdytysurheilusta. Kaavan arvot ja muuttujat ovat peräisin seuraavista lähteistä:

1. Empiirinen data: Kilpa-autojen testeistä ja kilpailuista kerätty data, kuten nopeudet, kiihdytykset ja ajoneuvon käyttäytyminen eri olosuhteissa.
2. Teoreettiset mallit: Fysiikan ja matematiikan malleja, jotka kuvaavat ajoneuvon liikettä, aerodynamiikkaa, ja voimia, jotka vaikuttavat ajoneuvoon.
3. Käytännön kokemus: Kilpailutiimien ja insinöörien kokemus ajoneuvojen optimoinnista, moottorin virittämisestä ja ajoneuvon asetusten hienosäätämisestä.
4. Tieteellinen tutkimus: Tutkimusjulkaisut ja artikkelit, jotka käsittelevät kiihdytysurheilun teknisiä ja tieteellisiä näkökohtia.

Halen kaava yhdistää nämä eri lähteet yhdeksi kokonaisuudeksi, joka auttaa tiimejä ennustamaan ja optimoimaan kilpa-autojen suorituskykyä.

Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi! Jos tarvitset lisätietoja tai tarkennuksia, kerro vain.

5,825

Kaavassa käytetty jakaja "5,825" on empiirinen kerroin, joka liittyy 1/4 mailin (402 metrin) kiihdytysaikojen ja auton tehon väliseen suhteeseen. Tämä kerroin on johdettu kokeellisista mittauksista ja tilastollisista analyyseistä, vuosien ajalta jotka perustuvat useiden autojen suorituskykyyn ja niiden teknisiin tietoihin. Se on suunniteltu antamaan likimääräinen arvio auton käyttämästä tehosta, kun tiedetään auton paino ja kiihdytysaika.

Taustaa ja käyttötarkoitus
- Empiirinen luonne: Kerroin 5,825 ei ole matemaattisesti johdettu vakio, vaan se on kehitetty vuosikymmenten käytännön havaintojen ja mittauksien pohjalta. Se on optimoitu antamaan kohtuullisen tarkka arvio auton liikkumiseen hyödyksi käytetystä moottoritehosta, kun tiedetään auton paino ja kiihdytysaika.
- Soveltaminen: Kaavaa käytetään usein auton harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa nopeaan käytetyn sekä nimenomaan toteutuneen tehon arviointiin ilman tarkkoja muita dyno-mittauksia.
- Rajoitukset: Kaava ei ota huomioon kaikkia tekijöitä, kuten ilmanvastusta, renkaiden pitoa tai voimansiirron häviöitä, joten se antaa moottoritehoa arvioitaessa vain likimääräisen kokemuspohjaisen arvion vertailujen pohjaksi.

Lähde

( DeepSeek tekoälyn hakukoneen sanoin )
Tämä kerroin on yleisesti käytössä auton harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa, ja se löytyy useista suorituskykyyn liittyvistä resursseista ja foorumeista. Vaikka tarkkaa alkuperälähdettä ei ole merkitty, sen käyttö on vakiintunut käytäntönä toteutuneen tehon arvioinnissa. Arvolla 5,825 ei voida osoittaa moottorin tehomittauksissa olevia maksimitehoja, mutta osoittaa selvästi mikä teholukema moottorilta on vähintään saavutettu ajaessa.

6,070

Jakajan 5,825 tilalla voi laskentakaavassa käyttää myös 6,070 arvoa jolloin saadaan arvio moottorin maksimi tuotosta tehohäviöiden jälkeen. Kyseessä on arviolaskenta moottorin maksimi ( BHP ) teholukemaksi jos se tehtäisiin moottorista erikseen mitattuna ilman vaihteistoa tai muita laitteita moottori tehopenkissä. Arvio antaa jonkinlaisella hyötysuhteen arviolla sellaisen teholukeman joka olisi mahdollista olla maksimilukemana pelkkää moottoria testattaessa. Jakajan arvona voi kokemuspohjaisesti käyttää lähes mitä lukua tahansa 5,825 ja 6,070 välillä.

Kertoimet / jakajan arvot. 

Moottoritehon arvioimiseksi voimansiirtohäviöineen on käytössä laskentakaavassa empiirisiä lukuja, ei niinkään matemaattisia lukuarvoja. Esimerkiksi 5,285 -> 6,070 on erilaisten mittaustuloksien pohjalta luotuja kokemuspohjaisia arvoja. Täysin virheettömäksi moottoritehon arvoksi ei näistä kummastakaan ole.

