Halvemmalla duunari

9.3.2024. Kuten sivustollani ennenkin, nämä ovat minun pähkäilyjäni. 

Petteri joko sovitaan (kuva kopioitu Somesta lähde: sunnuntaina 10.3.24 Turun Sanomissa henkilökohtaista-palstalla.  )

Pähkäilyjä, hieman irrallisia

Elämme juuri nyt hyvin vakavaa aikaa. Työmarkkinoilla on vastakkainasettelua vomakkaimmillaan. Mikä tähän on syynä. mitä ajetaan takaa? Irrallisia pähkäilyjä ajan kuvasta.

Ollessani yritysneuvojana, sekä ollessani vuodesta 1998 - 2022 työosuuskunnan toiminnanohjaaja olen aina täsmentänyt ettei hinnalla saa alkaa kilpailemaan, vaan on panostettava laatuun, menetelmiin, markkinointiin jne jne, muttei saa alkaa kilpailemaan hinnalla. Suomalainen työ aina ollut tunnettua laadustaan. Olemme vuosikymmeniä pärjänneet tekemällä laadukasta työtä sekä laadukkaita jatkojalostuksia myyntii ulkomaille. Nyt kuitenkin on ajauduttu tilanteeseen jossa laadulla pelkästään ei enää pärjää. Tämä johtunee vähintään kolmesta syystä. Viennin kohteet ovat vähentyneet esim rajoituksien vuoksi, tai muuallakin tehdään samaa tuotetta. Tai / ja muualla on opittu tekemään samanlaatuista työtä. Ja vielä, kertakäyttöyhteiskunta on luonut tilanteen jossa määrä korvaa laadun.

On siis tilanne jossa kukaan ei keksi mitään myyntiä edistävää, ei tee tutkimusta, ei jatkojalosta, vaan syyttää tilanteesta ammattiyhditystä kun se ei anna laskea työn hintaa. Entisenä yritysneuvojana olen tilanteesta huolissani, koska yrittäjä on tekemässä juuri sen virheen josta ei ole paluuta. Satsaukset tuotekehitykseen, vuentiponnisteluihin, tutkimukseen ja oikeaan tuotekehitykseen olisivat paljon kannattavampia suuntauksia.

EK on jotenkin nyt jämähtänyt ajatukseen että kaikki huonot tulokset viennissä, tuotekehittelyssä yms on palkansaajan syytä ja eritoten ammattiyhdistysten syytä.

Nyt tarvitaan KiKy loikkaa. Ai niin sitä sanaa ei saa käyttää. Toisaalta KiKy luotiin osittain yhteityöllä, nyt ei enää kysellä yhteistyötä.

Hallitus on EK eli yrityselämän ytimestä saanut ohjeistuksen suorittaa samaa KiKy loikkaa jota Sipilän hallitus alkoi ajamaan, mutta nyt ei neuvotella enää. Kokoomus on suoraan kytköksissä ns suureen yritysmaailmaan joten tottakai EK antamalle rahoitukselle pitää löytyä vastinetta.

Uudelle ja suurelle yritystuelle on löydettävä mahtipontinen veroke jonka varjolla asiaa lähdetään viemään iskevästi eteenpäin. Iskulauseeksi "suomi kuntoon" ja syyksi edellisen hallituksen "vastikkeeton rahan jako" sekä valtion talouden tasapainoittaminen. Velkapelottelu uppoaa aina. Ja kun kerran rahallisen yritystuen antaminen suoraan suuryrityksille ei sovi samojen lauseparien sisälle tällä kertaa, on yritystuki oltava sitten työn hinnan alentaminen. Työn hintaa ylläpitää TES, ja ammattiliitot. Joten hyökkäyskohde on selvä.

Kysehän on aika puhtaasti siitä että suuret yritykset haluavat tuotantoonsa halvempaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on pitkään ollut toivomuslistalla vaikka kotimaassa on työttömiä ties "hyrymykket" saatavilla. Suomen talous nojaa vahvasti vientiin ja karkeasti suurella katsonnalla katsottuna, kulut nojaavat siihen miten paljon ostamme ulkomailta. Ulkomailla joihin haluamme myydä, on huokeammat tuotantokustannukset. 

