Klikkiotsikot sekä virheelliset tiedonannot ovat olleet jo vuosikausia olemassa

Olen monesti kirjoittanut juuri näistä puolitotuuksista sekä suorastaan täysin virheellisistä asioista.

Mikä on virheellisten sekä näiden klikkiotikoiden taustalla?

Sähkösavukkeet ovat olleet uhka monille lääketeollisuuden nikotiini valmisteiden tekijälle jotka puolestaan rahoittavat esm erilaisia päättäjiä.

 

Puolitotuuksia ja kyseenalaista kohu-uutisointia

Hyvin usein vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden riskeistä tiedottaminen on luvattoman epämääräistä, mikä on omiaan hämärtämään käsitystä niiden riskitasosta perinteisiin savukkeisiin nähden. Tätä uutisointitapaa edustaa esimerkiksi suomalaismedioissa ja jopa terveysalan asiantuntijoiden viestinnässä suorastaan vakiintuneeksi tavaksi muodostunut käytäntö luetella eri nikotiinituotteiden sisältämiä haitallisia aineita mainitsematta, missä määrin niitä esiintyy tai esiintyykö niitä ylipäätään haitalliseksi katsottuja määriä ylittäviä pitoisuuksia.  ... ...

...  Myöskään ”popcorn-keuhkosairautta” aiheuttavaa diasetyyliä ei ole koskaan löydetty sähkösavukenesteistä siinä määrin, että sähkösavukkeiden käytöstä voitaisiin puhua kyseisen taudin riskitekijänä. Esimerkiksi savukkeet sisältävät kyseistä ainetta monisataa-, jopa 750-kertaisia määriä, eikä edes tupakointia ole koskaan yhdistetty kyseiseen tautiin.  Lähde Vapers.fi 

 

jk1.

Sama jargoni sähkötupakan vaaroista jatkuu jatkuu jatkuu.

Vaikka miltei joka ikinen yksityiskohta on vääristeltyä totuutta ja jopa täysin perätöntä.  Näistä samoista asiakohdista on aina määrävälein uudelleen ja uudelleen tuotu esiin väittämiä joille ei kuitenkaan löydy perusteita. Tai jos esitetään peruste, jätetään kertomatta mihin verrataan. 

Kiinalaisissa nyrkkipajoissa valmistetaan tupakkatuotetta, jolla on karut seuraukset – Erikoislääkäriltä vakava varoitus (iltalehti.fi)

 

Raha

itsestään selvää on rahan merkitys.

Toinen ala jossa tiedettä luetaan kuten halutaan on ns ilmastonmuutos. Aihe ei liity sähkösavukkeisiin lainkaan, mutta kerrosrakenne päätöksenteossa on likipitäen sama. Simo Ruoho hieman valottaa tätä järjestelmän mekaniikkaa

n