Muuttuvia tekijöitä on runsaasti. Esimerkiksi eri tehoisen auton sekä eri painoisen auton kiihtyvyysmatka voi sisältää hyvinkin erilaisia kiihtyvyysarvoja ajetun matkan aikana.  Myös käytetyllä voimansiirtotekniikalla on eroja keskenään. Välityssuhteet eri vaihteiden osalta, sekä kokonaisvälityssuhde vaikuttavat tulokseen. Lisäksi automaattivaihteisen auton sekä manuaalivaihteisen arvoissa voi olla erilaisia tehohäviö eroja.

Nopeampi ajoaika ei suoranaisesti vaikuta tehohäviöden arvioon. Nopeampi aika samanpainoisella autolla kyllä lisää rajavoitelutilanteita voimansiirrossa sekä jopa ehkä moottorissa ja aiheuttaa hieman enemmän kitkaa, mutta vastaavasti nopeamman auton alusta sekä renkaat ovat ehkä hieman vähemmän tehoa hävittävät. Siksi on mahdotonta ennakoida tehohäviöiden muutosta samalla autolla erilaisista ajetuista tuloksista.

Erään Dodge Dartin ( slant six ) ajama ¼ mailin matka ajassa 14,75 sek

 Laskentaa

Katsotaan kuinka paljon tehoa vähintään vaaditaan jotta auto kiihtyy noin.

Kaavaan muutetaan kilot Lbs lukemiksi

tässä esimerkki 1400kg -> 3086,47 lbs 

Lopuksi voidaan arvioida moottori maksimiteho

 Jos tiedetään varmasti mikä on tarkoin saatu pyörän teho keskiarvoltaan ( Pyörän teho ei ole sama matkan alussa tai lopussa ) Laskelma osoittaa vain tehon joka vähintään on keskiarvoisesti saatu hyödynnettyä vetävältä pyörältä kiihtyvyyteen. 

Saatuun arvoon liitetään lisäksi arviot tehohäviöistä

WHP kuten RWHP tai FWHP lukemat antavat vetopyörästä saadun teholukeman vääntömomentteineen. WHP mittauksessa rullatehoa voidaan pitää tavallaan THP lukuna ( todellinen teho ) koska se on se teho joka kaiken muun tehoahäviön sekä apulaitteiden sun muiden seikkojen jälkeen jää kuljettamaan autoa. Vaikuttavia muutoksia on monia. Jopa rengaspaineet, ajoneuvon asento, suoruus rullille, kiinnitysremmien painatus vaikuttavat saatuun lukemaan. Siitä huolimatta se on ns "raakadataa" eli tarkaa suodattamatonta tehoarvoa.

WHP tehosta voidaan laskea joideikin kaavojen tai kokemusperäisten lukujen perusteella moottorin teho. Aika usein annettu arvo on ilman oheislaskentaa saatu arvo johon tulee tehdä arviot häviöistä, käytetyistä apulaitteista ( laturit, vesipumppu, jne jne sekä minkätyyppinen vaihteisto, jne jne jne. Laskennallisesti on yleensä käytetty hyväksyttyä arvoa jonka mukaan WHP lukuun tulee lisätä n.20% jotta saadaan moottorilta saatu teho.

Arvio siitä onko kyseessä 20% tai 10% tai peräti 30% on ajoneuvokohtaista sekä mittausolosuhteista riippuen olevista seikoista pääteltävä itse. Jotkin WHP mittauspenkit osaavat antaa arvioidun moottoritehon käyttäen ajoneuvokohtaista karttapohjaa tai arviolaskentaa.

Kun mitataan tehoa radalla kiihdyttämisestä, tulee mukaan ajoneuvon liike tuulenvastuksineen, rengasvärinöineen,  jne jne.. Jarruttavia tekijöitä on monia, kiihdyttäviä tekijöitä ei myötätuulta lukuunottamatta juuri ole.

Raakadata

Jos mittaustulos on aivan puhtaasti pelkkää "raakadata" olisi tehohäviöt laskettava siihen päälle, mikäli haluaa tietää moottorin teholukemat.