Kun ajattelee että ulkomainen työvoima sitten saapuu maahamme työtä tekemään, on selvää että tälle työvoimalle tulisi tarjota kotimaamme tulotasoa pienempi palkkaus jotta halpatyövoimasta olisi yritykselle taloudellista hyötyä. Esteenä on vielä työlainsäädäntö sekä kotimaisen työvoimamme ammattiliitot jotka eivät halua polkea palkkatasoja eivätkä työehtoja vaan haluavat että minkäänlaista ns halpatyövoimaa ei olisi edes ulkomailta saapuvan työvoiman kohdalla.

Tilanne talouden kannalta on vakava, tilanne työmarkkinoiden kohdalla on vakava. On oltava aina joku syy tai "selkänoja" jota vasten omaa agendaa voi vahvemmin ajaa. Kokoomukselle se on aina julkisesti puhuttuna ollut valtion talous vaikka ovat kuitenkin toimineet pelkästään suur yritysmaalman ohjeiden mukaisesti. Velanoton hillitseminen aiheena on hieno veruke saada kaikki mukaan talkoisiin. valtion taloutta ja velanottoa ei silti ole yleensä kokoomuksen johdossa ollessa pienentynyt, velkaa on otettu ja sillä on kustannettu parempiosaisten sekä yritysmaailan toimeentuloa. Tulonsiirrot tässäkin tällä hetkellä on takaa-ajatuksena. Tässähän ei sinänsä ole mitään yllättävää sillä jos Kokoomus ei tulonsiirtoja tai yritystukia ajaisi, pettäisi se silloin kannattajansa, sekä myös rahoittajansa.

Sama sydeemi tässä on nytkin meneillään. Kokoomus ja mukaan hallituksen näppärästi saatu perussuomalaisten puolue hokee velka velka velka, vaikka se on vain veruke työelämän heikennyksille. Perussuomalaisille on annettu siimaa reilulla kädellä jotteivat eroa hallituksesta. Ja nehän jyllää nyt ihan tosissaan. Minun on ollut vaikea hahmottaa persujen omaa agendaa ennen ja jälkeen vaalien. Ensin perust olivat lähes kaikkea tätä vastaan, mutta päästessään hallitukseen tilanne kääntyi päinvastaiseksi. 

Kyse on kuitenkin vakavasta asiasta. Suomen viennin kannattavuudesta sekä kasvustahan lopunperin on kyse. Näkökannat ovat puoluekohtaisesti erilaiset joilla viennin kehitys ja talouden kehitys tulisi saavuttaa. Totuuden mukaisesti sanon että todennäköisesti keinoja olisi olemassa muitakin kuin nyt hallituksen valitsema tie. En tosi osaa sanoa onko oikeasti tehokkaita lääkkeitä olemassakaan, mutta erilaisiakin silti. Hiukan joskus jopa ajatuttaa, onko hallitusohjelman tarkoitus ylipäänsä lainkaan tervehdyttää valtion taloutta muutoin kuin suuryritysten elvytysten ja tukien kautta.

EK: n juoksupoikana oleminen kuulostaa kannattavalta vaihtoehdolta, mutta onko se sitä.

Taustalla selvästi on tavoitteena saada aikaiseksi halvemmat työmarkkinat. Työn tekeminen sekä tuotos on tavoitteena saada halvemaksi, niin kuin kaikki yleinen palkkataso. Syynä on EK:n näkemys siitä että talous ( vientiyritysten) saadaan kuntoon kun koko työmarkkinajärjestelmä saadaan muutettua halvan hajautetun lue hajotetun työmarkkinajärjestelmän piiriin.

