22.1.2019

Lukaisimpa aamusella erityisen mielenkiintoisen sekä kokonaan uuden tutkielman työosuuskunnista. Kyseessä ei ole kuitenkaan tällaiset monialaiset työosuuskunnat kuten meidän omistama osuuskunta.

Siltikin yhteneväisiä piirteitä on paljon. Yhteneväistä on myös syyperät sekä osuustoiminnan aatteet.

Alla otteita tutkielmasta:

Joni Ulmanen

Pro Gradu

Yrittäjyyden riskeiltä turvaan työosuuskuntaan

Media- ja kulttuurialan freelancereiden näkemyksiä työosuuskunnissa työskentelystä ratkaisuna työn epävarmuuteen

Linkki tutkielmaan:

https://pellervo.fi/wp-content/uploads/2019/01/Joni-Ulmanen-Pro-gradu-Final-17.12-4-1.pdf

Työosuuskuntien suosio on siten voinut kasvaa, koska itsensätyöllistäjiä ja freelancereita kiinnostavat yhteisyrittäminen ja työntekijän asemassa toimiminen enemmän kuin yksinyrittäminen.

n

Aikaisemman empiirisen tutkimuksen mukaan itsensätyöllistäjien työosuuskunnat eivät ole täysin kollektiivisia yhteisyrittämisen paikkoja, vaan käytännön tasolla jäsenet etsivät pitkälti työosuuskunnasta uusia työmahdollisuuksia lähinnä itselleen (Puusa & Hokkila 2015).

n

Toisaalta oikeutus työttömyysturvan saamiseen ei ole työosuuskunnissakaan täysin riippuvaista edellä mainitun, ja vuonna 1995 voimaan tulleen seitsemän jäsenen ehdon täyttämisestä työosuuskunnassa. Työttömyyskassa on evännyt ansiopäivärahoja vuonna 2014 työosuuskunnassa työskentelevältä freelancerilta, koska freelancerin työ ei ole työttömyysturvalain mukaan täyttänyt työsuhteen tunnusmerkkejä (Moilanen 2017). Pelkästään siis seitsemän jäsenen sääntö ei ole riittänyt, vaan myös työsuhteen tuntomerkkejä on tarkasteltu päätöksessä. Työttömyysturvalaki tuntee vain työsuhteisen työn, ja viranomaiset ovat ryhtyneet valvomaan työsuhteen tunnusmerkkejä työosuuskunnissa. (Baran 2016.) Tämä ei ole kuitenkaan poistanut sitä, että työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä freelancer toimii työosuuskunnassa työntekijän statuksella ja on oikeutettu työntekijän sosiaaliturvaan.

n

He olivat työttömyyden jälkeen löytäneet uudet alat ja alkaneet harjoittaa uutta ammattia työosuuskunnan kautta. Toisesta oli tullut toimittaja ja toisesta pelisuunnittelija, joka teki työosuuskunnan kautta laskutuksella töitä lähinnä yhdelle asiakasyritykselle. Tässä mielessä työosuuskunta oli kahdelle haastateltavalle näytellyt merkittävää roolia myös työllistymisessä ja töiden saamisessa media- ja kulttuurialalla, vaikka työllistyminen oli heilläkin itsestä kiinni. Tämä tukee ajatusta, että työosuuskunnat voivat toimia myös työllistymisen apuna, ja ne voivat olla tie työelämään kuten 90-luvun laman jälkeen perustetut työttömien työosuuskuntaliikkeet olivat (Peltokoski & Pirkkalainen 2017, 162–164).

n

työosuuskuntaan kuulumisella voi olla yleisellä tasolla vaikutusta myös positiivisesti tulotasoihin, koska osa haastateltavista vastasi, että työosuuskunnat seuraavat ainakin jossain työosuuskunnissa jäsentensä laskutusta ja ne antavat myös apua työn hinnoitteluun sekä työn laskutukseen. Tämä taas saattaa vaikuttaa siihen, että työosuuskunnan jäsenet eivät myy omaa työtään esimerkiksi alihintaan asiakkaalle.

n

Vuoden 2016 alussa työttömyysturvalakia muutettiin niin, että omassa työssään työllistyvistä henkilöistä tehtiin yrittäjiä. Tämän muutoksen seurauksena työttömyysturvalaissa kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvalaissa yrittäjinä. (STM 2017.) Yrittäjän eläkelaissa yrittäjäksi taas määritellään henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa (Yrittäjän eläkelaki 2006/1272). Työttömyysturvalaki pyrittiin 2016 yksinkertaistamaan niin, että ei-työsuhteessa työllistyvistä kuten toimeksiantosuhteita tekevistä freelancereista tehtiin työttömyysturvalain puitteissa yrittäjiä. Yhtenä motiivina lain muutokselle oli ainakin STM:n mukaan selkeyttää lainsäädäntöä ja jakaa työtä tekevät selkeästi kahteen eri kategoriaan: yrittäjiin ja työntekijöihin

n

Analyysini mukaan pääsyy valtaosalle haastateltavista työosuuskuntaan liittymiselle ei siis ollut haastateltavien kohdalla yhteisyrittäminen työosuuskunnissa tai edes työosuuskunnan työllistävä vaikutus. Moni työskenteli pääasiassa itsenäisesti työosuuskunnassa, ja monella oli jo töitä työosuuskuntaan liityttäessä, kuten edellisessä pääluvussa kävi ilmi. Yksi keskeinen syy yrittäjyyteen liittyvien investointien hajautuksen lisäksi työosuuskuntaan liittymisen taustalla oli työntekijän oikeuksien ja sosiaaliturvan varmistaminen. Työosuuskunta toimii näin ikään kuin suojana markkinoiden lisäksi myös uusien lakien ja valtion taholta tulevaa freelancereiden yrittäjäksi määrittelyä vastaan.  
 
Toisaalta myöskään työosuuskunnassa tehtävän työn ei koettu enää olevan täysin turvassa yrittäjäksi tulkintaa vastaan, koska esimerkiksi vakuutusoikeudessa oli tutkimuksen tekohetkellä menossa tapaus, jossa työosuuskunnan jäsen oli tulkittu yrittäjäksi, ja työosuuskunta enemmän laskutusosuuskunnaksi. Varsin selväksi haastatteluissa kuitenkin tuli, että kaikki haastateltavat yrittivät välttyä yrittäjäksi määrittelemiseltä, ja he halusivat päästä työntekijän asemaan sekä saada samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä

n