Samasta autosta voimansiirtohäviöiden arviointia ihan vaan arvioiden

Moottoritehon laskenta

Tehopenkissä saattaa joskus olla paljonkin suurempi teholukema kuin todellinen kiihtyvyyteen käytetty teho. Maksimaalista teholukemaa voi arvioida myös laskemalla.

Suoraan alkuperäisellä kaavalla käyttäen jakajana 6,070 arvoa saadaan melko usein varsinkin alle 500 hv lukemista osoitetuksi suorituksessa toteutunut moottorin maksimiteho. Moottoritehon laskentaan ei kuitenkaan yleisesti käytetä toteutuneen kiihtyvyystehon laskentaa. Oikeastaan tämä on samoin kuin WHP mittauksissa, monesti oleellista onkin vain renkailta saatu toteutunut teho, ei moottorin maksimiteho. Kiihdytysurheilussakin arvioidaan yleensä vain toteutuneita tuloksia.

Mutta maksimi moottoritehon lukema voi olla mielenkiintoinen tietää esimerkiksi silloin kun moottori on sinällään dynotestattu penkissä BHP arvolla. Tästä voidaan sitten laskea kuinka paljon voimasiirtyminen, tai alustan ominaisuudet  kuluttaa tehoa.

Näissä sivulla näytetyissä esimerkeissä on tähän mennessä nyt kolmenlaista tietoa.

a) 210 hp lukema joka on laskemalla toteutunut luku vetävältä pyörältä käyttäen jakaja arvoa 5,825 joka on hyvin yleisesti käytetty  lukuarvo mitattaessa vetävän pyörän toteutunutta tehoa

b) 252, 273 Hp arviot moottoritehoksi riippuen hyvinkin korkealle arvioiduista, vaikkakin täysin mahdollisista lisääntyneistä tehohäviöiden määrästä. esim 20% - 30%

c) 236 Hp lukema joka on laskennallinen tulos. Tämä myös arvio moottorin tehot käyttäen hieman pienempää tehohäviö arviota laskentakaavassa.  Jajaja arvo 6,070 on luku jolla voidaan arvioida kohtuu pienellä häviöprosentilla ( n. 13% )  käytettävissä olevia moottorin maksimitehoja.

Todennäköisin testipenkki lukema moottorille olisi joko joku b) arvo 252/273 tai
c) arvo 236 tai niiden välistä. eli 236 - 273 Hp.
Päättelemällä ajetusta ajasta 14,75 sek voi jo arvella ettei todellinen moottoriteho voi olla skaalan ylemmässä päässä, vaan ehkä lähempänä alempaa päätä. Arvelisin päättelemällä siis n 230 - 250  BHP lukemaa testipenkissä.

Tarkistus!!!! Itseasiassa tästä esimerkkiautosta on tehty aikaisemmin tehopenkissä mittaus joka osoitti juuri tuon saman 236 HP lukeman vesipumppu sekä laturi kytkettyinä. 

Lopuksi samalla laskentakaavalla oman -64 Slant six 225 Dartin tehoarvioita 

Toteutunut ¼ mailin ( 402,33m) teho ajalla 13,61 / 1440kg

5,825 kaavalla

Ja sitten jonkinlainen maksimitehoarvio

Itse olen aina arvellut aikaisempien laskelmien valossa että moottorin ( 225 Slant six ) teho olisi ollut 250 - 260 Hp lukemissa.  Uskon nytkin että näiden 247,6 - 282, 4 välissä se oli silloinkin parhaimmillaan. Luulen että n 250 - 265 HP oli lähinnä totuutta, ehkä vielä lähempänä 265 kuin 250, koska monet laskelmat viittaavat päälle 250+ lukemia.

Jos kaikki kiihdytyksessä onnistuu oikein hyvin pitäisi 260HP moottoriteho riittää korkea stall turbiinilla ja sopivalla välityssuhteella  jopa 13,4 sekunnin aikaan. mutta todennäköisemmin juuri 13,5 - 13,9 välille saattaa 260 Hp tuolla autolla riittää. Ehkä juuri 265 -> ?  osuisi käytännössä parhaiten.

6,07 kaavalla

Kysymyksen voi kääntää myös toisinpäin. paljonko ajan tulisi olla?