Kukapa ei olisi ostopäätöstä tehdessään valinnut hinnaltaan huokeamman version tuotteesta. Ebay yms Temu jne suoltavat paljon halpatavaraa Kiinasta ja ties mistä. Olen itsekin ostanut monia tuotteita Ebaysta säästäen mittavia summia (huom yksityiselämän vertaus ) . Mutta ja vaikka. Vaikka tiedän ostaessani halpiskamaa syön samalla kotimaista työllisyyttä sekä sysään kotimaista teollisuutta kohti hintojen halpuuttamista. Teollisuuden hintojen halpuutus ajaa ne etsimään keinoja joilla työn voisi teettää halvemmalla. Yhtäkkiä olemme tilanteessa jossa ei enää ole rahaa ostajalla sen enempää kuin myyjälläkään. Sanotaan ettei köyhän pidä ostaa halpaa pitänee kutinsa edelleen, mutta köyhä ei voi ostaa kuin halpaa. Köyhällä ei ole aivan samaa valinnanvapautta kuin varakkaammalla.

On jo vuosia voimakkaasti ajettu näkemystä että jokainen on oman onnensa seppä. Työttömyysturvan heikennyksillä ajatellaan sekä halutaan nopeuttaa yrittäjyyttä. Monet palkansaajista jotka käyttävät kevytyrittäjäpalveluja tai muita kanavia työllistyäkseen on katsottu olevan yrittäjyyttä siten ettei minkään alan TES tai palkansaajan oikeudet koske heitä. Tällä hetkellä moni "kevytyrittäjäkin" tai yksityisyrittäjä saattaa vielä toistaiseksi saada työlleen kelvollisen hinnan johtuen yleisestä markkinahinnasta, vaikka hintataso markkinoilla kuitenkin alenee samassa suhteessa kuin vastaavien yksin olevien elinkeinon harjoittajien määrä kasvaa sekä asiakkaiden ostovoima pienenee. Ja kun "kevytyrittäjien työn hinta laskee, jää suuremmat yritykset häviäjiksi kilpailussa poljetuille hinnoille, ja he vähentävät työntekijöitä joista sitten tulee taas "kevytyrittäjiä" jep jep..

Paikallinen sopiminen työsuhteesta on keino saada työntekijä tekemään edullisemmin heikomilla ehdoilla yritykselle kannattavampaa työpanosta. Tämä sopii myös persuille koska hekin ovat valmiina hyväksymään maahanmuuton mikäli maahanmuuttajat työllistyvät. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin väistämätön totuus, halusi sitä tai ei. Joten työllistäminen on hallituksen mukaan mahdollistettava niin ettei minkään alan TES määrittele työehtoja sekä palkkausta. Tällöin yhdistyy kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Työnantajat saavat halpatyövoimaa sekä maahanmuuttajat työllistyvät ollen siten hyväksyttyjä jopa perussuomalaisten mielestä.

Paikallinen sopiminen ei ole milloinkaan ollut kiellettyä. Mikään ammattiliitto ei ole vastustanut paikallista sopimista mikäli työlainsäädäntö sekä alakohtainen TES tulee huomioiduksi niin että ehdot täyttyvät. Olen itsekin ollut luottamusmies sekä monesti palkansaaja ja muistelen että aina on paikallisesti sovittu jopa hieman paremmasta palkkauksesta kuin TES. Ja Eräässä tapauksessa huomattavasti suotuisammista muistakin työehdoista. Nyt kun puhutaan paikallisesta sopimisesta, puhutaan päinvastoin työehtojen sekä palkkauksen heikentämisestä alle yleisen käytännön.

Mielestäni on selvää ettei tämä nyt vallalla oleva tilanne tule päättymään hallituksen tai ammattiliiton "voittoon". Kumpikaan osapuoli ei tule koskaan pääsemään 100% tavoitteeseensa. Poliittiset lakot ovat mielestäni oikeutettuja keinoja herättää sekä vaikuttaa saadakseen työmarkkinoille yhdenpitävää suuntaa. Todennäköisesti tulos ei kuitenkaan tule olemaan toivottu. Mutta mitään ei saa jos ei koeta edes. Poliittisten lakkojen rajoittaminen luo mielikuvan että hallitus on vielä rajummin puuttumassa työntekijöiden oikeuksiin jatkossakin. Miksi muuten kieltää poliittiset lakot kun niitä ei juuri paljon ole koskaan ollutkaan. Tukilakojen osalta juttu on aika pitkälti sama. Poliittiset lakot rajoitetaan siksi että hallitus saa olla osana yhtenä työmarkkinaosapuolena ja tehdä duunaria koskevat päätökset ilman vastarintaa.

Ratkaisu pitäisi saada. On jotenkin selvää ettei järjestelmä tule jatkumaan samana kuin se oli ennen. Ammattiliittojen osuutta halutaan näivettää siinä pelossa etteivät he kuitenkaan sopisi heikompia työehtoja. Mielestäni kuitenkin olisi yhteiskuntarauhan sekä tulevaisuuden kannalta parempi että olisi edes laiha sopu kuin lihava riita. Luulen vahvasti että EK on saanut taakseen niin suuren joukon taustavoimaksi että se tulee saamaan ainakin jonkilaisen erävoiton. Suunta tulee muuttumaan halvempaan työvoimaan, halusi tai ei. Tässä sopassa osansa tulee saamaan myös ne jotka hieman jopa sinisilmäisenä ovat uskoneet kaiken lähtevän nousuun hallituksen ohjelmalla. Täsmennetään että ehkä nousuun kylläkin mutta lähtötaso tulee olemaan pohjalla.

Kun hallitus puhuu työllistämisen vaikutuksista, kyseessä ei ole se sama työllisyys jota yleisesti on ajateltu. "Satatonni Satonen" kiemurteli jo asiaa esittäessään vältelläkseen asian todellista taustaa. Hänhän sanoikin että kyseessä voi olla 100 000 työpaikkaa joista jopa osa on aikaisempia eli entisiä paikkoja. Unohtamatta että työpaikaksi tai siis työllisyydeksi tullaan huomioimaan myös itsensätyöllistäjät pienilläkin ansioilla. Ja kiemurtelu jatkui änkytykseen saakka kun piti jotenkin osoittaa että hallituksen toimet tosiaan lisäisivät työllisyyttä. Satosen mukaan sitä ei voi vielä mallintaa eikä näyttää toteen, kun ei ole sellaista mallia mistä sen katsoisi. Hmm Hmm Mihinkä malliin sitten perustuvat tehdyt päätökset ??? Ai niin "terveeseen järkeen" totesi Purra. Sehän sen sitten selittääkin... ?? vai?

Työpaikoissa ei ole tavoitteena kotimaisen työvoiman lisääntyminen vaan myös ja jopa etenkin maahanmuuttajien osuus halvemmalla työvoimalla. Aivan julmasti kärjistäen voisi sanoa että töitä on ja tehdään, vaikkei niistä palkkaa maksetakkaan.

Suomi ensin. Tätä lausetta kannattaa pohtia hyvin monelta kantila. Tarkoitetaanko kansaa, no ei ainakaan minun mielestäni. Tavoitteena on saada hyvin toimeentulevien joukko ja muut saavat elää "paikallisesti sopien" siten miten kykenevät. Painoarvo on suuryritysten toimeentulossa. Samalla tavalla kuin oli relut sata vuotta sitten.

Voisiko tätä ratkaista muilla keinoin? Toivottavasti voisi. Toivon että osapuolilla olisi halua miettiä yhteisiä ratkaisuja joiden tulos voisi sitten olla "Suomi ensin". Tällä htekellä ammattiliitot ovat valmiita neuvotteluihin, mutta hallitus katsoo ettei neuvottelemalla voi saavuttaa hallituksen mielestä tarpeeksi voimkasta muutosta. Hallitus ja EK:n "juoksupojat vääntävät tämän muotoon "Ammattiliitot jyräävät"