Mihin 260HP moottorin teho riittää. Olisiko niin että moottorissa tulee olla enemmän, vai onko voimansiirrossa korjattavaa. Tässä omistamassani Dodge Dart autossa moottoria ei ole koskaan testattu tehopenkissä, ei irrallaan, eikä takapyöriltä. Mutta silloin 80 / 90 luvun taitteessa tehtiin arvioita taulukoista katsellen että moottorin teho haarukka kulkisi jossain 250 - 265 HP lukemissa, ehkä jopa ylikin mutta ei paljon.

4. Arvioidut ajat 

• Paras mahdollinen aika: 13.4–13.6 s (jos lähtö on täydellinen, korkea stall-nopeus automaatissa, ja renkaat tarttuvat). Tällöin 260Hp juuri ja juuri riitäisi.
• Todennäköinen aika: 14.0–14.5 s (normaaleissa olosuhteissa, kohtalainen pito, automaatin häviöt).
• Huonommat olosuhteet (korkea lämpötila, huono pito): 14.8–15.5 s.

5. Onko 13.61 s lähellä optimia?

Kyllä. Jos auton moottori toimii täydellä teholla (260 hv), automaattivaihteisto on viritetty korkealle stall-nopeudelle (esim. 3000+ rpm), ja renkaat tarjoavat hyvän tartunnan, 13.61 s on saavutettavissa. Tämä vastaa teoreettista laskelmaa (13.4 s) + marginaali reaalisille häviöille 

Tästä toisinpäin laskelmasta voi päätellä omien kokemusten tuella moottorin tehon. Oliko lähtö onnistunut, luistiko renkaat, toimiko vaihdeajoitukset, jnejnejne.. Eli jos tuntui että paremminkin olisi voinut mennä, tai on jopa mahdollisuudet, tehoa on enemmän. Ihan 100% onnistunutta lähtöä ei yleensä joka kerta saavuteta.

DIN , SAE Netto, Bhp vai?

Monesti teholukuja kertoessa halutaan "korostaa" että ne lukemat on nyt niitä "oikeita" heppoja. Siksi sanotaan vaikka että niitä Dinejä tai Netto heppoja. Aika usein vaan todellisuudessa noiden kiihdytysajoneuvojen apulaitteet kuten ohjaustehostimet, ilmastoinnit, jopa vesipumput, jäähdytys yms ei toimi auton moottorin voimalla vaan sähköisesti. Kyseessä ei siten voi olla esim juuri sille autotyypille, mallille , moottorille ilmoitetuista Netto hevosvoimista koska Netto määritelmässä kaikki pitää toimia moottorin voimalla. Din arvoissa on melkein sama juttu, vaikkei ihan niin tiukka kuin SAE netto hevosvoimissa.

Joten jokainen kiihtyvyysarvo laskenta jossa haetaan pelkkää moottorin tehoa, arvo perustuu enemmän ns toteutuneisiin brutto lukuihin. ( Kts artikkeli hevosvoimista )

Video todellisesta ajotilanteesta 1/8 mailin ( 201m) matkalla.

Video: Wekkis / Drag Race Kouvola open 1993

Dodge Dart- 225 + 904 +7¼ vuonna -93

Dodge Dart -64 4 D, 225 Cu inch, Mopar performance / DC Windage tray, kampiakselin tasapainoitus + kiertokankien kevennys + tasapainoitus + kevennetyt venolia takomännät n. 12,5 puristussuhde, kevyesti portattu, sekä palotilaviimeistelty ( Virtauskansi Oy ) isommille Manley 1,44 ja 1,70 venttiileille pronssi ohjureilla oleva kansi, Gloyes 2 rivinen rullajakopää, Sähköinen jäähdyts flekti, teetetty 3 rivinen jäähdytin, 276°/276° .490" Mopar performance/DC purple P4286681 nokka-akseli, Mopar performance / DC P4120249 venttiilin jouset, Mopar performance jakaja lyhennetyllä ajoitus käyrällä, Mopar performance Chrome box, ACCEL 140001 sytytyspuola, TF 904  5 levyisillä pakoilla, leveällä pannalla+ B&M shift kitillä, Banana 4200RPM Stall speed turbiini, 7¼ Sure Grip tiukaksi shimmeillä sovitettu kartiolukko, tiheä välitteinen Richmond välityksillä , Offenhauser 4 reikäinen kohdistettu imusarja, Holley 750cfm vacuum, Clifford 55-0010 Dual outlet peltisarjat, 60cm pitkät jatkot, yhteinen 3" collektori + 2,5" yksi pakoputki 2,5" Thrush turbo mufler ( 2 ) vaimentimilla. ( tällä videolla pakoputki lähinnä lumeeksi roikkumassa alla )