Olen monesti kirjoittanut / sanonut että tässä muutoksessa häviäjinä eivät ole pelkästään kotimainen duunari ammattiliittoineen, vaan pesuveden mukana tulee menemään joukko juuri näitä yksinyrittäjiä, kevytyrittäjiä, heikommin pärjääviä itsensätyöllistäjiä jne. Tällä hetkellä he, tai osa heistä ovat kuitenkin mukana täysin rinnoin EK:n suunnitelmassa osa jopa innoissaan uskoen tulevaan,  mutta voi olla että myöhemmin hallitusohjelman vaikutuksessa työolojen heikentyessä eivät enää kuulu voittajien joukkoon. Monet pienemmät yritykset tulevat sijaiskärsijäksi yksityisen ostovoiman kadotessa monelta osin käytännössä suuryrityksien työvoimaksi.

Näillä sosiaalipuolen leikkauksilla joita  kuten sosiaaliturva, asumistuki, sairaanhoito, jne jne jne. perustellaan näennäisesti julkisen velan määrällä. On tarkoitus luoda painetta siirtyä julkisesta sairaanhoitopalvelusta kohti yksityistä ja erota TES määritelmistä ja hyväksyä heikommat elinkeinomahdollisuudet "paikallisesti" tai itsenäisesti yrittäen. Julkisen velan maksuun tällä leikkauspolitiikalla ei ole muita vaikutuksia. Verovaje on jo nyt totta ja verovaje tulee lisääntymään voimakkaasti. Hallitus tulee todennäköisemmin toteuttamaan vielä suurempia leikkauksia köyhemmiltä, ettei joudu kajoamaan heidän omiin kannattajiinsa tai suurien pääomien yhteisöihin.

Onko sitten pakko. Tosiasia on että jotain pitäisi tehdä jotta talouden tasapainoa voisi tavoitella.  Kyseessä on arvovalinta ja se ettei nyt haluta nähdä yhteistyön merkitystä. Totuus tulee lopunperin kuitenkin olemaan se että yhdessä olisi saatu enemmän aikaan lyhyemmällä aikavälillä.

Pyrkimys saada Suomi pohjoismaiselle tasolle ei ole tavoite vaikka niin puhutaan. Tavoite on päästä työn kustanustasossa Ruotsin kustannustason alapuolelle.

Sipilän KiKy antoi työnantajille helpotuksia. Ikävä kyllä hyväntahtouisuus sekä yhteisten tavoitteiden tuotos on vähintään osittain mennyt enempi osinkojen jakoon kuin kilpailukyvyn edistämiseen. Jos nyt meneillään oleva työmarkkinauudistus ajaa suurten työnantajayritysten etua samalla tavalla ja sen rakentamiseen osallistuu joukko omaehtoisesti ja osa vastentahtoisesti, onko niin että saavutettu etu varmasti koituu yhteiseksi hyväksi. Saa nähdä.

Hallituksella on vahva näkemys sellaisesta talouskasvusta, jossa ristiriitainen taistelu velkaantumista vastaan on tehokas väline ihmisiä kahtia jakavan luokkapolitiikan tekemiseksi. "Velanhoidon" välttämättömyys oikeuttaa hyvinvointivaltion  aktiivisen sekä totaalisen purkamisen ja ammattiyhdistysliikkeen heikentämisen käyttäen apukeinona niiden hyväuskoisuutta ketkä luulevat olevan pelastamassa aitoa hyvinvointivaltiota, tavoitteena valtio jossa valtaa ja tuloja lapioidaan yläluokille. Ja koska ja kun velkaantuminen ei kuitenkaan taitu, voidaan aina todeta että lääke oli oikea, mutta kuuri liian lyhyt ja kevyt, lisää pitää leikata. Ikiliikkujamalli suorastaan.

On aivan selvää että perussuomalaiset huijasivat äänestäjiltään ääniä. Se ei kuitenkaan tapahtunut vahingossa, vaan täysin tietoisena siitä että suuri joukko äänestäneistä työntekijöistä on helppo manipuloida mukaan uudenlaiseen työmarkkina järjestelmään, koska perussuomalaiset tiesivät tasan tarkkaan ettei koko äänestäjä joukko ole solidaarinen toista duunaria kohtaan. On olemassa joukko perussuomalaisten kannattajia sekä joukossa hyvin toimeentulevia duunareita joille ammattiyhdistysliikkeen alasajo sekä heikentäminen antaa vielä tukevamman mahdollisuuden "pysyä pinnalla" ns "paremman" eliitin joukoissa joka ajattelee että jokaisen siis ihan jokaisen on tehtävä töitä hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä. Perussuomalasten mielestä hyvinvointivaltio tarkoittaa että jokainen tekee töitä itse puolustamilla työehdoilla sekä palkalla. Tämäkään näkemys ei todellakaan aja tai hae aikasemman näkemyksen mukaista hyvinvointivaltiota. Sana retoriikassa on sama, mutta ideologia täysin erilainen, jopa päinvastainen.

Velkaantumisesta ei hallitus oikeasti ole oikeasti huolissaan. Se toimii vain retoriikkana jota käyttäen mikä hyvänsä poliittinen ideologia on mahdollista hyväksyttää kansalla. Jos velkaantuminen olisi hallituksen mielestä ollut oikeasti etusijalla, ei tulevina vuosina ja jopa nyt syntyisi verovajetta. kaikenlisäksi hallitus kyllä tietää että voimakkaat leikkaukset alentavat ostovoimaa sekä kysyntää. Tämä ei ole niin "korkeaa matematiikkaa" ettei se olisi täysin tietoista. Kuten sanoin tarkoitus on romuttaa nykyinen järjestelmä ja tehdä työmarkkinoista niin kilpailukykyiset että vientiyritykset pärjäävät pohjoismaista tasoa paremmin. Ajetaan ihan tarkoituksella kohti 1800 luvun aikaa sekä "orjatyö" ihanteita.

Leikkaaminen työttömyysturvasta tai yleisestä sosiaaliturvasta ei ole summaltaan sellainen että sillä saavutettaisiin ns talouden tasapaino valtiontaloudessa. Kyse on oikeastaan painostustyöstä jolla ihmisten vähäistäkin ostovoimaa vähentämällä saadaan luotua yhteiskunnallinen paine tehdä työpalveluksia alipalkalla. Tilanne luo yhä enemmän ja enemmän ilmapiiriä jossa on hyväksytympää ottaa työ vastaan ohi TES sin tai yleisen palkkatason huomattavasti heikommilla ehdoilla. Voidaan aina sanoa että henkilö työllistyi sekä pitää itse huolen itsestään. Tämä taas kokonaisuutena alentaa työn hintaa joka sitten taas antaa suurille työnantajille yritystukea antamatta rahaa , mutta alentamalla työvoiman kustannuksia.

Käytännön esimierkki työn hintaa vapaaehtoisesti alentavasta toimintamallista. Tapahtumaketju on eräästä some tuttavuudesta jota en halua paljastaa henkilönä. Henkilö oli töissä tehden sdf ( toimiala jota en kerro ) hommia suuressa yrityksessä. sdf hommien vähentyessä sai henkilö lomautuksen. Henkilö kuului Loimaan kassaan mutta oli hieman kyseenalaista saisiko hän työttömyysetuutta koska jäsenmaksut oli rästissä. Henkilö ilmottautui työttömäksi sekä samalla perusti omalla y-tunnuksella olevan yksityisen yrityksen. Toimialakseen hän otti saman sdf toimialan. Henkilö tekee nyt sivutoimisena yrittäjänä sekä TE-toimiston harkinnan mukaisella työttömyysetuudella sivutoimisesti saman alan sdf hommia. Kuulemani mukaan hän saikin jo pari sdf työkeikkaa. Tätä yhtälöä kun nyt miettii monelta kantilta tulee väkisinkin johtopäätökseen että suurempi yritys ei saanut näitä samoja työtarjouksia syystä??? siis mistä syystä??  ja henkilö sai y-tunnuksellaan syystä?? siis mistä syystä? Lisäksi on melkein satavarmaa että suurempi yritys ei enää tule samaan näitä sdf keikkoja joita henkilö tekee omalla y-tunnuksellaan, eikä henkilö enää tule työn lisääntymisen vuoksi pääsemään takaisin suurempaan yritykseen sdf työntekijäksi. Suurempi yritys saattaa myöhemmin saada jotenkin keploteltua tai uusien tulevien lakien kautta itselleen halvempaa työvoimaa joten se pystyykin alkamaan kilpailemaan henkilön y-tunnuksellista hinta tarjontaa vastaan voittaen sen. Tai suurempi yritys tarjoaa sdf hommia entiselle työntekijä henkilölle ns alihankintana y-tunnuksillisena yrityksenä pienemmällä hinnalla. Yksityiskohdilla ei enää ole tässä kohtaa merkitystä sillä työn hinnan sekä työehtojen suunta on sama: alaspäin.