Tehoksi erilaiset laskelmat osoittivat tällä matkalla osoittivat takapyöristä liike energiaksi hyödynnetyksi keskiarvoltaan 149,5 kW eli n 200 Hp  HP lukemat. Kuulostaa pienelle ja olivatkin pienemmät kuin koko neljännesmailin matkalla olleet. Tässä tapauksessa 200 Hp lukema tarkoittaa tehoa joka on moottoritehosta hyödynnetty kokonaan käyttöön.  Väärinymmärryksien välttämiseksi on kerrottava että laskelma ei kuitenkaan osoita moottorin maksimaalista tehoa koska se ei huomioi kitkakertoimia, voimansiirron teho häviöitä, tuulenvastuksia, rullausvastuksia, eikä reaktioaikoja yms. Jonkinlaisen arvio että n 210 - 220  HP olisi ollut tällä 1/8 mailin matkalle käytettävissä olevaa moottoritehoa. Jos verrataan samalla autolla polttoainepumppu kunnossa aiemmin ajettuun ¼ milen matkaan ajalla 13,61s oli kokonaishyödynnetty teho 184,7 kW eli n 247,7 HP "takapyörästä" eli tehohäviöiden arvioinnin jälkeen moottorin laskennallinen teho arvio on ainakin n 250 - 260 BHP, voisi olla teoriassa hiukan enemmäkin.  Teholukemat eivät ole kummassakaan tapauksessa ole järisyttäviä verrattuna isompiin, voimakkaampiin moottoreihin, tai autoihin, mutta kohtuu mukavia lukemia vapaasti hengittävälle 225 slant six moottorille.

Drag Race Kouvola open 1993

Drag Race Kouvola open 1993 tapahtuman aikana Dartin moottori vaurioitui jo aamupäivällä polttoainepumpun huonosta toimimisesta tai siis toimimattomuudesta. Yhteen mäntään tuli reunaan sellainen onneksi pieni "sulavamma". Polttoaine riitti kaasarissa täydella kaasulla vain ihan pikkaista vaille maaliin saakka. Neljännesmailia ei olisi voinut tällä kokoonpanolla edes ajaa. Viimeiset metrit menivät laihalla käyvän moottorin hirveän kilinän säestyksellä vaikka kaasua hölläsinkin. Aluksi aamulla meni paremmin ja loppua kohti iltapäivällä savun määrä pakoputkesta lisääntyi  vauhdin samalla koko ajan hiipuessa. Videolla kuvattu lähtö ei ollut lainkaan paras veto. Tässä videossa olin jo todennäköisesti pudottanut vaihtokierrokset n, 5500 - 5800RPM kohdille jotta polttoaine riittäisi pidemmälle lähemmäs maalialuetta. Ensimmäisessä lähdössä aamulla lämmitin renkaita tuntuvasti reilummin kovemmalla nopeudella ja kauemmin. Mutta siitä ei tuntunut olevan mitään hyötyä, milteipä päinvastoin. Aamulla ensimmäisessä lähdössä käytin myös enemmän lähtökierroksia jarrua vasten valmiiksi jolloin renkaan pito lähtiessä viivalta ei riittänyt lainkaan ja luisto jatkui vielä 2 vaihteella liian pitkään. Käytin myös aamupäivällä hiukka päälle 6000RPM kierroksia vaihdoissa, joka soveltui tiheälle välitykselle paremmin. Myöhemmin rataan alkoi tulla kumia, sekä moottorin teho hiukan laantua ohivuodon seurauksesta. Silti läksin lähdöt varmuuden vuoksi tässä lähdössä tyhjäkäynniltä jolloin ote lipsui huomattavasti vähemmän ja lyhyen matkan kiihtyvyys parani hiukan ja sain hiukan alkuvauhtia ennen kuin moottori alkoi enemmän vääntää. Aikaa kuitenkin menee enemmän tyhjäkäynniltä lähtiessä. Tulemana kuitenkin 3. sija alle kokoluokaltaan 4 litraisissa jossa aika ajojen jälkeen itse kilpailussa taisi kaikki vastustajat Dartille olla turbotettuja.

Tämä video taitaa olla ainut "elävä" video todennus tämän auton ja kyseisen 225 moottorin historiasta vuodesta -84/85 - vuoteen 93. Samalla tuossa kokoonpanossa oli muutoinkin viimeinen ajokerta, koska purkasin moottorin alkaneen huohotuksen takia. ps olen kuullut että jollain olisi ollut toinenkin video VHS kasetille kuvattuna juuri samasta tapahtumasta, mutta ei ole varmaa tietoa. Joka tapauksessa moottori oli kulunut jo vuosien aikana ja oli porattu viimeiseen ylikokoon. 

Valmis Excel taulukko 0,2 sekunnin välein

Auton paino 3174,65 lbs n. 1440kg

 Excel kaava =3174,65/((A2/5,825)^3) Jossa A2 on sekuntilukema.

Huomioitavaa:

• Taulukko olettaa, että kaikki energia menee auton liike-energian muutokseen, eikä oteta huomioon ilmanvastusta, renkaiden kitkaa tai voimansiirron häviöitä.
• Todellisuudessa moottorin tuottama teho ( Kerroin A, sarake 5,285 ) on käytännössä suurempi näiden häviöiden vuoksi. Häviöt ovat tyypillisesti noin 10–30 %, joten todellinen moottorin tuottama maksimiteho on noin 1,1–1,3 kertaa taulukon arvo. (tai 13% kaavalla sarake 6,07 Kerroin B )
• Taulukon kerroin A 5,285 sekä kerroin B 6,07 eivät ole matemaattisia lukuja vaan ne on käytännössä testipenkeissä mitattujen arvojen mukaan todettuja kertoimia.  Eli esimerkiksi 3400 lbs painoinen auto kulkeen 402,33m matkan aikaan 14,75 sek. käyttää moottorin tehoa matkalle 210 hp ja on moottorin dynotestissä saavuttanut lukeman 236 hp. Auton teoreettinen liike energia kyseiselle matkalle 52 kW ja lopullinen laskennallinen nopeus 402,33 metrin kohdalla 27,3 m/s ( nopeuden arvioiti perustuu myös keskiarvoon )

Huippunopeus

Kyseisellä Dodge Dart - 64 slant six autolla on ajettu 13,61 sek 163 km/h tunnissa oleva suoritus.

Mikä on teoreettinen huippunopeus kun tiedetään auton paino, sekä arvioitu moottorin teho. Jos moottorissa olisi arvioitu ( ei siis mitattu ) n 260 HP teho, mihin huippunopeuteen se riittäisi?

Riittääkö 260HP ?

Yhteenveto

• 163 km/h on saavutettavissa, jos auton viritys ja radan olosuhteet ovat optimaaliset.
• Todennäköisin trap speed: 97–100 mph (156–161 km/h).
• 13.61 s aika viittaa, että 163 km/h on lähellä optimia

Teoreettinen laskenta osoittaa että autolla on ajettu 260HP moottorilla, korkealla stall speed turbiinilla ( 4200 rpm ) sekä sopivalla 4,10:1 perävälityksellä lähes optimi suoritus. Hyvin todennäköistä on että moottorissa on muutama hevosvoima ollut arvioitua 260 HP enemmän. Ehkä 265 HP tai jotain sen mukaista. 

Taulukko

Optimaalinen huippunopeus ¼ mailin kohdalla, kun tiedetään auton paino sekä moottorin teho.

Taulukko toimii siis niinpäin että tiedetään ennalta teho sekä paino. On erittäin todennäköistä että varsinkaan nopeusarvio ei käytännössä täysin toteudu. Eli vaikka taulukon mukaan 115HP pitäisi tuon painoisella (3174 lbs ) autolla tuottaa 125 km/h on todennäköisempää että moottoritehoa on todellisuudessa oltava enemmän jotta optimia osoittava nopeus toteutuisi. Taulukko on siis suuntaa antava.

Kirjan taulukko

Tätä kirjaa tuli luettua aikamoisen tiiviisti aikoinaan. Laskelmia monelta kantilta.

Mopar Engine kirja Carroll Shelbys´s Speed secrets Part No P4349340 sivu 479. Taulukko täytettynä 3174 lbs painavan auton tiedoilla. Jakajaluvun arvo on Chryslerin omien kokeilujen empiirinen tulos. Kyse on automaatttivaihteiston taulukosta.

b