12.3.2024 Eilen alkaneen lakon jälkeen

Kuten jo aiemmin sanojn, en usko että kumpikaan osapuoli tulee olemaan voittaja tavoitteissaan. Mutta lakon vaikutusta voi alkaa miettimään pariltakin eri kantilta. Ensinnäkin SAK toivoo että se avaisi neuvotteluhanat hallituksen kanssa johon hallitus ei ole itsepintaisesti suostunut. Toisekseen kahtia jakautumisen voima sekä lakon vastustus toisilla ihmisillä vaikuttaa juuri siten kuin hallitus haluaakin. Ne ketkä puolustavat hallituksen linjausta ja ne ketkä ovat juuri liittyneet puolustamaan hallitusta tässä riidassa voimistavat kahtia jakoa. Tämä ilmiö lisää uusien liittyvien jäsenten osalta sekä vähentää pois lähteneiden osalta SAK ammattiliittojen jäsenvoimaa. Pitkittyessään lakko heikentää voimasuhteiden muutoksen vuoksi SAK sanoman tehoa ja se on juuri sitä mitä hallitus haluaa. Murtaa ammattiliiton voima.

Lakko aiheuttaa myös liiketalous tyhjiön joka vaikuttaa myös hintojen nousuun, puutteisiin tavaroista, polttoaineesta jne. Eli lakko aiheuttaa jonkinasteisen katastrofin kaikille. Tämä ilmiö taas ajaa joko ihmiset raivokkaammaksi tai lopulta säysentää hyväksymään vähäisemmätkin saavutukset.

29.3.2024

Tilanne jatkuu voimakkaammin kahtia jaettuna.

Löysin tällaisen lauseen kiertelemässä yhdessä kuvameemin kanssa. Kuvan lähdettä en tiedä, enkä löydä joten on varmaan joku tehty juttu. 

Tässä lainattu lause: "OLI VAAN HYVIN OSUVA.. AKT- LAKKOLAISET VOI MIETTIÄ SIELLÄ PORTILLA NÄITÄ ASIOITA JA... OLET OIKEEN KOVA PUNIKKI ET YMMÄRRÄ EDES MITÄ OLET LUKEMASSA"

yritysmeemi

Kirjoitetun tekstin on kai jotenkin tarkoitus toimia varoituksena lakkovahdeille sekä lakkoilijoille että työt loppuu kohta ja duunari joutuu yrittäjäksi. Ajatus siitä mitä yrittäjyys on toimisi siten pelotteena tai ajattelun pohjana. 

Minulle kuvameemi tuo mieleen perusteet miksi palkansaajien on pidettävä yhä tiukemmin yhtä. Sillä kaikenlainen yrittäjyys, kevytyrittäjyys ja elinkeinon yksityinen harjoittaminen on nykyisen hallituksen päätavoite vaikkei siitä avoimesti puhuta. On päivänselvää että samalla kylällä on (kuvitteelinen vertaus ) kaksi erillistä puuseppää yrityksineen joista kumpikin puuseppä oli ennen huonekalutehtaalla töissä, on työvoiman hintaa reilusti halventava eli alentava vaikutus. Lopulta mikäli ammattiliittojen sekä niiden jäsenten yhteisö murenee jää jäljelle vain voimaton sekä aseeton "kevytyrittäjien" viidakko kilpailemaan keskenään. Tai kuten hallitus myös toivoo, jäävät puusepät töihin huonekalutehtaalle pienemmällä palkalla sekä huonommilla työehdoilla.

En usko että tämä lakkoilu ja hallituksen jääräpäisyyteen perustuva konflikti tulee päättymään hyvin. Tässä on toisaalta katsoen aivan liian kovat panokset käytössä, mutta samaan aikaan voisin sanoa myös päinvastoin. Liittojen olisi pitänyt reagoida paljon paljon voimakkaammin heti alussa ja perääntyä sitten heti kuuntelemaan vaikutuksia. Nämä pikkuhiljalleen laajentuvat lakot eivät tule toimimaan, eikä hallitus anna periksi koska se näkee työntekijöiden sekä tavallisen kansan rivien murenevan.  Lopulta tavoite tulee täyttymään ainakin osittain ja halpatyövoima saa virallisen jalansijansa. Lakkojen voima murenee nopeasti ajan saatossa.

On sinänsä käsittämätöntä miten EK tunsi olevansa niin voimaton ammattiliittoja kohtaan että pyysi ja sai hallituksen tekemään likaisen työn puolestaan. On sinänä yhtä käsittämätöntä ettei työmarkkoiden neuvotteluja voitu edes kuvitella käydä. Hallitus puhuu siinä ilmiselvää potaskaa että neuvotteluja voidaan yhä käydä, ja ammattiliitot eivät vaan neuvottele. Joku asiaan perehtymätön saattaa jopa tuon skeidan uskoa. Ei tässä hallitus ole alunalkaenkaan halunnut neuvotella, eikä varmaan suostu neuvottelemaankaan. Eikä se ole edes hallituksen tehtäväkään vaan työmarkkinaosapuolten välinen asia. Tässä on EK:n ajama halpuutusmalli takana. On todella outoa jos sitä ei joku vieläkään tajua.

Kuten sanoin jo aiemmin tällä sivulla. Kyse on siitä että työn hintaa haetaan alas koska koetaan ettei suuret yritykset voi pärjätä kilpailussa halvemmille maille. Innovatiiviset ideat tai tuotteiden jatkojalostaminen koetaan liian hitaaksi sekä vaikeaksi tieksi saada jalansijaa. Yritysten kyky myydä sekä markkinoida tuotteita ulkomaille olisi myös syytä olla tarkastelun alla. On lopunperin helpompaa ajatella pärjäävänsä halpatuottajien kanssa halvemmalla hinnalla. Unohtaen tosiasian että se tie on päättänyt monen yrityksen taipaleen ennenaikojaan.

3.4.2024

Kouluttaututumaton aikuinen parhaassa työiässä on parasta mitä työnantaja voi saada.

Ja en sitten mollaa kouluttautumattomia!!

Perusteluja:

Kouluttautumaton ei pyydä niin suurta palkkaa, ja lisäksi työ voi olla sellaista ettei sitä varten tarvitse käydä kouluja.
Kouluttautumaton työntekijä ei ehkä osaa järjestäytyä, tai osoittaa tarkasti mitä haluaa.
Aikuiskoulutus nostaa työntekijöiden tietoisuutta alakohtaisista asioista, joten se on huonoksi.


 

Mitä se työtön sitten horisee

Ja vitut minä siitä...

Muistelua omakohtaisesta kokemuksesta 80 luvulta. Hyvinvointivaltion loppumetreiltä.

Hyvinvointiako

 

Ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään nykyään myös metsänhoidossa. Törkeimmissä tapauksissa palkat ovat mitättömiä, lisiä ei makseta ja tekijöitä painostetaan hiljaisuuteen.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010273670

 Mitä arvelin tapahtuvan

 Arvelua tulevaisuudesta 3.4.2023

 

Comments powered by CComment